Jos ihminen on 50-vuotiaaksi saakka valehdellut puolisolleen, pettänyt lupauksia ym, niin onko enää mitään mahdollisuuksia muuttua?

Ei. Korkeintaan valehtelu ym vähenee jos sairastuu vakavasti ja syyt valehdella vähenee ja tarvitsee sen puolison hoitajaksi.

Et voi muuttaa toista, vain omaa käytöstäsi. Jos olet itsekin 50v ymmärrät tämän. Olet varmasti tiennyt sisimmässäsi koko ajan että hän valehtelee. Joko jatkat hyväksymistä tai lähdet. Mieti kuitenkin tarkkaan, mikä kannattaa. Täydellinen ei ole kukaan.

Ei muutu eikä parane. Parikymppinen voi vielä oppia uusille tavoille, mutta sitä vanhempi on menetetty tapaus.

Eii. Erosin itse 20 vuoden valehtelun jälkeen.

Ei muutu. Jos yhä noin vanhana takertuu tekosyihin ja siihen, ettei tunne itseään sitä vertaa ettei ymmärrä miksi suusta tulee sanoja joita ei pitäisi, niin tulee vanhetessa vain degeneroitumaan surkeampaan jamaan. 

Ei muutu. Vanhemmiten kun muisti huononee niin ei muista enää mitä on puhunut.

Gaslighting tilanteita on sitten tiedossa.

Tiedän siis millaista hänen lapsuutensa ja nuoruutensa on ollut ja hirveä riitojen ja myös virheiden pelko, virheiden myöntämisen pelko, valehtelu koska pelkää seurauksia ym, tulee alkujaan sieltä. Mutta ei ole missään kohtaa lähtenyt tätä oikeasti käsittelemään, muutamia kertoja on psykologilla käynyt, mutta lapsuuden asioiden käsittely on kuulemma kauheaa. 

Nyt hän olisi oikeasti motivoitunut tekemään mitä vaan, että saisi tämän pois päästään. Ei omien sanojensa mukaan ymmärrä, miksi tekee näin. Mutta olen skeptinen, auttaako mikään terapia enää? Ap

Vierailija kirjoitti:

Et voi muuttaa toista, vain omaa käytöstäsi. Jos olet itsekin 50v ymmärrät tämän. Olet varmasti tiennyt sisimmässäsi koko ajan että hän valehtelee. Joko jatkat hyväksymistä tai lähdet. Mieti kuitenkin tarkkaan, mikä kannattaa. Täydellinen ei ole kukaan.

Minä en ole häntä muuttamassa ja eihän se onnistuisikaan. Hän itse haluaa ilmeisesti vihdoinkin muuttua. Ap

Mies siis ei itse ole koskaan vedonnut lapsuuteensa ja nuoruuteensa. Ei halua että sellaisesta edes puhutaan, ei halua puhua niistä ajoista.

Mutta itse olen selvästi nähnyt että sieltä se tulee ihan alkujaan. Ap

Ei se mihinkään muutu. Siihen tottuu ja välillä se huvittaa, kun taas välillä ärsyttää. Ollaan oltu naimisissa puoli vuosisataa ja ihan aina on niitä hätävaleita saanut kuunnella.

Esimerkiksi sanoin, että laittaa ne pitkävartiset sukat jo jalkaan, ettei tulisi sitä issiasta tuo nopeasti toteaa, ettei voi kun ne raapii ihon verille.

Siis voihan vattu. Ei saletisti ole mitään raapinut. Eikä tietenkään laita, kun on mennyt noin väittämään ja kohta sillä repii pohkeista.

Täytyy käydä ostamassa sille jotkut muut sukat tai säärystimet. Tsiljoona tuommoista esimerkkiä löytyis vuosien varrelta, mutta muuten on hyvä, ei lyö eikä juuri juo ja lapsetkin on siitä tykänneet.

Lyhyt vastaus: Ei.

Tuossa iässä muutokseen ei enää riitä ikä, ei aika. Aivot ovat jo "luutuneet" muottiinsa.

Ei muutu. Valhe tarvitsee aina tuekseen uuden valheen. Kierre vaan kasvaa vuosi vuodelta. Ei ihme, että jossain vaiheessa alkaa tulla syylliselle univaikeuksia, joita sitten valehdellaan työpaineilla jne jne.

Nimimerkillä Kokemusta oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi muuttaa toista, vain omaa käytöstäsi. Jos olet itsekin 50v ymmärrät tämän. Olet varmasti tiennyt sisimmässäsi koko ajan että hän valehtelee. Joko jatkat hyväksymistä tai lähdet. Mieti kuitenkin tarkkaan, mikä kannattaa. Täydellinen ei ole kukaan.

