Jos sinulla olisi antelias mies joka tienaisi 50 000 käyttörahaa kuukaudessa, minkälaista elämää viettäisitte?
Näin kuvitteellinen tilanne, kun täällä puhetta ollut miesten tuloista, että jos nyt sinulla sattuisi olemaan kumppani joka tienaisi 50 000 euroa kuukaudessa, vakavaraisesta yrityksestä, niin miten se näkyisi elämässänne? Oletetaan että mies on hyvin antelias ja ystävällinen luonteeltaan ja jakaa mielellään yhteiseksi, ja tuota rahaa siis EI tarvitse säästää, tuo siis käytettäväksi tarkoitettua rahaa ja säästöön menee erikseen.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Minä 3 lapsen yh sä ottaen ulkomailta kielitaidottoman kotiorjan ja tekisin avioehdon päivää ennen vihkimistä niinkuin jääkiekkomies teki. 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Siis kenelle teki näin? Sille uudelle naiselleenko?
Vierailija kirjoitti:
Tätä nykyistä elämää elettäisiin. Mies ostaa punalaputettuja tuotteita ja minä ompelen lapsille vaatteet. Mies sijoittaisi tulonsa (kuten tekee jo nyt, vaikka tienaa vain 40 000 e/kk) ja minä nauttisin siitä, miten omasta puutarhasta saa ruokaa syötäväksi melkein ympäri vuoden.
Ei rahaa tarvitse kuluttaa, jotta olisi onnellinen. Tietty on kiva tietää, että lapsille on opiskelija-asunnot valmiina eikä lääkäriin tarvitse koskaan jonottaa, mutta muuten elämä on ihan jotain muuta kuin kuluttamista.
Olen nii samaa mieltä olemme ns terveitä, sydämessä on rauha ja voin ostaa mitä haluan. Enää en halua lähteä lentelemään ympäri maailmaa. Mikä onkaan epämiellyttävämpää kuin kyyhöttää tuntitolkulla lentokoneissa ja odotella lentoasemilla. Kaikkea haluamaansa ruokaa saa syödä joka päivä.
ihminenon siitä outo,että haluaa sitä ,mitä ei saa . Sit kun saa,mitä haluaa, ei haluakaan niin paljon.
Naurattaa nää persaukisten yh-mammojen päiväunet. 😂
Selvää olisi, että isoin siivu annettais enemmän tarvitseville.
Ahnetta ja käsittämätöntä ajatella käyttävänsä kaiken omaan leveään kermaperse-elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joutuisimme hieman tinkimään menoistamme.
Mieheni on Toimitus johtaja ja tienaa tuon summan viikossa.
Niin. Ja Leikkeleistämme emme silti luopuisi....
Outoa, minä olen tavallinen ihminen, enkä ole ikinä luopunut haluamistani leikkeleistä🤣
Mun mies on tienannut viimeiset kolme vuotta noin 3 miljoonaa vuodessa, sitä ennen "vaan " noin miljoonan. Mä en ole töissä. Eletään ihan tavallista elämää, tosin matkustetaan aika paljon. Omaisuutta kertyy koko ajan lisää, koska ei kauheasti tuhlata mihinkään. Mutta toisaalta sillä rahalla täytyy elää myös sitten kun mies ei enää ole töissä. Asutaan maassa, jossa eläkkeet säästetään itse.
En kyllä missään todellisuudessa keksisi sellaista kestävää ja onnea tuovaa elämäntapaa, jossa kulutettaisiin kymppitonneja kuussa. Jos olisi noin hyvät tulot, se toki vaikuttaisi siten, että ei tarvitsisi kantaa huolta perustarpeista, kuten asumisesta ja ruuasta. Mutta saman turvan ja mielekkään elämän saisin kyllä tonninkin kuukausituloilla.
En haluaisi elää mitään kulutuselämää, mielestäni se on pelkästään tylsää ja tavallaan jopa köyhää. Isoon luonnonvaroja kuluttavaan ja luontoa pilaavaan taloon en muuttaisi, en polttaisi maapalloa lentelemällä ulkomaille, en alkaisi käymään ravintoloissa tuhoamassa terveyttäni suolalla ja rasvalla, enkä vaihtaisi pyöräilyä autoon.
