Mitä tekisit, jos paljastuisi, että ystäväsi olisikin vuokralla eikä omistaisi asuntoaan kuten olit aina luullut?

Miksi minun pitäisi tuolloin tehdä jotain? - Riippuu varmaan vähän kuka ystävistäni "paljastuisi vuokralla-asujaksi". - Esimerkiksi yli parinsadan neliön omakotitalossa useita vuosia vuokralla asuminen on käsittääkseni aika harvinaista kun taas kerrostalo yksiössä tai kaksiossa yleisempää, joten, ehkä minulla saattaisi ensin mainitun omakotitalosujan kohdalla herätä kysymys, että miksi. - Vaikka saattaahan se olla häneltä ihan järkevä ja perusteltu ratkaisu, Esimerkiksi niin, että asuu esimerkiksi yrittäjä asuu yrityksensä omistamassa asunnossa  tai joku toinen perikunnan omistamassa asunnossa vuokralla mutta saa kyllä vähän varoa, ettei verottaja innostu, vaikka ei mitään laitonta. Yhtä kaikki hänen/ heidän asiansa ei minun.

Uskovainen mies 

Vierailija kirjoitti:

No mun yksi kaveri kerran luuli, että asun omistusasunnossa, vaikka olin vuokralla. En tiedä, miksi niin ajatteli. Ei vaan ollut tullut puheeksi. En esitellyt itseäni, että hei, olen X ja asun vuokralla.

(Ennen kuin aloittajalle tulee uusi paniikki, voin kertoa, että sen jälkeen olen asunut omistusasunnossa.)

Tästä tulee eräs tapaus mieleen:

Eräästä suuresta firmasta lähdettiin virkistäytymispäiville useammalla linja-autolla. Vanhempi nainen jutteli niitä näitä vieruskaverina olleen nuoren kanssa. Vanhempi nainen oletti naisen olevan (itsensä tavoin) toimiston puolelta. Kun selvisi nuoren naisen olevan firman siivooja, rento juttelu tyrehtyikin siihen. Virkistäytymispäivän jälkeen oli onneksi eri istumakaveri.

T. Se siivooja.

Minä luulen ja luulen ja luulen.