Minä en ole häntä muuttamassa ja eihän se onnistuisikaan. Hän itse haluaa ilmeisesti vihdoinkin muuttua. Ap

Sitten hän voi muuttua, koska itse hakeutuu terapiaan. Hieno juttu! Ja vaikka palstan teinit pitävät 50 vuotiasta ikäloppuna niin eihän se niin ole. Moni muuttaa elämäänsä 50 kriisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi muuttaa toista, vain omaa käytöstäsi. Jos olet itsekin 50v ymmärrät tämän. Olet varmasti tiennyt sisimmässäsi koko ajan että hän valehtelee. Joko jatkat hyväksymistä tai lähdet. Mieti kuitenkin tarkkaan, mikä kannattaa. Täydellinen ei ole kukaan.

Minä en ole häntä muuttamassa ja eihän se onnistuisikaan. Hän itse haluaa ilmeisesti vihdoinkin muuttua. Ap

Olisikohan hän silloin kykenevä itse selvittelemään tuota terapia-asiaakin? En lähtisi puolesta järjestämään, jos hän yrittää hoitomotivaatiota korostamalla vakuuttaa sinua. Siellä terapiassakin on itse otettava vastuuta tunteiden käsittelystä ja olla pitkäjänteinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi muuttaa toista, vain omaa käytöstäsi. Jos olet itsekin 50v ymmärrät tämän. Olet varmasti tiennyt sisimmässäsi koko ajan että hän valehtelee. Joko jatkat hyväksymistä tai lähdet. Mieti kuitenkin tarkkaan, mikä kannattaa. Täydellinen ei ole kukaan.

Minä en ole häntä muuttamassa ja eihän se onnistuisikaan. Hän itse haluaa ilmeisesti vihdoinkin muuttua. Ap

Olisikohan hän silloin kykenevä itse selvittelemään tuota terapia-asiaakin? En lähtisi puolesta järjestämään, jos hän yrittää hoitomotivaatiota korostamalla vakuuttaa sinua. Siellä terapiassakin on itse otettava vastuuta tunteiden käsittelystä ja olla pitkäjänteinen. 

Enhän minä sitä selvittelekään. Hän on itse psylologivaihtoehdot selvittänyt ja varaamassa aikaa. Selvitellyt myös lyhytpsykoterapiamahdollisuuksia. Hän on nämä ottanut puheeksi, minä en enkä tule ottamaankaan, koska olen niin kyllästynyt tilanteeseen. 

Mutta tottakai minua kiinnostaa, voiko ihminen oikeasti muuttua vielä tässä iässäkin ja jos voi, millaista ammattiapua siihen vaaditaan. Ihan vaan siksi tämän keskustelunavauksen tein. Että tiedän missä mennään, kokemuksia, ym. Tämä on aivan oma juttuni. Ap

Tuskin.

Jos itse oikeasti tahtoo muuttua, niin on se mahdollista ihan missä iässä tahansa. Tärkeintä on, että tiedostaa ongleman, tahtoo ja on motivoitunut tekemään asialle jotain, ja tietenkin se vaatii myös sitä, että oikeasti tekee jotain asioita sen eteen, ei pelkästään sano, että tahtoisin muuttua

Vierailija kirjoitti:

Ei se mihinkään muutu. Siihen tottuu ja välillä se huvittaa, kun taas välillä ärsyttää. Ollaan oltu naimisissa puoli vuosisataa ja ihan aina on niitä hätävaleita saanut kuunnella.

Esimerkiksi sanoin, että laittaa ne pitkävartiset sukat jo jalkaan, ettei tulisi sitä issiasta tuo nopeasti toteaa, ettei voi kun ne raapii ihon verille.

Siis voihan vattu. Ei saletisti ole mitään raapinut. Eikä tietenkään laita, kun on mennyt noin väittämään ja kohta sillä repii pohkeista.

Täytyy käydä ostamassa sille jotkut muut sukat tai säärystimet. Tsiljoona tuommoista esimerkkiä löytyis vuosien varrelta, mutta muuten on hyvä, ei lyö eikä juuri juo ja lapsetkin on siitä tykänneet.

Tällaista en itse osaisi pitää edes valehteluna. Eikä varsinkaan haittaisi. Mielipiteitä saa olla. Ap

Vierailija kirjoitti:

Jos itse oikeasti tahtoo muuttua, niin on se mahdollista ihan missä iässä tahansa. Tärkeintä on, että tiedostaa ongleman, tahtoo ja on motivoitunut tekemään asialle jotain, ja tietenkin se vaatii myös sitä, että oikeasti tekee jotain asioita sen eteen, ei pelkästään sano, että tahtoisin muuttua

 

Näinhän se on. Ja todellisesta motivaatiosta en tietenkään voi tietää. Ainahan hän on sanonut että nyt lopettaa valehtelun ja nyt muuttuu! Eikä niin koskaan tapahdu. Tai siis ole tapahtunut. On aika lailla 50/60 että uskonko edes että oikeasti sinne psykologille tai ainakaan terapiaan menee. Mutta niin nyt kovasti vakuuttaa. Ap

Millainen oli tämän miehen lapsuus ja nuoruus? Oliko hänellä sisaruksia? Oliko meneillään jotain epämiellyttävää, josta hän ei halua puhua?