Elämä väkivaltaisen suhteen jälkeen
Elin vuosia väkivaltaisessa suhteessa. Miehen käytös oli kuin narsistin oppikirjasta suhteen kaikkine vaiheineen. Ero oli myös vain estot joka paikassa ilman mitään selityksiä.
Minua kohdeltiin vuosia kuin roskaa, elin tätä miestä varten ja unohdin oman elämäni ja itseni. Itsetuntoni oli eron jälkeen niin huono, että en uskonut edes ansaitsevani elää. Mitä minulla enää on kun mieskään ei enää ole elämässäni.
Erosta on nyt muutama vuosi ja omassa elämässäni on tapahtunut paljon kaiken tämän jälkeen. Jostain syystä mies on taas noussut vahvasti mieleen ja jonkinlainen kaipuu häntä kohtaan. Koin hänen olleen elämäni rakkaus enkä ole löytänyt ketään hänen jälkeen. En kyllä ole etsinytkään.
Milloin tämä helpottaa ja miten edes menen eteenpäin? Olen tämän eron jälkeisen ajan vain keräillyt itseäni ja yrittänyt selvitä päivästä toiseen.
Kommentit (24)
Kuinka kauan erosta on?
Oma vinkkini on, että pyri välttelemään kaikkea kontaktia ja eksän miettimistä. Ajatuksille ei tarvitse antaa sijaa tai ruokkia niitä. Ne lähtevät helposti kasvamaan ja vahvistumaan, jos et laita kuriin sellaisia ajatuksia, jotka eivät palvele sinua.
Mieti mitä haluaisit lisää elämääsi. Kyseessä voi olla tunne tai joku konkreettinen asia. Nyt aina kun mies tulee mieleesi, ala tietoisesti ajatella tuota asiaa, mitä haluat lisää. Älä yksinkertaisesti anna hänelle sijaa edes päässäsi. Hän on rikkaruoho, kitke se.
Juuri tästä syystä väkivaltaisesta suhteesta pois lähteneet naiset tarvitsevat psykologista apua. Jos he eivät sitä saa, he usein päätyvät suhteeseen samanlaisen miehen kanssa, joskus jopa aivan saman.
Vierailija kirjoitti:
Vertaistukiryhmä narsistin uhreille
En suosittele tätä jos ei ole jotenkin tosi akuutissa hädässä. Mitä enemmän sijaa antaa, sitä enemmän sijaa tuollainen ihminen ja jopa hänen kummituksensa ottaa.
Jos haluat parantaa itseäsi parisuhdetasolla, niin haaveile mieluummin uudesta kumppanista. Siis sillä tavalla lapsellisesti, että teet visiokartan, kirjoitat listan millaisia ominaisuuksia tälle haluat. Haaveilla ja mielikuvituksella on yllättävä voima.
Hae apua. Pääsetkö keskustelemaan jonkun oikeasti osaavan ammattilaisen kanssa tai vertaistukiryhmään? Oletko lukenut tai kuunnellut self-helpiä? Sitä aina mollataan, mutta kyllä paljon hyödyllistäkin materiaalia on. Youtubessa on paljon (englanninkielistä) matskua, jota tekevät ammattilaiset ja narsismista paljon tietävät.
Jotain ongelmiahan sinullakin on ollut jo ennen miehen tapaamista, kun hänestä tuli elämäsi kiintopiste ja laiminlöit itseäsi niin pahasti. Onko alkoholistivanhemmat tai jotain muuta lapsuuden traumaa? Niihinkin voi saada apua. On tukiryhmiä alkoholistien aikuisille lapsille yms.
Mitään aitoa rakkautta teidän suhteenne ei ollut. Ja mieti, jos sinulla olisi tytär, joka kertoisi saman sinulle kuin sinä tänne palstalle. Mitä sanoisit hänelle? Ajattelisitko, että tuo mies on parasta, mitä hän ansaitsee? Tai ettei hänen elämällään ole enää merkitystä ilman tuota miestä? Et varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tästä syystä väkivaltaisesta suhteesta pois lähteneet naiset tarvitsevat psykologista apua. Jos he eivät sitä saa, he usein päätyvät suhteeseen samanlaisen miehen kanssa, joskus jopa aivan saman.
