Miten toimitte kun hätäännytte oikein kamalasti ?
Mitä teette HETI sen jälkeen kun olette ensin hätääntyneet siten, että oman nimen ja puhelin-numeron muistaminen tuottaa vaikeuksia, tai pelänneet niin paljon että teitä luullaan mielenvikaiseksi vaikka olettekin normaaleja ?
Kommentit (70)
Menen kohti ongelmaa. Esim pahan kolarin todistaneena olin jo juoksemassa kohti avun tarvijoita ennen kuin edes kunnolla tajusin mitä tapahtui. Äitini huuteli perästä että älä mene liian harkitsematta, näky saattaa olla traumatisoiva ja tilanne vaarallinen.
Saatan myös alkaa hihittämään, adrenaliini aiheuttaa sen.
Aika lällyksi menen mutta pystyn jotenkuten toimimaan jos on aivan pakko.
En hätäänny. Sellainen on turhaa huomionhakua. Sukua peräpukamillaan leveilylle.
Keskityn hengittämiseen. Olen kärsinyt paniiklikohtauksista ja huomannut että ainoa millä voin estää sen on keskittyä hengittämiseen ja tiedostaa sen, että henki kulkee vaikka tuntuu ettei saa happea. Myös se auttaa että valuttaa jääkylmää vettä käsien päälle.
Läheskään kaikki eivät hätäänny sillä tavalla, että nimen ja puhelinumeron muistaminen olisi hankalaa. Jospa pitäisit lompakossa jotain turvalappusta, jonka voi ojentaa luettavaksi poliisille tai hoitohenkilöille.
Vierailija kirjoitti:
Keskityn hengittämiseen. Olen kärsinyt paniiklikohtauksista ja huomannut että ainoa millä voin estää sen on keskittyä hengittämiseen ja tiedostaa sen, että henki kulkee vaikka tuntuu ettei saa happea. Myös se auttaa että valuttaa jääkylmää vettä käsien päälle.
Aina ei ole sitä jääkylmää vettä saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
En hätäänny. Sellainen on turhaa huomionhakua. Sukua peräpukamillaan leveilylle.
Kuka sellaista tekee?
Vierailija kirjoitti:
Otan tupla-annoksen Propralia
Sen jälkeen tilanne muuttuu päinvastaiseksi mikä sekään ei ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Menen kohti ongelmaa. Esim pahan kolarin todistaneena olin jo juoksemassa kohti avun tarvijoita ennen kuin edes kunnolla tajusin mitä tapahtui. Äitini huuteli perästä että älä mene liian harkitsematta, näky saattaa olla traumatisoiva ja tilanne vaarallinen.
Saatan myös alkaa hihittämään, adrenaliini aiheuttaa sen.
Just, mamma juoksee itsekseen hihitellen jonnekin onnettomuuspaikalle. Jos ei onnettomuus traumatisoi uhrejaan niin ainakin tuo ilmestys tekee sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskityn hengittämiseen. Olen kärsinyt paniiklikohtauksista ja huomannut että ainoa millä voin estää sen on keskittyä hengittämiseen ja tiedostaa sen, että henki kulkee vaikka tuntuu ettei saa happea. Myös se auttaa että valuttaa jääkylmää vettä käsien päälle.
Aina ei ole sitä jääkylmää vettä saatavilla.
Stanley tonkassa voi kuljettaa jos on panikoivaa tyyppiä
Stressitila: Adrenaliinia pukkaa, keskittymiskyky huononee. Muisti ei toimi.
Sama kuin hyökkäystilanteessa. Se on se taistele tai juokse-tila joka usein hämää. Jotain pitää tehdä, mutta mitä?