Ehdottaisin miehelle, että hän lopettaa työt, pidetään säästöjä eräänlaisena turvaverkkona jos kaikki meneekin pieleen, ja perustetaan erilaisia puuhasteluyrityksiä, joilla yritetään tehdä maailmasta parempi ja saada omaan elämään jotain merkityksellistä sisältöä ja pienet säännölliset tulot. Vapaa-aikaa olisi paljon, ja silloin voisi harrastaa erilaisia hauskoja, luovia, kehittäviä ja terveyttä edistäviä harrastuksia, eli niitä joista se hyvä elämä oikeastaan lopulta muodostuu.
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittäjä, ja olen tienannut nyt viime vuodet aika tasaisesti sellaiset 20.000 euroa kuussa nettona, mikä bruttona olis sitten lähemmäs 40.000, jos se olisi kaikki palkkatuloa. On meillä toki siivousfirma joka hoitaa sen puolen, ja talon rempat ostetaan, mutta ei tässä maassa oikein ole tarjolla sellaista henkilöä joka suostuisi tulemaan taloudenhoitajaksi, hoitamaan kaupassakäynnit, pyykkäykset, ruoanlaitot ym. Eli kyllä nuo pitää ihan itse hoitaa.
Matkustelemme toki, ja kivoissa paikoissa, mutta työ sitoo minua kyllä niin että mitään vapaaherran elämää ei pääse elämään. Aamulla ylös ja toimistolle, ihan kuten muutkin. Ravintoloissa käydään aika paljon, mikä tietysti antaa enemmän vapaa-aikaa sitten kotona.
Käytännössä iso osa tuloista menee sijoituksiin, en näe järkevänä ylläpitää noin suurta jatkuvaa kulutusta.
Meillä ei ole tuollaiset tulot, eikä tarvitakkaan. Olen onnellinen ja superkiitollinen. Minulla on rauha sydämessä eikä mistään puutetta. Eläkeläisenä ei mikään rasita . Kauppa on tuonut jo vuosikausia ruokatavarat kotiin ja tervellinenkotiruua teko on pikku askare.Elämä on mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä missään todellisuudessa keksisi sellaista kestävää ja onnea tuovaa elämäntapaa, jossa kulutettaisiin kymppitonneja kuussa. Jos olisi noin hyvät tulot, se toki vaikuttaisi siten, että ei tarvitsisi kantaa huolta perustarpeista, kuten asumisesta ja ruuasta. Mutta saman turvan ja mielekkään elämän saisin kyllä tonninkin kuukausituloilla.
En haluaisi elää mitään kulutuselämää, mielestäni se on pelkästään tylsää ja tavallaan jopa köyhää. Isoon luonnonvaroja kuluttavaan ja luontoa pilaavaan taloon en muuttaisi, en polttaisi maapalloa lentelemällä ulkomaille, en alkaisi käymään ravintoloissa tuhoamassa terveyttäni suolalla ja rasvalla, enkä vaihtaisi pyöräilyä autoon.
Ehdottaisin miehelle, että hän lopettaa työt, pidetään säästöjä eräänlaisena turvaverkkona jos kaikki meneekin pieleen, ja perustetaan erilaisia puuhasteluyrityksiä, joilla yritetään tehdä maailmasta parempi ja saada omaan elämään jotain m
Rikkaanahan sulla on varaa rakentaa vaikka miten ekoystävällinen talo, vaikka sellainen joka saa energiansa auringosta. Samaten rikkaana on kyllä varmasti varaa saada se kokki tekemään se sun ateria juuri sillä rasva ja suolamäärällä jonka itse halua.
Eipä se mun elämää muuttaisi, nehän olis miehen rahoja.
Aika homoa jos miehenä mulla olisi mies
Vierailija kirjoitti:
En kyllä missään todellisuudessa keksisi sellaista kestävää ja onnea tuovaa elämäntapaa, jossa kulutettaisiin kymppitonneja kuussa. Jos olisi noin hyvät tulot, se toki vaikuttaisi siten, että ei tarvitsisi kantaa huolta perustarpeista, kuten asumisesta ja ruuasta. Mutta saman turvan ja mielekkään elämän saisin kyllä tonninkin kuukausituloilla.
