Mikä on perhedynamiikassa pielessä jos 30-vuotias asuu edelleen vanhempansa kanssa?
Onko vanhempi läheisriippuvainen vai lapsi jollain tapaa kehityshäiriöinen?
Kommentit (275)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja mikä huippuuuu, tää 30v kömpi äipän viekkuun jatkomammii kun iski lähti aamulla töihin!!!!!!!!! Toi jo oksetti,
Joku Etelä-Pohjanmaan tapa? 😶
Ei tämä vassari aiheesta puhu vaan viittaa alueen (E-P) oikeistohenkisyyteen ja järjestyksen palauttamiseen maahan 1918, mikä vtuttaa sitä vieläkin, kun ei tultukaan osaksi pyhää Neuvostoliittoa ja sen saatanallista kurjuutta. Naispunikit olivat muuten verenhimoisia murhaajia ja raivokkaita takarintamalla mutta menettivät sisunsa taisteluissa.
Tyypillistä naiselle. Kova uho ja itselle turvallisessa tilanteessa takaapäin hyökkäys ja selkään puukotus. Sitten uhriutuminen ja ulina.
Sittenhän voitkin pysyä kaukana naisista. Miksi muuten olet tällä palstalla edes? Pentulaudalla on vähemmän naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 39v mies ja muutin omaan kämppään "vasta" 26-vuotiaana. Se oli itse asiassa ihan hyvä aika, sillä olin valmistunut AMK:sta ja töitäkin oli. Kävin siis eka lukion ja sit töihin, intti, Töitä, AMK. Aina olen tehnyt töitä, en ole KOSKAAN nostanut sosiaalitukia. Vanhemmilla käyn huoltamassa autoa, niin säästyn korjauskuluilta (+ potentiaalisilta reklamaatioilta, sillä ammattilaiset Suomessa on usein täysin surkeaa sakkia asiassa kuin asiassa). Hiuksetkin leikkaan itse. Paljon rahaa onkin säästynyt sijoituksiin. En olekaan mikään tyhjätasku. Toisin on niillä jotka muuttavat "itsenäistyvät" heti 18v. Usein he nostavat tukia JA pummivat vielä vanhemmilta rahaa! En minä heti töihin päästyäni ole pum
"En käy yhdenkään lompakolla vaan nautin kansalaiseduistani, kuten kaikki muutkin omalla tavallaan. Suvussani on esimerkiksi monia valtion rahoilla työskenteelviä, jotka aiheuttavat haittaa tehdäkseen itsestään tärkeitä ja nostaakseen moninketaista palkkaa. Ehdottomasti olen näitä paljon parempi ihminen, enkä ollenkaan inhottava."
Jaa että "kansalaisedut" tulevat tyhjästä, eivätkä ole keltään pois? :D Sinä tulit itse eka haukkumaan minua joka ei ole koskaan ollut työtön ja joka on aina huolehtinut itsestään. Ymmärrätkö, että monissa muissa maissa jos teet noin, niin sinulle kävisi huonosti! Inhottavuus tulee siitä kun todellisuudentajusi on noin vinoutunut, että näet asiaksesi haukkua aina työssä käynyttä ihmistä ja kuvittelet omassa mielessäsi olevasi jotenkin "parempi". :D Ihmeellinen ajautusvinouma!
"Mitä taas vientiin tulee niin olen sitäkin voitolla tehnyt, mutta kiinalais- tai eteläaasialaisorjien pitäminen ei oikein istu moraaleihini. Joten työttömänä on ihan hyvä olla. Luonnon r aiskaamisessakaan en näe järkeä, kun elintaso on jo riitävällä tasolla. En tuhlaile enkä ahnehdi ja elän 10 käskyn mukaisesti. Monestä työssäkäyvästä ei voi näin sanoa."
Taas on vika työssäkäyvissä ihmisissä! Mitäköhän hyötyä on olla työtön ja haukkua niitä jotka kustantavat elämisesi?! Ja vielä oletat kaikkea pahaa heistä!
