Saisitko vamhemmiltasi rahaa, jos tarvitsisit juuri nyt?
Millaisia summia? Millaisella aikavälillä pitäisi maksaa takaisin? Tarvisisiko maksaa ollenkaan takaisin? Vaimo saa tämän tästä porukoiltaan rahaa, kun kysyy. 20-500 euroa on saanut tuosta noin vaan. Ei ole edes tarvinnut selittää, mihin rahat on tarkoitettu ja usein onkin pitänyt baari-illan porukoittensa rahoilla. Eikä tarvitse maksaa takaisin. Itse mielummin kysyn kavereilta ensin, ennenkuin äidiltä kysyn rahaa. Vaimon mukaan on ihan normaalia, että porukat tukee vähempi varaisempaa lastaan. Miten on? Minkä ikäinen olet? Teetkö työtä? Itse ollaan 38 ja kumpikin ollaan sairaseläkkeellä.
Kommentit (55)
En saisi.
Isälläni on rahaa, muttei siitä euroakaan minulle anna; enkä rahaa pyydä.
Äitiäni olen 14 vuotiaasta saakka avustanut (kesätyöt ja opintotuki lukiossa). Äidille piti ostaa vaatteita, ostaa astioita, tilata lehtiä ja antaa rahaa. Olen 55v ja edelleen äidille pitää antaa rahaa.
Omia lapsia autan rahallisesti, ja muutoinkin. Juuri annettiin nuoremmalle pojalle 500€ rahaa ja nuoremman tyttären lomamatkan maksoin. Lapsille annettua rahaa emme karhua takaisin.
En, kuolleita ovat. Heidän eläessään veljeni oli saanut aina kun oli pyytänyt. Satoja euroja kuukaudessa. Huomasin varoja selvitellessä. Itse en koskaan älynnyt pyytää.
En tarvitse vanhempieni rahoja, koska olen reilusti heitä varakkaampi. Olisi meidän perheessä siis outoa jos työssäkäyvä kävisi eläkeläisten lompakolla. Olen kyllä joskus auttanut heitä rahallisesti, mutta yleensä eivät halua mitään apua vaikka olisi tarvetta. Akuuttia tarvetta tosin ei ole ollut.
En osaa sanoa, ehkä? Käyn heidän luona usein oman lapseni kanssa, ja syödään siellä lämmin ruoka, eli saan ilmaiseksi syödä. Mutta mä olen hyväpalkkaisessa ammatissa, ennemmin ajattelen, että jos he jotain kalliimpaa tarvitsevat, niin mä voin auttaa maksuasioissa eikä toisinpäin. Kolmekymppinen olen.
Isä auttoi minua aika usein, kun lapset olivat pieniä, koskaan ei huolinut takaisin maksua. Äidiltä kerran pyysin 500 euroa takuuvuokraan, hän ei lainannut, huusi vain, että sinähän se isäsikin tapoit, kun aina ruinasit rahaa! En koskaan pyytänyt isältä rahaa, mutta hän halusi auttaa, yksinhuoltaja kun olin. Nykyään äiti antaa muutaman kympin, kun käyn siellä siivoamassa ym. Suuttuu, jos en ota, että eikö köyhän raha kelpaa??
Hävettäisi pyytää rahaa baari-iltaan, vaikka syytä ei tarvitsisi kertoa. En pyytäisi ilman oikeaa tarvetta.
Isäni opetti minulle jo nuorena, että aina pitää olla rahaa varalla yllättäviin tilanteisiin. Eli rahaa olisi aina baari-iltaan. Mutta jos rahat on vähissä (vähemmän kuin useampi baari-ilta), niin mitään baari-iltoja ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
38v ja vielä lapsen tasolla ?
Onko yleistäkin nykypäivänä ?
Kyllä on.
En. En saanut lapsena, en teininä, enkä nuorena aikuisena. Päinvastoin annoin rahaa vanhemmilleni.
En saisi, molemmat kuolivat vähän yli 60 vuotiaina. Mutta ei kyllä tulisi mieleenikään pyytää, vaikka olisivat hengissä. Kertaakaan omilleni muutettuani heti lukion jälkeen en rahaa kotoa pyytänyt, omillani halusin tulla toimeen.
En ole koskaan saanut, enkä kehtaisi pyytää. Toinen vanhempi on kuollut ja toinen itse avun tarpeessa. Nyt omat lapseni alkavat aikuistua ja itse tuen heitä tarvittaessa, kunnes saavat opiskelut päätökseen.
Pari isompaa asiaa ostivat, kun lähdin pesästä maailmalle. Toisinaan tuli summa ennakkoperintöä esimerkiksi jouluna. Arvostin elettä kovasti.
Sitten kävi niin, että sain nelikymppisenä perintöä aika kookkaan summan. :( Vanhempani olivat taloudellisestikin järkeviä ihmisiä. Ikävä nousi pintaan.
Juuri nyt, niin en ehkä.
