Lue keskustelun säännöt.
Älkää takertuko aina vain huonoon lapsuuteen selityksenä nykyiselle pahalle ololle tai ylipäätään negatiiviselle toiminnalle
11.10.2025 |
Tuli tuossa kuunneltua henkilöä, jolla oli todella huono lapsuus ja nuoruus. Lapsuutta varjosti aikuisten päihdeongelmat ja isäpuoli saattoi pahoinpidellä jo siitäkin syystä, jos meni omin lupineen jääkaapille. Tästä alkoi myöhemmin myös ammattirikollisen ura ja pitkät vankilajaksot.
Jossain vaiheessa hän kertoi heränneensä siihen, että ei kerta kaikkiaan enää jaksanut elämäänsä ja rupesi pohtimaan asioita syvällisemmin. Hän sanoi, että ensimmäinen askel oli myöntää itselleen, ettei siinä iässä enää voinut mennä lapsuuden ja nuoruuden taakse selittääkseen oman elämäntapansa ja ikään kuin historiansa perusteella antaa itselleen synninpäästön. Se oli hänelle herätys, jossa hän lähti pala palalta kasaamaan elämäänsä uudestaan lopettaen tekosyiden keksimisen. Nyt hänellä menee paremmin kuin koskaan ja rikokset ovat taakse jäänyttä elämää jo aikaa sitten.
Hänen viestinsä oli, että älä käytä historiaa oikeutuksena ja tekosyynä, vaan rupea elämään tätä päivää. Mielestäni oli todella hyvin sanottu.
Kommentit (75)
Joo turha käpertyä lapsuuteen ja nuoruuteen tai ylipäänsä ahtaisiin kuvioihin. Jokaisella vain on yksi elämä, ja jokainen itse on oman onnensa tai onnettomuutensa seppä. uhriutuminen ei auta yhtikäs mitään. Menee vain ainokainen elämä ihan hukkaan,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HaVierailija kirjoitti:
Teille ikuisesti ruikuttaville saatanan ãmmille tekee hyvää lukea tämän miehen haastattelu
https://www.eeva.fi/jutut/eero-enqvist-karu-lapsuus-ei-aiheuta-enaa-hap…
Ha ha ha tyhmälle miehelle.
Seurustelin joskus naisen kanssa joka jatkuvasti hoki huonoa lapsuuttaan ja pani kaiken menneisyyden syyksi. Raskas tapaus joten annoin olla.
Vierailija kirjoitti:
Teille ikuisesti ruikuttaville saatanan ãmmille tekee hyvää lukea tämän miehen haastattelu
https://www.eeva.fi/jutut/eero-enqvist-karu-lapsuus-ei-aiheuta-enaa-hap…
Uu ootko kovis?
Sanna Marin ei koskaan ole käsitellyt isä-suhdettaan ja uhriutuu ja viettää teini-ikää varmaan elämänsä loppuun asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa ihmetellyt. Myöskin liian korostuneita omia rajoja. Muuten ymmärtäisin, mutta nämä ulisevat eniten, jos joku tekee heille selväksi, että muillakin on omat rajansa.
Moni nainen pakenee tällä sitä, että pilasi usean miehen elämän kieltämällä heiltä mahdollisuuden teinirakkauteen sekä nuoruuden romanssiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teille ikuisesti ruikuttaville saatanan ãmmille tekee hyvää lukea tämän miehen haastattelu
https://www.eeva.fi/jutut/eero-enqvist-karu-lapsuus-ei-aiheuta-enaa-hap…
Kielenkäytöstä päätellen sinulla on paljon isompia mielen ongelmia kuin niillä ruikuttajilla.
Sinänsä ihan totta, mutta ongelma on se että tuo on helpommin sanottu kuin tehty. Jos ei ylipäätään ymmärrä miksi kaikki menee niin kuin menee tai miksi itse toimii tai ajattelee tietyllä tavalla, sitä on vaikea muuttaa. Ja sittenkin kun ymmärtää, moni ei tiedä miten lähteä muuttamaan niitä ajatusmalleja.
Yleensä kyse ei ole kuitenkaan mistään niin radikaalista kuin että on ruvennut rikolliseksi, vaan esimerkiksi siitä että ihmissuhteet ovat vaikeita. Rikollinen tietää toimivansa väärin, mutta ihmissuhteet eivät välttämättä ole vaikeita siksi että itse suoranaisesti tekisi jotain vääriä tekoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä minäkin olen ihmetellyt, että miten jotkut jaksaakin märehtiä aina niitä iän vanhoja hetkiä elämässään, vaikka ne paskat ihmiset eivät enää ole aikoihin elämässä edes olleet.
Jos vähänkin ajattelee aivoillaan niin onhan se ihan selvää että esim jos vanhemmat on pahoinpidelleet tai jatkuvasti haukkuneet niin kyllä siinä voi vähän olla katkera. Myös seksuaalinen hyväksikäyttö jättää jälkensä.