"Mutta taidat olla ihan sellainen hardcore tason lantapuntti joka ei ole eksoottisempaa nähnyt kuin joku muuttolintu, joten turha kanssasi on näistä keskustella. Nauti 30 säilyketölkistäsi ja jatka ihmeessä vaatimattomien työttömien haukkumista samalla kun kaikki ympärillä tekevät hirveyksiä ja paskovat ja tuhoavat."
Ja taas haukut maalaisia. Miksi v...haat maalaisia? Mitä pahaa he ovat muka tehneet sinulle? Mitä pahaa muka he muutenkaan tekevät? Pyörittävät yhteiskuntaa. Sinulla taitaa olla pahoja ongelmia elämässäsi! Toivottavasti saat ne hoidettua!
Vierailija kirjoitti:
Välttämättä ei mitään.
Täällä Suomessa on vähän sairaskin itsenäistymisen ihanne, pitäisi muuttaa kotoa mahdollisimman aikaisin jotta voi sillä osoittaa itsellisyyttä ja tervettä kehitystä. Viimeistään 18-vuotiaana pois kotoa, mieluiten jo 16-vuotiaana, siinä vasta merkki onnistuneesta kasvatuksesta.
Väärin. Nuoren ei pitäisi kokea paineita mahdollisimman aikaiseen kotoa muuttoon. Kaikki eivät ole siihen valmiita ja aika monella liian aikaisin "itsenäistyneellä" on ongelmia ja niitä tulee, kun luonnollinen vuorovaikutus vanhempien kanssa jää vähäisemmäksi.
Sekä Aasiassa että Etelä-Euroopassa on normaalia, että vielä 30-vuotiaskin asuu kotona. Sieltä käsin käy töissä, ja samalla eletään ison perheen elämää. Vasta kun mennään naimisiin muutetaan lapsuudenperheestä erilleen, ei aina silloinkaan kovin kauas.
Mitä jos olisimme vähän avarakatseisempia ja hyväksyisimme eri ihmisten eri ratka
Useamman sukupolven taloudet ovat ihan tavallisia monissa kulttuureissa ja aikakausina. Miksi ihannoidaan yksin olemista?
Mieheni 47 vuotias veli asuu äitinsä kanssa. Ja todellakin äitinsä/anoppini on läheisriippuvainen. Selvästi halveksuu aikamiespoikalastaan ja voivottelee väsymystään, ja kuinka paljon hän tekee poikansa eteen, mutta passaa tuota keski-ikäistä miestä loputtomasti. Tarjoilee ruuat ja poika ei tee yhtään mitään kotona, äiti antaa täyden ylläpidon.
Mies on selvästi kirjolla ja tarvitsisi erityistä tukea. Olisi tarvinnut jo 40 vuotta sitten. Anoppi väittää, että poika ei pärjää yksin, mutta todellakin pärjäisi jos äiti yrittäisi kannustaa omilleen muuttoon.
Mutta kivahan se on olla eläkkeellä kun aikuinen mies maksaa osan kuluista ja miesystävä tarjoaa muun ylläpidon. Anoppi pitää kiinni pojastaan taloudellisesta syystä ja koska on läheisriippuvainen. Ja oma äitini oli samanlainen, haluai välttämättä pitää kehitysvammaista veljeäni kotona koska sai omaishoidon tukea. Ja veljeni oli oikeasti vammainen, eli oli ihan perustelukin asua kotona. Saimme äidin kuitenkin tajuamaan, että jossain vaiheessa hän kuolee ja veli jää tyhjän päälle. Veli muutti omilleen 28 vuotiaana, tai ihanaan kodinomaiseen perhekotiin josta sai oman ikäistään seuraa.
Anoppi sen sijaan pitää kiinni pojastaan joka pärjäisi kyllä ihan omillaankin asuen. Läheisriippuvaiset ihmiset ovat itsekkäintä sakkia mitä tiedän, koska teeskentelevät anteliaisuutta ja hyvyyttä mutta tekevät kaiken vain saadakseen itselleen eniten.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkihan siinä on pielessä. Näkymätön lullukkafaija, vahva ja dominoiva (manipuloiva) äiti, läheisriippuvuus kehittyy äiteen ja pojan välille eikä oidipaalivaihe pääty koskaan. Siinä äiti on kirjaimellisesti naimisissa oman poikansa kanssa ja pojan ainut nainen on äippä.
