Miten selviät vähällä rahalla työttömänä?
Miten esim. ruokailut ja ostoskäyttäytyminen on muuttunut?
Itse käyn useammin ruokakaupassa ja ostan vain ne mitkä on loppu. Ennen tuli ostettua jääkaappi täyteen kaupassa käydessä. Rahaa menee oikeastaan vain pakollisiin laskuihin ja ruokaan.
Lämmintä ruokaa en syö läheskään joka päivä, vaan korvaan sen puurolla. Ostan vain oikeaa ruokaa, voita, kananmunia, vihanneksia jne. Ei mitään kalliita höttöjä ja valmisruokia.
Shoppailu on lähes loppunut. Ei ollut töissä ollessakaan varaa syödä ulkona/käydä kampaajalla tai missään joten se ei ole muuttunut.
Pidän päiviä jolloin en poistu kotoa, en käy suihkussa enkä meikkaa -> säästöä sekin. On tämä hullua.
Kommentit (37)
Froyaan Salmarille. Norjassa eläkeikäkin 62.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia tilanteita varten on aina olemassa puskurivarat. Ei tarvitse tilapäisen syyn takia tiputtaa omaa elintasoa.
Ei säästöjä syödä kuin äärimmäisessä hädässä. Työttömyyskorvauksen pitäisi riittää toimeentuloon. Säästöillä maksetaan yllättävät lääkäri yms. kulut.
Jos työttömyys jatkuu pitkään, voi säästötkin loppua. Elintavat on muutettava heti kun työttömyyden uhka on ilmassa.
Millä se riittää kun työttömyyskorvaus menee suurinpiirtein vuokraan ja sitten pitäisi vielä ostaa ruokaakin.
Helposti pärjää kun ei osta mitään. Tosin sitte kyllä haisee ja vaatteet ja kengät on rikki. Yleisissä vessoissa kannattaa täyttää vesipullot, vähän pesaista käsisuihkulla ja pölliä vessapaperia. Ja kaikki muiden unohtamat tavarat sukkana reppuun.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ostaa perunoita. Tykky eväs eikä maksa paljon. Kymmenen pottua on alle 2€ ja niitä syö monta päivää kun tekee keittoa.
Johan oli taas vinkki. 10 perunaa on noin 600g ja siinä on 450 kilokaloria. Kymmenen perunan energia riittää siis 4-5 tuntia, eikä montaa päivää.
Liha metsästä, kala merestä ja kasvikset maasta. Kaupassa käyn tosi harvoin. Ruoka on polttoainetta, ei koko elämä.
- ei velkaa, eikä elatusvelvollisuutta ja autoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käytä rahaa kuin lähinnä välttämättömyyksiin. Ei kai siinä sen kummempaa niksiä ole. Autottomuus tietty rajoittaa liikkumista hiukan, mutta eipä tässä olisi oikein varaa missään käydäkään.
Autottomuus on myös iso säästö.
Niin kaikesta luopuminen on aina säästöä, mutta jossain kohtaa alkaa elämänlaatu heiketä.
Niin, joillekin ne kulissit on elämänlaadun mittarit ja joillekin se sisältö.
Jos töissä ollessa koettaisi vaihtaa halvempaan asuntoon (ei tietysti ongelmaiseen). 100-200 e enemmän käyttörahaa tekee terää. Tosin täytyy ottaa selville vuokrankorotuskäytäntö.
Oma asunto, velkaa 0€, ei suuria lääkekuluja, ei röökiä eikä viinaa / ravintolaa ja tekee perus arkiruokaa itse. Ja sen verta käden taitoa että pystyy tekemään itse pienet sallitut remontit asunnossa ja mieluusti auton kanssa myös. Ja tarkemmin kun ajattelee niin pitääkin olla multitaskaaja jotta pienellä rahalla eläminen onnistuu.
