Ihminen, joka valittaa ettei näe sinua tarpeeksi usein, mutta ei ole itsekään aktiivinen

Mikä vaivaa ihmistä, joka valittaa ettei sinua koskaan näy, mutta ei kuitenkaan itse ehdota mitään tapaamista tai kutsu kylään? Ilmeisesti eräs lähipiiriin kuuluva ihminen on loukkaantunut pahimman kerran, kun aina saa kuulla naljailua asiasta hänen taholtaan. Nähdään isommissa kokoontumisissa useita kertoja vuodessa, joten en ymmärrä. Myönnän, etten ole itse kovin aktiivisesti yhteydessä häneen, koska ei ole mitään erityistä puhuttavaa tai yhteisiä mielenkiinnon kohteita, mutta näen häntä (ja muuta lähipiiriäni) kyllä mielelläni silloin kun satutaan yhtä aikaa paikalle erilaisille kutsuille. Meillä jokaisella on omat elämämme, menomme ja kiireemme, ja koen, että olemme siihen nähden tarpeeksi usein tekemisissä toistemme kanssa. Hänkään ei ole erikseen minuun yhteydessä. Lähinnä kiinnostaa, että mitä tällaisen ihmisen mielessä liikkuu?