Lue keskustelun säännöt.
Kunnian ottaminen toisten töistä
09.10.2025 |
Työpaikalla on näitä ketkuja, jotka teettävät muilla töitä ja sitten ottavat ne omiin nimiinsä. Täysin selkärangatonta ja työilmapiiriä heikentävää toimintaa.
Jatkossa ajattelin etten sitten tee näille ihmisille pyynnöstä mitään, jos lopputulos kuitenkin esitellään muille ainoastaan henkilön omana saavutuksena. Jos he näin kokevat, tehköön sitten asiat kokonaan itse.
Kommentit (104)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä näitä on. Mielestäni tuo ettei enää auta on toimiva ratkaisu. Riippuu tosin varmaan organisaatiorakenteestakin. Jos on vaikka poliisipartiossa niin varmaan joku muu lähestymistapa
Vierailija kirjoitti:
Dokumentoi työsi.
Se että itse kerron muille hoitaneeni jotain ei silti muuta sitä, että ihmisille jää ensimmäisenä mieleen kuinka Laura-Pekka kertoi sen tehneensä. Vaikka huomautat mahdollisimman nopeasti miten asiat ovat menneet, se ei välttämättä jää muille mieleen.
Olen varmaan jotenkin yksinkertainen, kun olen kuvitellut että työstä kuuluu antaa kunnia sille, joka on sen hoitanut eikä esittää omanaan jotain mitä ei ole itse tehnyt.
Ottakoot kunnian vaan, olen sisällyttänyt työhöni räikeän virheen, joka paljastuu muutaman viikon päästä työn luovutuksesta.
T. Suunnittelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Wille Rydmanin ulostulo jäänmurtajiin liittyen🙄. Myötähäpeää...
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan jotenkin yksinkertainen, kun olen kuvitellut että työstä kuuluu antaa kunnia sille, joka on sen hoitanut eikä esittää omanaan jotain mitä ei ole itse tehnyt.
Et ole tainnut olla nykyaikaisessa suomalaisessa organisaatiossa, missä tehdään paljolti tiimeissä. Ja sen huono puoli on se, kuten meillä, että tehdyt työt menevät koko tiimin nimiin. Itse kannan leijonanosan meidän tiimimme tekemisestä, mutta koko tiimi saa kunnian. Ja tiimissä todellakin on heikkoja lenkkejä, joiden osaaminen ei esimerkiksi riitä.
Koko tiimi ja esimiehet on organisoitu niin päin honkia, että valitettavasti tälle ei voi oikein tuolla mitään, pitäis vaihtaa paikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkimuspuolella tuohon törmäsi. Proffa, joka vaati kaikesta tutkimusraportit englannin kielisenä ja sitten julkaisi ne sanasta sanaan kansainvälisesti omina tutkimuksinaan.
Marttyyrius on narsismin piirre. Kun tekee auliisti muidenkin työt, saa hyvän syyn surkutella itseään ja työtaakkaansa. Silloin voi viimeinkin saada osakseen kehuja ja myötätuntoa. Se on selviytymiskeino hauraan minuuden ja huonon itsetunnon kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aplodeja, aiot olla aikuinen ja ottaa sitä vastuuta miten sinua kohdellaan. Aikuisuus onkin juuri vastuuta, eikä paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä, kuinka muiden heitä pitäisi kohdella.
Tämä työelämä on nykyään niin täyttä kuraa, ettei tuollaiset asiat jaksa kiinnostaa. Teen hommat bare minimum -tyylillä ja jos joku haluaa noista laiskoista sutaisuista ottaa kunnian, niin aivan vapaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Marttyyrius on narsismin piirre. Kun tekee auliisti muidenkin työt, saa hyvän syyn surkutella itseään ja työtaakkaansa. Silloin voi viimeinkin saada osakseen kehuja ja myötätuntoa. Se on selviytymiskeino hauraan minuuden ja huonon itsetunnon kanssa.
Tai sitten kyse on vaan hyväksikäytetystä uhrista, ilman mitään keittiöpsykologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan jotenkin yksinkertainen, kun olen kuvitellut että työstä kuuluu antaa kunnia sille, joka on sen hoitanut eikä esittää omanaan jotain mitä ei ole itse tehnyt.
Et ole tainnut olla nykyaikaisessa suomalaisessa organisaatiossa, missä tehdään paljolti tiimeissä. Ja sen huono puoli on se, kuten meillä, että tehdyt työt menevät koko tiimin nimiin. Itse kannan leijonanosan meidän tiimimme tekemisestä, mutta koko tiimi saa kunnian. Ja tiimissä todellakin on heikkoja lenkkejä, joiden osaaminen ei esimerkiksi riitä.Koko tiimi ja esimiehet on organisoitu niin päin honkia, että valitettavasti tälle ei voi oikein tuolla mitään, pitäis vaihtaa paikkaa.
Ei mennyt tiimin nimiin, henkilö sanoi suoraan ainoastaan itse tehneensä, vaikka teki vain osan työstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan jotenkin yksinkertainen, kun olen kuvitellut että työstä kuuluu antaa kunnia sille, joka on sen hoitanut eikä esittää omanaan jotain mitä ei ole itse tehnyt.
Et ole tainnut olla nykyaikaisessa suomalaisessa organisaatiossa, missä tehdään paljolti tiimeissä. Ja sen huono puoli on se, kuten meillä, että tehdyt työt menevät koko tiimin nimiin. Itse kannan leijonanosan meidän tiimimme tekemisestä, mutta koko tiimi saa kunnian. Ja tiimissä todellakin on heikkoja lenkkejä, joiden osaaminen ei esimerkiksi riitä.Koko tiimi ja esimiehet on organisoitu niin päin honkia, että valitettavasti tälle ei voi oikein tuolla mitään, pitäis vaihtaa paikkaa.
