Jos ihminen on 50-vuotiaaksi saakka valehdellut puolisolleen, pettänyt lupauksia ym, niin onko enää mitään mahdollisuuksia muuttua?

Riittää kun tekee parannuksen kuolinvuoteella ja pyytää synnit anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos itse oikeasti tahtoo muuttua, niin on se mahdollista ihan missä iässä tahansa. Tärkeintä on, että tiedostaa ongleman, tahtoo ja on motivoitunut tekemään asialle jotain, ja tietenkin se vaatii myös sitä, että oikeasti tekee jotain asioita sen eteen, ei pelkästään sano, että tahtoisin muuttua

 

Jotenkin tulee sellainen fiilis, että jos on valmis menemään terapiaan ja itse sellaista hankkimaan, niin on aika hyvällä tiellä. Jos itse tiedostaa vikansa ja on valmis sen avaamaan ammattilaiselle niin on selvästi rohkea ja motivoitunut.

Vierailija kirjoitti:

Ei muutu. Vanhemmiten kun muisti huononee niin ei muista enää mitä on puhunut.

Gaslighting tilanteita on sitten tiedossa.

Totta! Tuosta se tulee. Mulla eksä sanoo vaikka mitä loukkaavaa, ja sitten väittää, että ei ole sanonut niin lainkaan tai edes mitään sinne päin. Tai onkin sanonut näin, ja keksii sitten jonkun itselleen sopivan uuden version siitä, mitä oikeasti sanoi. Siinä saattaa olla samat asiat läsnä, mutta sisältö aivan toinen.

Mistä tämä idea hakeutua terapiaan juuri nyt on lähtöisin?

Suhtautuisin terapiaan hakeutumiseen skeptisesti sellaisen ihmisen kohdalla, jonka selviytymismekanismit tähän asti ovat olleet valehtelu ja gaslighting. Onko nyt tapahtunut jotain sellaista mistä hän ei enää selviä ja joku pommi odottelee räjähtämistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se mihinkään muutu. Siihen tottuu ja välillä se huvittaa, kun taas välillä ärsyttää. Ollaan oltu naimisissa puoli vuosisataa ja ihan aina on niitä hätävaleita saanut kuunnella.

Esimerkiksi sanoin, että laittaa ne pitkävartiset sukat jo jalkaan, ettei tulisi sitä issiasta tuo nopeasti toteaa, ettei voi kun ne raapii ihon verille.

Siis voihan vattu. Ei saletisti ole mitään raapinut. Eikä tietenkään laita, kun on mennyt noin väittämään ja kohta sillä repii pohkeista.

Täytyy käydä ostamassa sille jotkut muut sukat tai säärystimet. Tsiljoona tuommoista esimerkkiä löytyis vuosien varrelta, mutta muuten on hyvä, ei lyö eikä juuri juo ja lapsetkin on siitä tykänneet.

Tällaista en itse osaisi pitää edes valehteluna. Eikä varsinkaan haittaisi. Mielipiteitä saa olla. Ap

Ok. On se silti ärsyttävä tyyli hökäistä jotakin mitä sylki suuhun tuo eikä sitten voi siitä antaa periksi. Sitä hätävaletta kun pitää sitten selitellä uudella semmoisella.

Vierailija kirjoitti:

Millainen oli tämän miehen lapsuus ja nuoruus? Oliko hänellä sisaruksia? Oliko meneillään jotain epämiellyttävää, josta hän ei halua puhua?

Toinen vanhempi kuoli kauhealla tavalla ja toinen käytännössä hylkäsi. Alkoholismia ja rajua henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Missään nimessä virheitään tai mokiaan ei voinut myöntää koska turpaan tuli, jos et ollut täysin moitteeton ja täydellinen. Se ja riidat ovat olleet pahinta maailmassa, koska vanhemmalla meni maltti täysin. 

Luulen että tästä on kyse, koska kun näistä joskus puhuttiin niin hän sanoi että heti jos hän ajattelee että tästä voi tulla riita, hänet valtaa niin heIvetin voimakas ahdistus, ettei kykene olemaan. Että tuntuu kuin pää räjähtäisi. Hänellä myös meni tosi kauan että kykeni hyväksymään sen että tekee virheitä. Työssään tai muuten. Vaikka kuinka hänelle toitotti että KAIKKI tekevät virheitä ja se ei haittaa mitään, ei hän kyennyt niin ajattelemaan. Hän ei saa mokata. Tuossa on onneksi muuttunut ihan minun toitotuksellani. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos itse oikeasti tahtoo muuttua, niin on se mahdollista ihan missä iässä tahansa. Tärkeintä on, että tiedostaa ongleman, tahtoo ja on motivoitunut tekemään asialle jotain, ja tietenkin se vaatii myös sitä, että oikeasti tekee jotain asioita sen eteen, ei pelkästään sano, että tahtoisin muuttua

 

Jotenkin tulee sellainen fiilis, että jos on valmis menemään terapiaan ja itse sellaista hankkimaan, niin on aika hyvällä tiellä. Jos itse tiedostaa vikansa ja on valmis sen avaamaan ammattilaiselle niin on selvästi rohkea ja motivoitunut.

Niin. Hän on sanonut noin ennenkin ja mennyt, käynyt kahdesti ja todennut että se riitti. Saa nähdä kestääkö nyt kauemmin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mistä tämä idea hakeutua terapiaan juuri nyt on lähtöisin?

Suhtautuisin terapiaan hakeutumiseen skeptisesti sellaisen ihmisen kohdalla, jonka selviytymismekanismit tähän asti ovat olleet valehtelu ja gaslighting. Onko nyt tapahtunut jotain sellaista mistä hän ei enää selviä ja joku pommi odottelee räjähtämistä?

On lähtöisin siitä että en enää meinaa jaksaa. Olen kurkkuani myöden täynnä hänen käytöstään. Ja hän on varmaan sen tajunnut että nyt on oikeasti paha tilanne. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muutu. Vanhemmiten kun muisti huononee niin ei muista enää mitä on puhunut.

Gaslighting tilanteita on sitten tiedossa.

Totta! Tuosta se tulee. Mulla eksä sanoo vaikka mitä loukkaavaa, ja sitten väittää, että ei ole sanonut niin lainkaan tai edes mitään sinne päin. Tai onkin sanonut näin, ja keksii sitten jonkun itselleen sopivan uuden version siitä, mitä oikeasti sanoi. Siinä saattaa olla samat asiat läsnä, mutta sisältö aivan toinen.

Jos on vuosikymmeniä ollut valheellinen niin ei enää viidenkympin tienoilla pysty päästämään irti valheellisuudestaan.

Se vaatisi koko nykyisen psyyken romahduttamista täysin palasiksi ensin jotta totuudessa elämiseen olisi edes pieniä mahdollisuuksia.

Eli mies on tajunnut että lähdet lätkimään, ja siitä löytyi moti? 😂