Aika kituuttamistahan tämä on kaksi viikkoa neljästä. Vielä toistaiseksi ei ole ruoasta varsinaisesti tinkiä, vaikka eilenkin paistelin jauhelihaa pakkaseen kilon ja kaksisataa grammaa, syöhän tuosta sitten kaksitoista kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos töissä ollessa koettaisi vaihtaa halvempaan asuntoon (ei tietysti ongelmaiseen). 100-200 e enemmän käyttörahaa tekee terää. Tosin täytyy ottaa selville vuokrankorotuskäytäntö.
Mä ostin töissä olessa mun rivitalo yksiön 25000 eurolla vajaa 30 km päästä Turusta ja myin vielä autonkin, kun jäin työttömäksi. Juu, elämä on tosi kurjaa. On ystävät, harrastukset, yms muttei isoa asuntoa ja velka Kiiaa, yms viihdykettä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan puurokin lämmintä ruokaa. Meillä on usein perjantaisin puuroa ruokana ja hyvin maistuu kaikille.
Ei siinä ole mitään ravinteita aivoille. Ainoastaan jos jauhaa itse jyvät ja käyttää lähes samantien.Niin köyhä ei kukaan ole ettei ole varaa ostaa euron kilohinnalla perunoita. Pelkällä lapsilisällä saa yli 100 kilia perunoita kuukaudessa. Siihen höysteeksi lihaa, papuja, juureksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ostaa perunoita. Tykky eväs eikä maksa paljon. Kymmenen pottua on alle 2€ ja niitä syö monta päivää kun tekee keittoa.
Johan oli taas vinkki. 10 perunaa on noin 600g ja siinä on 450 kilokaloria. Kymmenen perunan energia riittää siis 4-5 tuntia, eikä montaa päivää.
tekee keittoa, ymmärsitkö?
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto, velkaa 0€, ei suuria lääkekuluja, ei röökiä eikä viinaa / ravintolaa ja tekee perus arkiruokaa itse. Ja sen verta käden taitoa että pystyy tekemään itse pienet sallitut remontit asunnossa ja mieluusti auton kanssa myös. Ja tarkemmin kun ajattelee niin pitääkin olla multitaskaaja jotta pienellä rahalla eläminen onnistuu.
Ja asunnon vastike oli?
Mulle on jäänyt trauma köyhänä elämisestä. Rahat ei ikinä riitä ja kaiken joutuu laskemaan todella tarkkaan, monta asiaa jää hankkimatta koska ei ole rahaa. Välillä nälissään.
Syön halpaa ruokaa kuten kalapuikkoja ja perunamuusia 4 päivänä viikossa. Kalastan myös ahventa ja syön sitä. 40 euroa ruokaan viikossa sillä pitää pärjätä.
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että tästä on ap:lle tsemppiä, että shoppailut, kampaajat, sisustelut, uudet autot, laitteet, matkustelut jne. ei ole ainoaa oikeaa elämää, vaikka hyvin moni sellaista elämää elääkin. Sulla on nyt tosi niukkaa, jos säästöjä ei ole päässyt kertymään, mutta toivottavasti pääset pian taas töihin. Ilmeisesti teet pienipalkkaista työtä? Jos sulla ei ole aikomus kouluttautua lisää ja päästä paremmille palkoille, niin kannattaisi alkaa ajattelemaan elämää ihan uudelta kantilta. Elämässä on niin paljon muutakin hienoa kuin ympäri maailman säntäily ja tavaroiden ostaminen. :)
Ihmiset arvostaa erilaisia asioita. En kaipaa luksusta, matkoja tai tavaraa, mutta joskus jotain rikkoutuu ja vaatteita jokainen tarvii välillä.
Sisustaa voi kirppistavaralla, tai pienillä jutuilla, kalliimmat hankinnat jää odottamaan. Viihtyisä koti on tärkeä, kun siellä viettää paljon aikaa. Harrastuksia pitää myös olla.
Kyllä, pienipalkkaisella alalla olen ja turhan vanha enää kouluttautumaan. Voisin opiskella jotain, mutta en lainalla.
Niin kaikesta luopuminen on aina säästöä, mutta jossain kohtaa alkaa elämänlaatu heiketä.