Super ahdistava ajatuskin, jos joutuisi tällaiseen kenties naisvoittoiseen organisaatioon jossa on luettu akateemisten kirjoittamaan teoreettista hömppää dynaamisesta ja yhteen hiileen puhaltamista tiiminä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan jotenkin yksinkertainen, kun olen kuvitellut että työstä kuuluu antaa kunnia sille, joka on sen hoitanut eikä esittää omanaan jotain mitä ei ole itse tehnyt.
Et ole tainnut olla nykyaikaisessa suomalaisessa organisaatiossa, missä tehdään paljolti tiimeissä. Ja sen huono puoli on se, kuten meillä, että tehdyt työt menevät koko tiimin nimiin. Itse kannan leijonanosan meidän tiimimme tekemisestä, mutta koko tiimi saa kunnian. Ja tiimissä todellakin on heikkoja lenkkejä, joiden osaaminen ei esimerkiksi riitä.Koko tiimi ja esimiehet on organisoitu niin päin honkia, että valitettavasti tälle ei voi oikein tuolla mitään, pitäis vaihtaa paikkaa.
Ei mennyt tiimin nimiin, henkilö sanoi suoraan ainoastaan itse tehneensä, vaikka teki vain osan työstä.
No, mulla / meillä on yks vähän samanlainen tyyppi. Nimenomaan töitä joita ei kokonaan tee, mä joudun jeesaamaan. Ja hän ei osaa jeesata mua missään mun duunissa. Jos olisin hänen esihenkilönsä, antaisin tästä ja muutamasta muustakin syystä kenkää.
Eipä näissä auta muu kuin keskustella keskustelun jälkeen. Ensin keskenään, sitten esihenkilöt, sitten HR jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan jotenkin yksinkertainen, kun olen kuvitellut että työstä kuuluu antaa kunnia sille, joka on sen hoitanut eikä esittää omanaan jotain mitä ei ole itse tehnyt.
Et ole tainnut olla nykyaikaisessa suomalaisessa organisaatiossa, missä tehdään paljolti tiimeissä. Ja sen huono puoli on se, kuten meillä, että tehdyt työt menevät koko tiimin nimiin. Itse kannan leijonanosan meidän tiimimme tekemisestä, mutta koko tiimi saa kunnian. Ja tiimissä todellakin on heikkoja lenkkejä, joiden osaaminen ei esimerkiksi riitä.Koko tiimi ja esimiehet on organisoitu niin päin honkia, että valitettavasti tälle ei voi oikein tuolla mitään, pitäis vaihtaa paikkaa.
Super ahdistava ajatuskin, jos joutuisi tällaiseen kenties naisvoittoiseen organisaatioon jossa on luettu akateemisten kirjoit
Työkavereideni kuva kuuluisi tietosanakirjassa kohtaan toksinen maskuliinisuus. Juuri ne tunnemykät mörököllit, jotka eivät jauha tunteista vaan sanovat suoraan kun joku vi tuttaa ja siihen ei jäädä märehtimään vaan jatketaan eteen päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marttyyrius on narsismin piirre. Kun tekee auliisti muidenkin työt, saa hyvän syyn surkutella itseään ja työtaakkaansa. Silloin voi viimeinkin saada osakseen kehuja ja myötätuntoa. Se on selviytymiskeino hauraan minuuden ja huonon itsetunnon kanssa.
Tai sitten kyse on vaan hyväksikäytetystä uhrista, ilman mitään keittiöpsykologiaa.
Takes two to tango. Kaikki ihmissuhteet ovat kahden kauppa. Pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan tulisi aina miettiä olisikohan kummassakin vikaa. Tuollaisessa tilanteessa on yleensä kaksi aikuista lasta, joiden säröt osuu kipeästi yhteen, toinen oikeuttaa ja toinen alistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marttyyrius on narsismin piirre. Kun tekee auliisti muidenkin työt, saa hyvän syyn surkutella itseään ja työtaakkaansa. Silloin voi viimeinkin saada osakseen kehuja ja myötätuntoa. Se on selviytymiskeino hauraan minuuden ja huonon itsetunnon kanssa.
Tai sitten kyse on vaan hyväksikäytetystä uhrista, ilman mitään keittiöpsykologiaa.
Monelle tuntuu olevan vaikea myöntää, että omilla ajatuksilla ja teoilla on jotain merkitystä. Kyllä niillä on. Niistä syntyy asenne, joka tuottaa toimintaa. Toiminta tuottaa seurauksia ja noista seurauksista syntyy elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marttyyrius on narsismin piirre. Kun tekee auliisti muidenkin työt, saa hyvän syyn surkutella itseään ja työtaakkaansa. Silloin voi viimeinkin saada osakseen kehuja ja myötätuntoa. Se on selviytymiskeino hauraan minuuden ja huonon itsetunnon kanssa.
Tai sitten kyse on vaan hyväksikäytetystä uhrista, ilman mitään keittiöpsykologiaa.
Aikuinen ihminen on lapsen tasolle typistetty uhri, joka ei ole toimiva subjekti? Tahdoton olento vailla vastuuta omista päätöksistään, arvoista ja valinnoista?
Onko sinulla tällaisia kollegoita? Miten toimit heidän kanssaan?