Jos lyöt vielä kerran niin minä tapan sut..

T. Väkivaltaisen miehen EX

kerran niin että kuuntelin myös sanat kunnolla.



En tiedä ihan varmasti edes miksi - edellinen suhteeni oli tosin jonkin verran väkivaltainen eli mies töni ja nimitteli kun oli juonut mutta varsinaisesti en ole onneksi pahempaa kokenut.



Jos kohta tuotakaan ei olisi saanut tapahtua - hassua miten näinkin monen vuoden jälkeen (erosta 6 vuotta) vieläkin tavallaan vähättelen tuota - " ei mua koskaan ole oikeasti hakattu" -tyylisesti, niinkuin tuotakaan olisi saanut tapahtua.

Ajattelisi edes omia lapsiaan. Tosin, minua ei koskaan ole lyöty enkä tiedä miltä moinen alistaminen tuntuu, on helppo sanoa, että " lähde" . Mutta ihan uskomattomalta tuntuu, että kukaan suostuu pilaamaan elämänsä siten, että alistuu väkivaltaan...en tajua.

että laulu nyt kertoo siitä, että jotkut isit hakkaa äitiä ja sitten sillä äidillä tulee raja vastaan ja uhkaa tappaa sen isin... Haloo?? Kyllä lapseni todellakin saavat elää pumpulissa vaikka miten pitkään, jos se musta on kiinni, ei ne tuollaisella tiedolla tee lapsuusaikana MITÄÄN! Ja noista lööpeistä, niihinhän just puututtiin sen takia, että ne ahdistavat lapsia! Ja vielä sitten pitäisi alkaa oikein jostain kotiväkivallasta puhumalla puhumaan sellaiselle lapselle, jota se onneksi ei kosketa... Miettikää nyt vähän! Näitä lapsia -ja aikuisia- jotka oikeasti elävät pumpulissa, ja joiden elämään ei tuollainen kuulu, on kuitenkin paljon! Aikuiset voivat noille asioille tehdä jotain, vähimmillään nyt esim. ostaa tuon singlen, lapsi ei voi tehdä mitään, muuta kuin mielessään murehtia!!! Ei lasten tarvitse tietää aikuisten ongelmista, jos niin onnekkaita ovat, että niitä ovat välttyneet näkemästä!

En halua että lapset alkavat hoilaamaan että jos lyöt vielä kerran niin mä tapan sut.

mutta mielestäni hyvä, että parisuhdeväkivallasta puhutaan, ehkä se saa jonkun hakatun ja kidutetun naisen hakemaan apua itselleen ja mahdollisille lapsilleen.

Joku raja

San. Paula Vesala ja Mira Luoti



Aamulla tuntuu raskaalta pää.

Hiivin, kun en haluu herättää.

Sulla aikaa jäädä lepäämään,

vapaapäivä.



Pikakahvi ei auta mitään:

kolmenkin kupin jälkeen väsyttää.



Menen suihkuun,

pesen hampaat

enkä meikkaa.



Varhain torilla vilkasta jo.

Vanhat odottaa, aukeaako

lähipankin ovi ollenkaan,

niil on kiire.

Viimeisenä työpaikalla oon

¿ pitäisi vaihtaa yövuoroon.



Puen päälle työvaatteet.

Olen reipas.

Näitä päiviä on jo liikaa,

jokainen solu mussa huutaa:



Jos lyöt vielä kerran, niin minä tapan sut,

ja isken jollain millä sinäkin oot mua hakannut.

Mä astun harhaan taivaan tieltä

jonnekin pimeään, mut viedään sinne,

missä ei ees tarvitse nimeään.



Kaikki sanoo sävyyn säälivään:

oma vika kun tällaiseen jään,

mut en tiedä enää itsekään,

ketä pelkään.

En ole nainen, en yhtään mitään -

kidutettu eläin häkissään.



Olisitko hyvä mulle, jos mä oisin mukavampi?

Menen suihkuun valot päällä.

Sä et huuda enää koskaan.

itku tuli



t hakattu

Sanoin sitten vaan että se kertoo väkivallasta.

Sanat on ihan hanurista, ja mun mielestä sitä ei tarvitse edes radiossa soittaa, koska lapset voi kuulla.

Muutenkin ärsyttää tollanen, itkettää, nyyh..nyyh, minua on hakattu-jutut.

Ihan varmasti on ollut oma vika. Akat on niin hyviä provosoimaan, ja vaikka ei olisi oma vika, niin sitä paremmalla syyllä olisin kyllä itse lähtenyt heti kävelemään, vaikka sitten lapsi kainalossa.

Mutta jos haluaa jäädä hakattavaksi, niin okei! Multa on kuitenkin idiootin turha odottaa mitään sääliä.

Tosin aina kun laulu tulee radiosta vaikka autossa, niin vaihdan kanavaa, kolmivuotiaani ei tarvitse sitä kuulla tai oppia rallattamaan...



On jo ihan riittävästi kun päiväkotikaveri oli opettanut pojalle " hard rock halleluja" ja kolmivuotiaani alkoi laulaa sitä isovanhempansa 50v päivillä ja isovanhemmat ovat syvästi uskossa...

http: //www. youtube. com/watch?v=oTqOPXn0nT0

sen ehdottomasti... Oli vähän oudon näköisenä siinä ja kuunteli. Illalla sitten kyseli, että mitä se " joku raja" oikein tarkoittaa. Lapsi on 8v, että ei ihan mitään satuja voinut kertoilla. Yritin sitten mahdollisimman ympäripyöreästi asiasta puhua, just jotain, että kertoo väkivallasta. Mutta ei ollut kiva... Ja meidän nuorempi taas 5v on just sellainen, että se hoilaa kaikkia biisejä tuolla ympäriinsä mitä kuulee. Onneksi tota ei ole vielä alkanut hoilaamaan, nyt enimmäkseen lauleskelee, että " olen kolmekymppinen" :-D

Tunnen parin, jossa mies kuin unelma - muille. Naista hakkaa lähes päivittäin, tönii, kuristaa jne. jättää lukkojen taakse. Kaikkea mahdollista siten, ettei jää jälkiä ainakaan näkyviin paikkoihin.