Mieti Ap miltä olisi tuntunut elää lapsuus esim jos isäsi olisi hakannut sinua säännöllisesti? Tai käyttänyt seksuaalisesti hyväkseen. Osaatko mennä toisen asemaan? Empatia ei taida olla vahvuutesi.
Teoistaan toki on vastuussa aikuisena oli taustalla mitä hyvänsä. Mutta kyllä se, ettei terve kehitys ollut mahdollista, selittää sen, millainen ihmisestä tulee. Se on toki hyvä, että tuttusi tietoisuus lopulta laajeni niin paljon, että alkoi nähdä oman tilanteensa, ja oli myös resurssit sitä parempaan suuntaan ohjata. Sympatiat myös hänelle, ettei kasvuiässä saanut tarvitsemaansa kuten olisi kuulunut, vaan joutui itse sen kaiken hakemaan ja rakentamaan myöhemmin. Se on raskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen pakenee tällä sitä, että pilasi usean miehen elämän kieltämällä heiltä mahdollisuuden teinirakkauteen sekä nuoruuden romanssiin.
Eli täällä malliesimerkki henkilöstä, joka syyttää ongelmistaan menneisyyttä ja muita ihmisiä, tässä tapauksessa seksin puutetta ja naisia.
Kyllä hakattu koirakin kättä väistää ja luottamuksen rakentaminen vie aikaa, vaikkei se taatusti märehdi menneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen pakenee tällä sitä, että pilasi usean miehen elämän kieltämällä heiltä mahdollisuuden teinirakkauteen sekä nuoruuden romanssiin.
Hyvä esimerkki, että mies laittaa naisten syyksi teiniaikojen saamattomuutensa ja oikeuttaa huonon käytöksensä hamaan tappiin.
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa epäilyttävästi "ota itteäs niskasta kiinni"-tyyppiseltä neuvolta. Sehän on tyypillisesti toiminut ei-kenellekään ei-koskaan. Jos sut on pienenä alistettu uskomaan, että sinä et ole mitään, et ole minkään arvoinen ja sinua saa kohdella miten vaan, koska et ole merkityksellinen, niin kiva hei, että voi vaan alkaa ajatella toisella tavalla.
Eihän aloittaja noin väittänytkään? Hän nimenomaan sanoi että tuo henkilö lähti pala palalta kasaamaan elämäänsä uudestaan lopettaen tekosyiden keksimisen. Ensimmäinen askel oli se, että ei verhoudu lopuksi ikää lapsuuden taakse, toki sen jälkeen on vielä paljon töitä tehtävänä.
Mekein koko psykiatrian ja terapiat saa lakkautta kun sanotaan, että ota itseäsi niskasta kiinni ja päätä olla vahva ja hyvä itsetuntoinen jne.
Säästyy kyllä rahaa kun niin paljon jäädään eläkkeellekin psyykkisistä syistä kaiketi paljolti ihan turhaan siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä minäkin olen ihmetellyt, että miten jotkut jaksaakin märehtiä aina niitä iän vanhoja hetkiä elämässään, vaikka ne paskat ihmiset eivät enää ole aikoihin elämässä edes olleet.
Jos vähänkin ajattelee aivoillaan niin onhan se ihan selvää että esim jos vanhemmat on pahoinpidelleet tai jatkuvasti haukkuneet niin kyllä siinä voi vähän olla katkera. Myös seksuaalinen hyväksikäyttö jättää jälkensä.
Mieti Ap miltä olisi tuntunut elää lapsuus esim jos isäsi olisi hakannut sinua säännöllisesti? Tai käyttänyt seksuaalisesti hyväkseen. Osaatko mennä toisen asemaan? Empatia ei taida olla vahvuutesi.
Aikana, jolloin kaiken ihmisessä pitäisi voida kehittyä terveessä ympäristössä. Siinä kirjaimellisesti kasvaa kieroon. Myöhemmin tarvitsee tarpeeksi turvaa voidakseen edes tulla tietoiseksi siitä, mitä tapahtui, ja alkaa kehittyä siksi ihmiseksi, joksi kehittyminen oli alunperin vanhempien vastuulla. Ei ole helppoa eivätkä kaikki siihen koskaan pysty.
Vierailija kirjoitti:
Ahaa. Kerrotko myös onnettomuudessa selkäydinvamman saaneelle, että ei pidä piiloutua halvaantumisen taakse, pitää vaan muuttaa ajattelutapaa ja alkaa taas kävelemään, reippaasti niin?
Ootko vähä vammanen?
"pieni kulli sillä" kertoo aggrssioista muun lisäksi.
Teille ikuisesti ruikuttaville saatanan ãmmille tekee hyvää lukea tämän miehen haastattelu
https://www.eeva.fi/jutut/eero-enqvist-karu-lapsuus-ei-aiheuta-enaa-hap…