Kyllä, tärkeää on kehittää omanarvontuntoaan. Mutta se ei synnyt sen kautta että muistelee, hokee ja rukoilee eksää ja menneitä, vaan täysin päin vastaisella. Eli miettii mitä suhteelta kaipaa ja miettii millaisia hyviä asioita voisi poikaystävältään haluta.
Vierailija kirjoitti:
Hae apua. Pääsetkö keskustelemaan jonkun oikeasti osaavan ammattilaisen kanssa tai vertaistukiryhmään? Oletko lukenut tai kuunnellut self-helpiä? Sitä aina mollataan, mutta kyllä paljon hyödyllistäkin materiaalia on. Youtubessa on paljon (englanninkielistä) matskua, jota tekevät ammattilaiset ja narsismista paljon tietävät.
Jotain ongelmiahan sinullakin on ollut jo ennen miehen tapaamista, kun hänestä tuli elämäsi kiintopiste ja laiminlöit itseäsi niin pahasti. Onko alkoholistivanhemmat tai jotain muuta lapsuuden traumaa? Niihinkin voi saada apua. On tukiryhmiä alkoholistien aikuisille lapsille yms.
Mitään aitoa rakkautta teidän suhteenne ei ollut. Ja mieti, jos sinulla olisi tytär, joka kertoisi saman sinulle kuin sinä tänne palstalle. Mitä sanoisit hänelle? Ajattelisitko, että tuo mies on parasta, mitä hän ansaitsee? Tai ettei hänen elämällään ole enää merkitystä ilman tuota miestä? Et varmaan.
Lisäyksenä vielä, että liika asioiden muistelu ja märehtiminen sekä ikävissä tapahtumissa vellominen kyllä vain ylläpitää tuskaa eikä auta pääsemään eteenpäin. Mutta jos et ole koskaan edes päässyt purkamaan kokemuksiasi kenellekään, voisi olla hyvä saada niitä pois mielen päältä. Voisit esimerkiksi kokeilla päiväkirjan kirjoittamista, jos ryhmät tai terapia ei kiinnosta tai ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan erosta on?
Oma vinkkini on, että pyri välttelemään kaikkea kontaktia ja eksän miettimistä. Ajatuksille ei tarvitse antaa sijaa tai ruokkia niitä. Ne lähtevät helposti kasvamaan ja vahvistumaan, jos et laita kuriin sellaisia ajatuksia, jotka eivät palvele sinua.
Mieti mitä haluaisit lisää elämääsi. Kyseessä voi olla tunne tai joku konkreettinen asia. Nyt aina kun mies tulee mieleesi, ala tietoisesti ajatella tuota asiaa, mitä haluat lisää. Älä yksinkertaisesti anna hänelle sijaa edes päässäsi. Hän on rikkaruoho, kitke se.
2 vuotta. Opin itsekin, että mahdollisesti narsistin kanssa ei auta muu kuin ei kontaktia metodi ja olen siitä pitänyt kiinni vaikka alkuun oli vaikeaa. Ei ole mitään mahdollisuutta, että olisimme yhteydessä paitsi jos nyt kadulla tulisi vastaan mutta siltä olen onnistunut välttymään.
Tähän 2 vuoteen on sisältynyt myös ajanjaksoja kun en edes muista kyseistä ihmistä. En tajua mistä nyt nousee nämä ajatukset ja tunteet näin voimakkaina. Ja kiitos vinkeistä.
Ei se helpota ensimmäiseen 10 vuoteen. Keskity pahimpiin hetkiin ja ymmärrä, että VAIN ne hetket olivat todellisia ja muu valhetta. Et rakasta kipua, väkivaltaa ja pelkoa. Kaipauksen aiheuttaa pelko siitä, ettet löydä uutta kunnollista rakkautta.
Kohta löydät uuden narsisti jännämiehen. Ei naiset koskaan opi koska haluavat komean miehen ja ne ovat aina narsisteja.