Vanhempani ovat yhtä köyhiä kuin meikä (työkyvyttömyyseläkelläinen), ja samoina päivinä on tilipäivät kuin meikällä, sekä menotkin aikalailla samat, joten yleensä jos he mulle rahaa voisi antaa tai lainaa, niin mieluiten samalla viikolla kuin tilipäivä tai siitä seuraavalla viikolla, viimeistään.
Ja voin sanoa että, jo yli vuoden ajan tässä on tullukkin lainattua lähes joka kuukausi heiltä rahaa, ja kyllä he lähes aina ovat suostuneet lainaa, joskus turhan riitelyn kera, koska ei se riittely mun tilille tuota rahaa. Mutta tää lainailu ei voi loputtomii jatkuu (pian oisin muuttamassa edullisempaan asuntoon jotta ei tarivisi lainailua jatkaa), ja muutenkaan en tahtoisi pyytää lainaa, sillä haluaisin pärjätä omillani + haluaisin että vanhemmillani olisi vähän enemmän rahaa kuukausittain käyttää omiin juttihi etti niitä tarttis mulle jaella.
Eläkelläisenä, on vaikea saada töitä, varsinkin kun asuu pienes kaupungis, joten rikastuminen työn kautta on erittäin haastavaa, eikä köyhälle lainafirmat lainaakaan myönnä varattomuuden takia, koska katsovat että on niin köyhä ettei ole varaa maksaa kuitenkaan lainaa takas ja näin vältetään joutumasta ulosoottoon.
Entisenä henkilönä joka on ollu yli 20v ulosotossa, voin sanoo kokemuksesta, että mikään ei muuttunu kun luottotietoni tuli kuntoon, ei mikään. En rikastunu, enkä voi hyödyntää varattomana etuja joita on heille joilla on luottotiedot kunnossa, vaan ne on tarkoitettu RIKKAILLE, joilla on luottotiedot kunnossa, ei mulle, varattomalle eläkelläiselle. Ja oli mulla luottotiedot kunnos tai ei, samat eläkkeet saan Kelasta, joten mulle on köyhänä yhdentekevää, onko luottoitedoissani merkintä vai ei. Eikä luottotieto merkintä vaikuta mitään esim. asunnon ostoon, tai muuhunkaan ostamiseen.
Luottotiedoissa merkintä tosin estää aika usein asunnon saamisen yksityiseltä vuokralle, mutta sitä varten on kaupungin oma asuntotoimisto ja sen asunnot, niitä myönnetään vaikka luottotiedoissa olisi merkintä (t. kymmenien vuosien kokemus).
Ja vielä loppuun, paljastan sen, että luottotiedot tuli mulla kuntoon ajan kanssa. En yhtää maksanu niitä pois missään vaiheessa senttiäkään, ja tarkistin luottotietoni viimevuonna (sen voi kerran vuodes tarkastaa ilmatteeks, useammin jos haluu tarkastaa se maksaa), ja huomasin että ne ovat tulleet kuntoon, ei merkintää, tms. mutta mitään en hyötynyt, yhtä tyhjän kanssa mun kohdalla, ja se vituttaa, sillä jos oisin tän tienny, oisin monia kymmeniä vuosia sitten törsänny vielä enemmän siten että ulosottovelkani kasvaa vielä enemmän, ja että oisin edelleen ulosotossa.
Vierailija kirjoitti:
Minun äiti on kuollut. Sain siltä 140000 euroa perintöä joten en kai tarvii rahaa. Isältäni olen saanut 250000 euroa 8 vuotta sitten. Tuskin isäni antaisi rahaa mutta saan perinnön kun se kuolee.
Otan osaa...mutta :o
Saisin mutta en pyydä koskaan.Olen pihimpi kuin se itse.
Eipä ole koskaan voineet jelpata, kun ovat persaukisia. Isä tosin nyt kuollut ja äiti on 72v ja todella pienellä eläkkeellä. Köyhä kuin kirkonrotta. Hän auttoi meitä lastenhoidossa tms silloin,kun lapset olivat pieniä Ei silloin ottanut rahaa tms, mutta nyt on suostunut ottamaan vastaan satunnaisia ruokalähetyksiä ja viime viikolla ostin hänen uuteen kotiin paksumman olkkarin maton, ettei jalat ole huurteesa koko aikaa.
Olen siis työssäelämässä oleva 53 vuotias ja vakavarainen mieskin on. Lapset ovat omillaan ja heitä tulee jelpattua jonkun verran. Eikä tarvii maksaa takaisin. Tyttärelle ostettiin kesällä pesukone ja pojalle imuri.
"Vaimon mukaan on ihan normaalia, että porukat tukee vähempi varaisempaa lastaan"
Ja kysymys kuuluu mihin ne varat on käytetty.
Nyt en saisi, koska molemmat vanhempani ovat kuolleet. Eläessään kyllä tukivat, tuollaisia muutaman satasen apuja ei tarvinnut maksaa takaisin. Kerran lainasin remonttia varten 20 000, siitä kyllä tehtiin ihan velkakirja, joka huomioitiin perinnönjaossa. Olen 50.