Nainen yritti lähteä, haki yksinhuoltajuutta, lähetymiskieltoa, rikosilmoitus miehestä, pyysi salaista asuinpaikkaa - oli valmis luopumaan kaikesta lastensa takia.



Mikä tuli vastaan? SUOMEN LAKI!

Mies on vaikutusvaltainen, ilman mitään rikosrekisteriä ja aina iloinen ja lasten kanssa julkisilla paikoilla joka naisen unelmaisä. Ei naista kukaan uskonut.



Kun nainen oli tutullaan piilossa, mies oli löytänyt ja kuristanut melkein hengiltä ja vienyt naisen takaisin kotiin. Nainen oli sanonut, että tappaa itsensä, jos mies ei anna hänen lähteä. Mies oli sanonut että senkus tapat, mutta sitten hän alkaa kiusaamaan kahta poikaa, jotka heillä on. Kuka haluaa viattomien lasten joutuvan yhtään enempää uhreiksi? Vanhempi jo nyt 6 v ja niin arka, etten ole toista nähnyt. Ei luota yhteenkään aikuiseen ja menee jo kaupassa kauhusta valkeaksi kun näkee jonkun ottavan kaljaa kärryihin.





Tämä ihan vain esimerkkinä, että tapauksia on monia ja usein juuri näin on pakko suojella niitä lapsia, jotka erehtyi väärän ihmisen kanssa tekemään.



Itse pidän osasyynä jatkuvaan kasvavaan pahuuteen sitä, että media saa riepotella kaikkia ja ihmiset kuulevat asioista joita eivät olisi muuten tienneetkään. Rikolliset ja tulevat sellaiset imevät ainakin kaiken tuollaisen tiedon.

Toinen syy on Suomen laki, joka kieltää lapsen nippauksen (mielestäni lievin tapa väkivallalla ojentaa lasta)

Kolmas syy (viittaa edelliseen) on vanhemmat - joita on paljon - jotka eivät osaa kasvattaa lastaan ilman väkivaltaa. Kaikista ei löydy auktoriteettiä lapsilleen muuten kuin käymällä lapseen kiinni. Enkä todellakaan kannata väkivaltaa, mutta ennen kaikkea vihaan pilalle hemmoteltuja kakaroita, jotka isompina tekevät kaikkensa saadakseen mitä haluavat ja vain siksi, että vanhemmat ovat tälle tielle pienestä pitäen ohjanneet.

Samat pikkuenkelit, jotka ei saa kuulla oikeasta elämästä saavat rallatella jotain pimp yms biisejä, joita nähtävästi vanhemmat eivät vain ymmärrä kun eivät kiellä..



Ja samat naperot kulkee pääkallopaita tai im your slave paita päällä tuolla tarhassa..

hei haloo!

lähinnä vaan alkoi vituttaa että kestin hakkaavaa exää senkin ajan kun kestin.

Kyllähän sitä tietää, miten yleistä joku perheväkivalta on, mutta jotenkin sitä ei kuitenkaan tajua. Aika hurjaa...

ja täällä inistään siitä, että lapsille joutuu selitteleen asioita... No joo, se on teidän tehtävä kasvattajina! Jouduttehan te selitteleen lööppejä, uutisia ja kadulla vastaan tulevia denojakin. Ainakin toivottavasti selittelette.



Sitä paitsi kun mä olin pieni, laulettiin hiekkiksellä että " huumeita, viinaa, naisia ja rahaa..." ja ihan selväpäisiä meistäkin tuli. Ainakin suurimmasta osasta :)

Olin vasta 16v. kun se alkoi. Ja vasta 20-vuotiaana uskalsin lopettaa suhteen. Sitä kun tunsi häpeää ja syyllisti itseään kaikesta. Ja keksi periaatteessa syitä sille, miksi hänellä oli ikään kuin oikeus hermostua niin, että purki sen minuun.

Alussa kundi oli todella ihana, mukava ja huomaavainen. Eli siis ihan normi teini-poika. Sitten pikkuhiljaa alkoi hermostumaan todella herkästi, ja purki sen tavaroihin ja seiniin; hajoitti paikkoja jne. Lopulta ne iskut sitten kohdistuivat sitten minuun, ja oli lähes joka päiväistä. Tämän lisäksi oli myös henkistä väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä.

Ja hakattu tyttö/nainen on muuten mestari siinä, että osaa peitellä hakkaamisen. Kukaan ei osannut epäillä mitään. Ei edes vanhempani joiden kanssa olemme hyvin läheisiä.



--



Mutta se hyvä puoli tuostakin opetuksesta on;

jos aviomieheni kerrankin käyttäisi minuun (tai lapsiimme) fyysistä tai henkistä väkivaltaa, niin minulla olisi rohkeutta ja voimia lähteä välittömästi.



En missään nimessä hyväksi väkivaltaa missään muodossa, mutta ns. fantasioissani voisin kuvitella, että jos nyt tuo samainen kundi olisi minun mieheni, ja kävisi minuun käsiksi, niin tekisin juuri niin kuin PMMP:n biisissä lauletaan kertosäkeessä. >:)



t: myös yksi hakattu, joka ei ole vielä aikaisemmin kommentoinut tähän ketjuun. eli meitä on varmaan monia, joita on hakattu.