44 vuotiaana uuteen nousuun mutta miten?
Urheilulliset tavoitteet saavutettu, koulutus ja hyvä haluttu työ saavutettu, hyvä puoliso ja perhe perustettu ja sen suhteen unelmat toteutunut, tehty vapaaehtoistyötä, aloitettu uusia harrastuksia, vakituinen työ saavutettu ja ura lakipisteessä. Nyt 44 enkä tiedä enää mitä haluan saavuttaa. Työ ei anna enää mitään muuta kuin palkan ja mahdollistaa asioita. Työn ja vapaa-ajan suhde on hyvä, mutten tiedä mitä sillä tehdä. Luonnossa on liikuttu ja kunnosta pidetään huolta. En tiedä mitä tavoitella seuraavaksi. Taloudellinen riippumattomuus mutta se vie väkisin pois muita mahdollisuuksia, koska rahaa tarvii elämiseen ja kokemiseen. Löydän paljon iloa lapsista ja yhteisistä asioista, mutta henkilökohtaisella tasolla haluan haluta jotakin. Pitää olla tavoite ja päämäärä, mutta en löydä intohimoja. Muita saman asian kanssa painivia?
Kommentit (20)
Me ihmiset sitten elämme täysin erilaisia elämiä. Itse opiskelen toista ammattia. Minut irtisanottiin edellisestä työstä. Jälkikasvua ei ole eikä kuntokaan ole huippuluokkaa, mutta ainakin olen saanut tehdä todella luovia juttuja, tehnyt taidetta ym. Se on henkistä pääomaa, mitä ei voi rahalla mitata.
Oon 47 mutta mulla paljon tavoitteita:
-eri ammattien kokeilu
-uusien kielien opiskelu
-matkat, vaellukset, ulkomailla asuminen
Vierailija kirjoitti:
Oon 47 mutta mulla paljon tavoitteita:
-eri ammattien kokeilu
-uusien kielien opiskelu
-matkat, vaellukset, ulkomailla asuminen
Boring!
Läpäise 100% Assasin's Creed: Valhalla
Ryhdyin nuohoojaksi ja nousen vähänväliä, Silleen tee sinäkin !
Mulla ei oikeastaan ole mitään sellaisia tavoitteita, joita aktiivisesti miettisin, Elämä menee eteenpäin omalla painollaan ja oon tyytyväinen tähän. Voit vaikka kokeilla tällaista uutta juttua. :)
Irtiotto ja selviytymiskamppailu yksin luonnon armoilla. Siis ei mikään tositv vaan yksin. Perheelle kerrot että tarvitset sitä heidän takiaan. Tai sitten voit lähteä humanitääriseen työhön johonkin kehitysmaahan, tai sotimaan. Pelasta Maailma. Tarvitseeko sitä aina haluta lisää jotain parempaa. Etkö voi nauttia ansaitsemistasi hedelmästä. Terapia voisi olla paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei oikeastaan ole mitään sellaisia tavoitteita, joita aktiivisesti miettisin, Elämä menee eteenpäin omalla painollaan ja oon tyytyväinen tähän. Voit vaikka kokeilla tällaista uutta juttua. :)
Sama mulla. Elämä rullaa omalla painollaan juuri nyt. Muutaman vuoden päästä ehkä taas enemmän omia suuria tavoitteita. Haluaisin vielä perustaa oman yrityksen, muuttaa toiseen maakuntaan, ehkä väitettä tohtoriksi, saavuttaa urheilussa vielä yhden tavoitteen.
N45
Tunnistan niin saman. On mökit ja omakotitalot, isot lapset jo omillaan ja pärjäävät hyvin... Ikää vasta 45 mut tuntuu että kaikki jo koettu eikä oikein ole mitään mitä odottaa. Etenkin näin syksyllä kaikki tuntuu vähän merkityksettömältä. Kai ne isoimmat fiilikset on sitten jo saatu.
Kenenköhän tavoitteita olet elänyt? Mietin myös voisiko sinulla olla korkean toimintakyvyn masennus? Koska eihän noita asioita haalita jotta saisi ruksin seinään vaan sen sisällön itsensä vuoksi! Esim. Minun työssäni on lukemattomia suuntia joihin mennä ihan kiinnostuksen pohjalta. Se polku ei ole läheskään valmis ja kouluttaudun koko ajan lisää. Meidän koti on ihana mutta jos eräs haaveeni toteutuu olen täysin valmis luopumaan tästä ja siirtämään elämän ulkomaille. Uusia lapsia saa tulla jos se mhdollistuu koska edellisetkin ovat ihania. Eli tavallaan tämä paketti elää ja muotoutuu joka päivä, ei ole valmis, ja siitä tulee myös se kiinnostus. Mistä sinä ap haaveilet? Miten haluaisit viettää aikasi?
Eka tavoite on miljoona. Kahden miljoonan kohdalla voi ottaa iisimmin.
Vierailija kirjoitti:
Eka tavoite on miljoona. Kahden miljoonan kohdalla voi ottaa iisimmin.
Tällä siis tarkoitan, että taloudellinen riippumattomuus voisi olla yksi tavoite. En, että se olisi kaikille hyvä tavoite.
Voitko kehittää joitain taitojasi?
Etsi itsellesi uusi harrastus, esim. liikunnallinen tai taiteellinen. Kehitä taitojasi siinä.
Se on mukavaa, et on mukavaa.
Paitsi tässä keississä ilmeisesti ei olekaan. Krooninen tyytymättömyys ja oravanpyörä ajaa suorittamaan (ulkoisia) asioita, joista ei saakaan sisäistä tyydytystä.
Mulla oli samanlainen kriisi pari vuotta sitten. Olen vähän nuorempi.
Huvittava juttu, että multa löydettiin kasvain kriisin päätteeksi. Tästä on toivuttu onneksi.
Itse ymmärsin, että opettelenkin olemaan KIITOLLINEN kaikista elämäni hyvistä asioista.
Harvalla on noin hienosti asiat! Nauti kaikesta mitä sulla on!! +Kaikkea hyvää! :)
Mikä sun lasten tilanne on? En tarkoita että heidän kauttaan pitäisi elää, mutta onko heillä koulun harrastuksen suhteen jotain osa-aluetta, jossa kaivattaisiin tekijää?
Tai sitten alat petaamaan eläkepäiviäsi. On aika hyvin aikaa.
Mulla tulee tuo sama aika ajoin, tuntuu että pitää keksiä jotain uutta haastetta.. yleensä se on sitten uusi harrastus. Joskus työpaikan vaihto. Eläkepäivistä haaveilen, olisi kiva voida asua etelä-Euroopassa ainakin osan vuotta, joten aloitin opiskelemaan uutta kieltä.
Minä irtisanouduin. Raha ei enää vie minua. Sain osani työelämästä, mutta nyt elän itselleni