"Oidipuskompleksista kärsivä poika pyrkii ratkaisemaan ongelmansa sarjalla puolustusmekanismeja. Hän tukahduttaa tunteensa äitiään kohtaan ja korvaa isäänsä kohdistuvat tunteet samastumalla tähän ja nostamalla tämän roolimallikseen. (Tämähän ei onnistu, jos isä on täysipaska, poissaoleva tai vastenmielinen).
Samalla poika kehittää itselleen yliminän eli persoonallisuuden omantunnon. Yliminä omaksuu vanhempien ja muiden auktoriteettien arvot, joilla lapsi pystyy torjumaan sopimattomat mielitekonsa. Freudin mukaan lapsen on onnistuttava ratkaisemaan konfliktinsa pystyäkseen siirtymään falliselta tasolta seur
"Lyhyesti: tuollainen äitiinsä fiksoitunut mies on jumissa noin 5-vuotiaan pikkupojan tunne-elämässä ja persoonassa. Kuten D. Trump."
Aika hyvin Trumppi on pärjäillyt 5-v:n tasolla olevaksi. Naisiakin saanut kiinni.
Lähes poikkeuksetta dynamiikassa keskeisessä roolissa on läheisriippuvaisuus. Ja usein äiti, joka ei uskalla päästää irti ja alistaa lapsensa tahtonsa alleen. Ja ne ketkä vertaavat näitä aikamiespoikia joihinkin espanjalaisiin kotona asuviin, niin siellä pojat käyvät töissä ja deittailevat ja muuttavat sitten yksiin puolison kanssa. Suomalaiset äidin kanssa asuvat aikamiespojat eivät deittaile tai edes käy töissä, he kutistuvat pieneksi ja elinpiiri ulottuu pisimmillään johonkin vartin bussimatkan päähän kotoa. Istuvat huoneissaan tietokoneen kanssa ja vihaavat naisia salaa, koska oikeasti vihaavat äitejään, mutta eivät voi myöntää sitä joten projisoivat vihansa naisiin. Etenkin sellaisiin joita eivät voi ikinä saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö jonkun joku olisi kyennyt vielä itsenäistymään asuttuaan 30-vuotiaaksi äidin kanssa? Yleensä menetettyjä tapauksia.
Itsenäistymisen herkkyyskausi päättyy noin 25-vuotiaana. Jos ei siihen mennessä ole itsenäistynyt (erkaantunut vanhempien hoivasta), siihen ei yleensä kykene enää myöhemminkään.
Tämä on ihan totta. Murrosiän yksi tarkoitus on irtaannuttaa vanhempi nuoresti luonnollisesti. Jos vielä yli 25-vuotiaana asuu kotona, itsenäistyminen muuttuu emotionaalisesti sitä kuormittavammaksi mitä enemmän aikaa kuluu. Nuoren kuuluukin olla utelias maailmaa kohtaa ja sietää sellaista epämukavuutta mikä keski-ikäistä, mukavuudenhaluista täti-ihmistä hirvittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa aina kun joku kohkaa, kuinka "itsenäinen" hänen 18v tai jotain on kun muutti opiskelemaan jonneki. Yhteiskunta maksaa kaiken. Tosi "itsenäistä"🤣.
Ihan samalla logiikalla jokainen sossupummikin on itsenäinen.
Kyllähän he ovatkin esim. emotionaalisesti ja hoitavat omat asiansa. Se on eri asia kuin viikkorahan saaminen ja äidin kanssa päivän tapahtumista jutustelu joka päivä. Toki niitäkin on, jotka pitävät napanuoraa yllä puhelimitse ja kuskaavat pyykkinsä äidin luokse...
Itsensä repiminen irti vanhemmistaan ei ole aina emotionaalista kypsyyttä, vaan joskus pakkorako.
