Oon ihan loppu työpaikkaihastumiseni takia

Vierailija kirjoitti:

Noita joskus tulee. Usein johonkin tarpeeseen. Voi vain nauttia tunteesta. 

Eikä tarvitse tapahtua mitään. Mulla on ollut 2. Eka mies pakeni toiseen työpaikkaan. Tosi raukkamaista. Toinen kohtasi asian kanssani. Sitten se tunne vaan loppu. 

Rakastuit siis omaan mielikuvaasi hänestä. Et itse tyyppiin.

Jaa. Itselläni ihastus puolestaan piristää ja saa hyvän fiiliksen aikaan. Ehkä ero on siinä, että ymmärrän ihastumiseni olevan fyysistä (hormonaalista), kevyttä enkä edes harkitse mitään liikkuja tmv. Ihailen kaukaa ja nautin yhteisistä hetkistä. Toinen meistä on varattu eli on itsestään selvää, että mitään ei tapahdu eikä tule tapahtumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä samanlaiset tunteet. Rakastan työtäni etten haluaisi sen takia satuttaa itseäni. En vaan uskalla tehdä seuraavaa siirtoa. Uskon, että mies ajattelee musta samoin, mutta jos ei ajattelekkaan. Oon vaan tulkinnut kaikki väärin. Eilen varovaisesti kysyi oliko ollut ikävä, kun olin soittanut hänelle. Tämän jälkeen sanoin jotain kieltävän tapaista mies käsitti,  että en ole hänestä kiinnostunut. 

Täh. Mies selvästi kysyy mitä hänestä ajattelet ja vastaat ihan päin vastoin mitä ajattelet. Jos työ on tärkeämpi kuin rakkaus niin älä ainakaan enää anna miehelle mitään merkkejä, että olisit kiinnostunut. Ihmeellistä peliä. Riski yksin jäämiselle ainakin kasvaa sinulla.