Itse erosin 7v sitten ja jouduin vielä pari vuotta eron jälkeen todistamaan kuinka ex kävi yhden lapsemme päälle. Silloin kävin lukemassa hänelle madonluvut, ei ole sen jälkeen lapsiin koskenut. Mun elämää ei enää nakertele, mulla on aivan ihana, fiksu, täyspäinen avopuoliso nykyään. Nuorin lapsi on kertonut, että uutta vaimoaan ex kohtelee huonosti ja se on sääli: hän ei vaan osaa arvostaa muita ihmisiä
Muista ne faktat silloinkin, kun kaipuu iskee. Ne ikävät faktat. Ansaitset hyvää ja olet arvokas. Itse löysin uskosta/henkisyydestä voimaa. Rukoilun avulla olen onnistunut muuttamaan alitajuntaani positiivisempaan suuntaan. Koen, että kärsimyksilläni on ollut siten joku merkitys, että olen luonut ympärilleni hyvää toipumisen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Itse erosin 7v sitten ja jouduin vielä pari vuotta eron jälkeen todistamaan kuinka ex kävi yhden lapsemme päälle. Silloin kävin lukemassa hänelle madonluvut, ei ole sen jälkeen lapsiin koskenut. Mun elämää ei enää nakertele, mulla on aivan ihana, fiksu, täyspäinen avopuoliso nykyään. Nuorin lapsi on kertonut, että uutta vaimoaan ex kohtelee huonosti ja se on sääli: hän ei vaan osaa arvostaa muita ihmisiä
Montako lasta sinulla on?
Mistä löysit nykyisen puolison?
Mitä teette työksenne?
Ikänne?
Minkä ikäinen nuorin lapsesi on - jota siis ilmeisesti pidetään tuon taukin luona? Miksi pidetään siellä? Entä vanhemmat lapset? Mikä on tilanne. Miten asuvat? Missä?
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi ollut täysiverinen narsisti et kaipaisi takaisin.
Kuinka niin? Tottakai kelpaa. Sitä oikein tavoitellaan kun tiedetään, että se toinen saadaan alistumaan ja siihen ei kuka tahansa suostu.
minkälaista työtä se ex-mies teki sitten? haluan aina tietää että minkälainen mies on tälläinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse erosin 7v sitten ja jouduin vielä pari vuotta eron jälkeen todistamaan kuinka ex kävi yhden lapsemme päälle. Silloin kävin lukemassa hänelle madonluvut, ei ole sen jälkeen lapsiin koskenut. Mun elämää ei enää nakertele, mulla on aivan ihana, fiksu, täyspäinen avopuoliso nykyään. Nuorin lapsi on kertonut, että uutta vaimoaan ex kohtelee huonosti ja se on sääli: hän ei vaan osaa arvostaa muita ihmisiä
Montako lasta sinulla on?
Mistä löysit nykyisen puolison?
Mitä teette työksenne?
Ikänne?
Minkä ikäinen nuorin lapsesi on - jota siis ilmeisesti pidetään tuon taukin luona? Miksi pidetään siellä? Entä vanhemmat lapset? Mikä on tilanne. Miten asuvat? Missä?
Mulla on exän kanss 3 yhteistä lasta ja poikapuoli, joka on koko ajan asunut kanssamme, eli on kuin oma poika. Nykyisen puolison löysin Tinderistä; enpä olisi koskaan uskonut. Mies tekee projektitöitä teollisuuden parissa, minä olen esihenkilö it-alalla. Nuorin on 10v ja käy isällään joka toinen viikonloppu. Vanhemmat lapset ovat jo päälle kaksikymppisiä ja omillaan. Nuorin käy isällään tosiaan, ei mene, jos joskus ei halua. Tilanne ollut viime aikoina rauhallinen mutta valitettavasti tunnen exäni. Nuorinta lastaan hän osaa kyllä hoitaa hyvin ja en päästäisi isälleen, jos olisi pelko, että hänelle jotain tapahtuisi
Vertaistukiryhmä narsistin uhreille