On mahdollista muuttaa kotoa aikaisin pois ja pitää hyviä suhteita vanhempiin vaikkapa jokapäiväisellä viestittelyllä. On myös mahdollista asua kotona pidempään ja olla terveesti vanhemmistaan irrottautunut. Mustavalkoista tämä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheen ressukka, ehkä nuorin, ehkä lellitty. Saa vanhemmiltaan kaiken avun mitä kehtaa pyytää, samaan aikaan muut, ehkä jo perheelliset sisarukset saavat selvitä itse. Tai heiltä jopa pyydetään apua ressukan paapomiseen.
Äidillä todennäköisesti tarve tuntea olevansa tärkeä kun joku lapsista on hänestä riippuvainen
Kyllä tuo on primitiivisempää. Ei yksikään poikanen jätä emoaan jos emo ei tätä vieroita ja harvemmin nuorinta vieroitetaan, jos ei ole jo seuraava puskemassa uunista ulos. Luonnossa uusi koiras ajaa vanhan pentueen pois uuden tieltä. Laumaeläimillä koiraspoikanen pysyy lauman mukana alistuen tai alfa (isä) ajaa tämän pois. Itsenäistyminen on siis käytännössä vieroittamista ja sen voi tehdä vain vanhempi.
Ei, sen voi tehdä ihan itse. Sitä varten on murrosikä.
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä mitään, voi olla taloudellisesti järkevämpää
Jotkut ovat sen verran nuukia ja mukavuudenhaluisia että he asuvat mahdollisimman pitkään vanhempien nurkissa, jolloin jääkaappi täytyy itsestään, ei tarvitse huolehtia vuokrasta tai yhtiövastikkeesta ja joku muu vielä pesee pyykit. Heiltä puuttuu halua itsenäistyä ja elää vapaasti omaa elämää ilman että kaikkia asioita tarvitsi selittää omille vanhemmilleen. Itse asiassa vanhempien kanssa voi olla paremmat välit kun aikuinen lapsi asuu omassa asunnossaan mutta voi luottaa tarvittaessa heidän tukeensa. Sitten kun se huoltosuhde kääntyy toisin päin se aikuinen lapsi haluaa huolehtia vastaavasti ikääntyvistä vanhemmista.
Vierailija kirjoitti:
Lähes poikkeuksetta dynamiikassa keskeisessä roolissa on läheisriippuvaisuus. Ja usein äiti, joka ei uskalla päästää irti ja alistaa lapsensa tahtonsa alleen. Ja ne ketkä vertaavat näitä aikamiespoikia joihinkin espanjalaisiin kotona asuviin, niin siellä pojat käyvät töissä ja deittailevat ja muuttavat sitten yksiin puolison kanssa. Suomalaiset äidin kanssa asuvat aikamiespojat eivät deittaile tai edes käy töissä, he kutistuvat pieneksi ja elinpiiri ulottuu pisimmillään johonkin vartin bussimatkan päähän kotoa. Istuvat huoneissaan tietokoneen kanssa ja vihaavat naisia salaa, koska oikeasti vihaavat äitejään, mutta eivät voi myöntää sitä joten projisoivat vihansa naisiin. Etenkin sellaisiin joita eivät voi ikinä saada.
Etelä-Euroopassa aikuiset lapset muuttavat omaan asuntoon noin 30 ikävuoden tienoilla kun taas Pohjoismaissa se keskimääräinen ikä muuttaa pois lapsuuskodista on lähempänä 20 ikävuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen tämäkin oli normaalia, usein joku hoiti vanhempansa kotona hautaan asti. Nyt siitä on tehty epänormaalia
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Ennen saattoi samassa savupirtissä asua monta sukupolvea, mutta kuka siihen enää suostuisi?
Ja ennen oli normaalia, että maataloissa asui useampi sukupolvi saman katon alla, mutta sekin oli enneminkin pakon sanelemaa, kuin asukkaiden oma tahto. Nykyään ei enää edes maatiloilla asuta niin, vaan vanhemmat muuttaa , jos ei se kauemmaksi, niin kuitenkin pihan toiselle puolelle, jonne heille on rakennettu oma vanhuuden koti.