En haluaisi elää mitään kulutuselämää, mielestäni se on pelkästään tylsää ja tavallaan jopa köyhää. Isoon luonnonvaroja kuluttavaan ja luontoa pilaavaan taloon en muuttaisi, en polttaisi maapalloa lentelemällä ulkomaille, en alkaisi käymään ravintoloissa tuhoamassa terveyttäni suolalla ja rasvalla, enkä vaihtaisi pyöräilyä autoon.
Ehdottaisin miehelle, että hän lopettaa työt, pidetään säästöjä eräänlaisena turvaverkkona jos kaikki meneekin pieleen, ja perustetaan erilaisia puuhasteluyrityksiä, joilla yritetään tehdä maailmasta parempi ja saada omaan elämään jotain m
Mitä on ne - hauskoja, luovia, kehittäviä ja terveyttä edistäviä harrastuksia, joita ei tavallinen ihminen ,esim minä voi harrastaa. Maalaan , opiskelen kieliä, luen äärettömän paljon kiinnostavia asioita ja liikun riittävästä. Nuo ei juur euroja pahemmin kuluta..
Vierailija kirjoitti:
Mulla ois varmaan heti yritys pystyssä kunnon työkoneineen. Hommaisin kunnon psykiatrin.
En osaisi kuluttaa tolkuttomasti ja mua ahdistaa vähän kaikki, varmasti ahdistais jos olis noin paljon. Joku mainitsikin jonkun hyväntekeväisyysyrityksen. Haluaisin koittaa auttaa mm työttömiä ja mt-ongelmaisia.
Miten sä löydöt ne oikeat työttömät, ette tunkisi rahaa niille ,jotka makaa terveenä kotona kela tuilla,meidän kustanatama (verorahoilla) siinä ehkä menee se mielenterveyskinn,kun ei viitsi tehdä mitään. Ku ei oo kiva herätä aamulla töihin ja mennä läpi räntäsateen.
Mietippä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ois varmaan heti yritys pystyssä kunnon työkoneineen. Hommaisin kunnon psykiatrin.
En osaisi kuluttaa tolkuttomasti ja mua ahdistaa vähän kaikki, varmasti ahdistais jos olis noin paljon. Joku mainitsikin jonkun hyväntekeväisyysyrityksen. Haluaisin koittaa auttaa mm työttömiä ja mt-ongelmaisia.
Auttaa työttömiä? :D Miksi ja mihin? Orjaksi tulemiseenko? Hahahahah
Antamalla ja opettamalla niille hommia, josta on hyötyä.
Oon työtön ja mt-ongelmainen itsekin ja vuosikausia "kuntouttavassa" ja kokeiluissa, kyllä mä tiedän mitä se on. Siellä menee valtavasti potentiaalia hukkaan ja ne paikat vaan lannistaa vaikka olisikin halua tehdä hommia. Jos vaikka maksaisin niille palkkaa ja auttaisin oikeasti kuntoutumaan niitä jotka sitä tarvitsee.
Onko sulla parempia ehdotuksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ois varmaan heti yritys pystyssä kunnon työkoneineen. Hommaisin kunnon psykiatrin.
En osaisi kuluttaa tolkuttomasti ja mua ahdistaa vähän kaikki, varmasti ahdistais jos olis noin paljon. Joku mainitsikin jonkun hyväntekeväisyysyrityksen. Haluaisin koittaa auttaa mm työttömiä ja mt-ongelmaisia.
Miten sä löydöt ne oikeat työttömät, ette tunkisi rahaa niille ,jotka makaa terveenä kotona kela tuilla,meidän kustanatama (verorahoilla) siinä ehkä menee se mielenterveyskinn,kun ei viitsi tehdä mitään. Ku ei oo kiva herätä aamulla töihin ja mennä läpi räntäsateen.
Mietippä sitä.
Pertsa pääsi töistä 16:00 ja jo on puoli pulloa vodkaa alla.
Olisi parempia poneja ja niitä olisi enemmän.
Ihan tavallista, naisellista elämää viettäisin: Odottaisin jalustallenostoa. Arvostelisin miestä, miksei tienaa enempää. Pimittäisin häneltä yhteistä rahaa omille tileilleni odottamaan sitä päivää, jona otan eron. Muille esittäisin maailman onnellisinta# mutta joka hetki varmistaisi että hyödyn suhteesta varmasti miestä enemmän.
No näin yleisesti ottaen luksus on nautinnollisempaa kuin ei luksus. Vertaa esim. Yksityislentokone / lento halpalentoyhtiöllä.