Lue keskustelun säännöt.
Minä olen väsynyt elämään, haluan vain kuolla
03.10.2025 |
Elämä aikuisena ollut ihan hirveää vuodesta toiseen, en vain pärjää missään ja kaikki vain pahenee.
Parempi kun minua ei enää ole, säästää valtiokin kun ei tarvitse kelan minuun enää tuhlata rahoja. Moni varmasti myös iloitsee kun tuo jälkeenjäännyt yksilö poistuu geenipoolista no tosin eipä kukaan minusta ole ollut kiinnostunut niin ei ole tapahtunut vahinkoa eli ei ole viallisia geenejä päässyt jatkoon.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Mä jouduin suoraan synnäriltä kolkkoon orpokotiin, kun mutsini nenetti puhe- ja kävelykyvyn kesäkuisena torstaina
minulle elämää antaessaan.
Massiivinen suonen repeämä aivoissa ja halvaantuminen. Koomatila.
Nuori nainen alle 30.
Against all odds; hän ei kuollut, eikä jäänyt pyörätuoliinkaan. Hän opetteli kaiken uusiksi. Puhumisen, kävelemisen.
Ironisesti >>>
samaan aikaan synnyttämiensä pienokaisten kanssa.
Äitini oli jo suunnitellut antavansa minut ja veljeni tanskalaiseen medikaalien perheeseen adootioon.. siltä varalta, ettei enää äidiksi ja ja perheenhuoltajaksi kykenisi. Isäni ei vielä tuolloin puhunut suomea
ja teki elantonsa keikkamuusikkona tiuhaan matkustaen. [Hän oli nuorukainen, vasta 25].
Mutta, mutta. Lääkäreiden yllätykseksi - loputtomalla sinnikkyydellään aamusta iltaan
🤍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljon jaksamista ! Toivotaan että elämä yllättää välillä myös positiivisesti.
Niin en tiedä auttaako toivominen mitään kun taas tuli tänään elämässä sellainen mutka eteen että siinä voi käydä niin että ajaa sen suoraksi tai voi päästä läpi tai siihen menee hidastetusti ja siinä sitten näkee milloin ajaa ulos. Joka päivä tuo vaan lisää murheita ja ei niitä vaan jaksa.
Edellä joku kommentoi auttaisiko eurojackpot voitto niin no taloudellisesti ei tarvitsisi murehtia enää mutta eipä se kaikkeen auttaisi kun monta muuta. ap
Peukku sydämen antaneille.
#21 ei minulta.
Poistun ketjusta.
👋
Vierailija kirjoitti:
Elämä voi muuttua yllättäen parempaan suuntaan. Tiedän ihmisiä joilla on käynyt näin. Koita käydä paikoissa äläkä jää kotiin murehtimaan. Tekee mielelle hyvää. Tämä kuulostaa ärsyttävältä, mutta itse olen saanut apua liikunnasta, saa positiivisimmaksi mielen.
Mä en ikinä pääse mihinkään kun kaikki hem metin kurssit on aina täynnä ja kaikki paikat tukossa. Olen vuosia ollut kotona ja oon kolmekymppinen. Mä en vaa pärjää tässä yhteiskunnassa, aivan liian vaikeeta.
Se on sitten lopullinen ratkaisu se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on myös synkkiä ajatuksia. En vain jaksa koko ajan eteeni tulevia vastoinkäymisiä. Ja turha tähän tulla sanomaan, että käy ulkona kävelyllä ja liiku tms.
Nämä ovat isoja asioita, joita ei mikään saa kääntymään hyväksi. Sairaus vie, paitsi puolisoni, niin myös lapseni. Joudun katsomaan sivusta kun elämäni kaikkein rakkaimmaat hiipuvat pois. Ja kärsivät kovasti, koko ajan.
Ne muut on aivopesty ja ehdollistettu sille, että elämä alkaa vasta kun elämässä on ystävät, työ, raha ja perhe. Sitten loppuelämä pelätään niiden menettämistä. Mitä jos alkaisit onnelliseksi jo nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on sitten lopullinen ratkaisu se.
Kuulostaa ihanalta.
Vierailija kirjoitti:
Ne muut on aivopesty ja ehdollistettu sille, että elämä alkaa vasta kun elämässä on ystävät, työ, raha ja perhe. Sitten loppuelämä pelätään niiden menettämistä. Mitä jos alkaisit onnelliseksi jo nyt.
Elämä alkoi siitä hetkestä, kun tietoisuus muodostui. Ja sitä on nähty riittävästi tietääkseen, ettei halua nähdä enempää.
Kyllä elämässä on paljon nautittavaa. Ei sen tarvitse olla se perinteinen valmiiksi tallattu polku eli koulutus - puoliso -työ - perhe - koira ja omakotitalo -oravanpyörä. Ei sellainen valmiiksi oletettu elämänpolku ole kaikkia varten, siitä on turha murehtia yhtään. Ei minullekaan. Teen omat valintani (usein mennyt vastavirtaan), elän itselleni. Jos on huono päivä, käyn alkossa ja johan on kohta kivaa! Enkä selittele kellekään mitään enkä ole vastausvelvollisuudessa kellekään! My life! Suosittelen jättämään itseinhon pois ja elämään kuten itse haluaa, välittämättä toisten odotuksista ja oletuksista yhtään mitään!