Jos ei asuttu niin prameasti, että oli oikein pihapiiri rakennuksineen, hoidettiin ne suvun vanhusket hautaan vaikka sen kaupunkilaisen hellahuoneen nurkassa.
Ja sama on taas edessä, kunhan kaikki hoito- ja hoiva-alat on saatu ajettua alas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 39v mies ja muutin omaan kämppään "vasta" 26-vuotiaana. Se oli itse asiassa ihan hyvä aika, sillä olin valmistunut AMK:sta ja töitäkin oli. Kävin siis eka lukion ja sit töihin, intti, Töitä, AMK. Aina olen tehnyt töitä, en ole KOSKAAN nostanut sosiaalitukia. Vanhemmilla käyn huoltamassa autoa, niin säästyn korjauskuluilta (+ potentiaalisilta reklamaatioilta, sillä ammattilaiset Suomessa on usein täysin surkeaa sakkia asiassa kuin asiassa). Hiuksetkin leikkaan itse. Paljon rahaa onkin säästynyt sijoituksiin. En olekaan mikään tyhjätasku. Toisin on niillä jotka muuttavat "itsenäistyvät" heti 18v. Usein he nostavat tukia JA pummivat vielä vanhemmil
Sori mutta "työssä käynti" on hienoa ainoastaan maaorjien mielestä. Ja mitä nuo uhkaukset ovat? Muuta ihmeessä sinne "muualle" missä kaltaisesi ajatusmaailma kukoistaa jos haluat sellaisessa elää. Suomi on ihmisoikeusvaltio, jo tämä on sinulle liian korkealentoista niin terve menoa vaikka siperiaan tai afganistaniin.
"Mitä pahaa maalaiset olemme teille tehneet?" ulisee miesvauva joka haukkuu ja uhkailee toisia laittomasti täysin laillisesta elämästä. Mene kompostiin ja pysy siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välttämättä ei mitään.
Täällä Suomessa on vähän sairaskin itsenäistymisen ihanne, pitäisi muuttaa kotoa mahdollisimman aikaisin jotta voi sillä osoittaa itsellisyyttä ja tervettä kehitystä. Viimeistään 18-vuotiaana pois kotoa, mieluiten jo 16-vuotiaana, siinä vasta merkki onnistuneesta kasvatuksesta.
Väärin. Nuoren ei pitäisi kokea paineita mahdollisimman aikaiseen kotoa muuttoon. Kaikki eivät ole siihen valmiita ja aika monella liian aikaisin "itsenäistyneellä" on ongelmia ja niitä tulee, kun luonnollinen vuorovaikutus vanhempien kanssa jää vähäisemmäksi.
Sekä Aasiassa että Etelä-Euroopassa on normaalia, että vielä 30-vuotiaskin asuu kotona. Sieltä käsin käy töissä, ja samalla eletään ison perheen elämää. Vasta kun mennään naimisiin muutetaan lapsuudenperheestä erilleen, ei aina silloinkaan kovin kauas.
Mitä jos olisimme vähän avarak
Niin köyhyydessä ja keskiajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkihan siinä on pielessä. Näkymätön lullukkafaija, vahva ja dominoiva (manipuloiva) äiti, läheisriippuvuus kehittyy äiteen ja pojan välille eikä oidipaalivaihe pääty koskaan. Siinä äiti on kirjaimellisesti naimisissa oman poikansa kanssa ja pojan ainut nainen on äippä.
"Oidipuskompleksista kärsivä poika pyrkii ratkaisemaan ongelmansa sarjalla puolustusmekanismeja. Hän tukahduttaa tunteensa äitiään kohtaan ja korvaa isäänsä kohdistuvat tunteet samastumalla tähän ja nostamalla tämän roolimallikseen. (Tämähän ei onnistu, jos isä on täysipaska, poissaoleva tai vastenmielinen).
Samalla poika kehittää itselleen yliminän eli persoonallisuuden omantunnon. Yliminä omaksuu vanhempien ja muiden auktoriteettien arvot, joilla lapsi pystyy torjumaan sopimattomat mielitekonsa. Freudin mukaan lapsen on onnistuttava ratk
Juuri tuo on sitä 5-vuotiaan ajattelua. Penis seisoo ja naisia jahdataan. Aikuinen mies ei todellakaan ajattele noin.
Ihmettelen miksi joku vahtii toisen asumista?
Mutta pysyvänä ratkaisuna hieman outo, ainakin jos on vaikka kerrostalo tai rivitalo eikä mitään yksityisyyttä kenelläkään.
Jossain vanhassa rintamamiestalossa missä on se toinen pieni asunto niin miksi siellä ei voisi asua? Onnistuminen vaatisi myös lämpimät ja asialliset, aikuisten välit vanhempaan tai vanhempiin.
Varmasti on tilanteita missä joitakin kuukausia tai vuodenkin voisi asua vanhempien kanssa. On vähän hölmöä verrata muihin maihin koska kulttuurikin siellä on erilainen. Jos opinnot alkavat vanhempien kotikaupungissa vaikka lukion jälkeen niin miksi ei voisi ensimmäisen vuoden tai puoli vuotta asua kotona? Mutta kyllä kolmekymppinen on jo vähän vanha pyörimään vanhempien nurkissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin , meillä poika varmaan jääkin kotiin. Iso talo, hänellä oma siipi ja 2 huonetta. 22v, opiskelija. Aikomus on että me itse tulemme olemaan talvet etelässä ja vaan kesät kotona. Kai hän tuo vaimonkin toloon , meille se Italian tyyli ok.
Meinaat että joku hänelle vaimoksi lähtee, appivanhempien nurkkiin pyykkäämään ja luuttuamaan? :D
Poikahan asuu omassa asunnossa, joka sattuu olemaan osa isompaa taloa, vrt. kerrostalo, rivitalo, paritalo.
Ihan hyvä systeemi, eikä vaikuta siltä, että äiti roikkuisi pojassa tai poika äidissä. Jos on peräti ainut lapsi ja perii lopulta koko roskan, miksi ei asuisi nyt noin, etenkin jos se palvelee hänen elämäänsä tällä hetkellä.
Vai pitäisikö hänen mieluummin lähteä taistelemaan vähistä opiskelija-asunnoista, jolloin vanhemmat voisivat vuokrata tuon kaksion jollekin vieraalle opiskelijalle?
Jotkut perheet ovat terveitä, usko tai älä.
Vierailija kirjoitti:
Huono työllisyystilanne eli heikot tulot ja kohtuuttoman kalliit vuokra-asunnot. Vika ei ole "perhedynamiikassa" vaan yhteiskunnassa.
Kela kyllä maksaa vuokran ja laskut jos haluaq itsenäistyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin , meillä poika varmaan jääkin kotiin. Iso talo, hänellä oma siipi ja 2 huonetta. 22v, opiskelija. Aikomus on että me itse tulemme olemaan talvet etelässä ja vaan kesät kotona. Kai hän tuo vaimonkin toloon , meille se Italian tyyli ok.
Meinaat että joku hänelle vaimoksi lähtee, appivanhempien nurkkiin pyykkäämään ja luuttuamaan? :D
Poikahan asuu omassa asunnossa, joka sattuu olemaan osa isompaa taloa, vrt. kerrostalo, rivitalo, paritalo.
Ihan hyvä systeemi, eikä vaikuta siltä, että äiti roikkuisi pojassa tai poika äidissä. Jos on peräti ainut lapsi ja perii lopulta koko roskan, miksi ei asuisi nyt noin, etenkin jos se palvelee hänen elämäänsä tällä hetkellä.
Vai pitäisikö hänen mieluummin lähteä taistelemaan vähistä opiskelij
Mutta yksikään terve nainen ei muuta aikamiespojan käyttöpilluksi ja anopin orjaksi.
Tsemppiä vanhuuteen poikasi kanssa.
Tyypillistä naiselle. Kova uho ja itselle turvallisessa tilanteessa takaapäin hyökkäys ja selkään puukotus. Sitten uhriutuminen ja ulina.