Lue keskustelun säännöt.
Uskomatonta sumutusta Hesarissa rakentamislaista
30.09.2025 |
Nyt jos olisin toimittaja Takala, niin ymmärtäisinkö edes hävetä. Retorinen kysymys.
Takalan kirjoittaman artikkelin otsikko ja tiivistelmä kuuluu:
Viitasten naapurin autotalli ei lupaa Suomelle hyvää
Kommentti|Hallitus halusi lakimuutoksella keventää rakennusvalvonnan byrokratiaa ja saattoi epäonnistua, kirjoittaa HS:n asumisen aiheisiin erikoistunut toimittaja Sami Takala.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaan on kirjattu kaunis ajatus, jonka mukaan rakentamislain remontti muun muassa keventää hallinnollista taakkaa.
Kuitenkin uusi rakentamislaki laadittiin Marinin hallituksen toimesta vuonna 2023 jolloin sitä markkinoitiin mm näin:
Yksi iso muutos on se, että jatkossa ei tarvitse hakea rakentamislupaa alle 30 neliön piharakennukselle
Kaiken kukkuraksi sekä tämä Takalan artikkeli, että aiempi artikkeli johon siinä viitataan on vailla kommentointimahdollisuutta.
Takala; journalisti vai aktivisti (retorinen kysymys)
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oliko se autotalli määräysten mukaisesti rakennettu vai ei? Selvisikö asia?
Älä unta näe, että hesari sitä ainakaan selvittäisi. Hesari tarvitsee klikkauksia, ei journalismia. Oikea journalisti selvittäisi asian, hesarin toimittaja ei
Hesarin jutusta selvisi kyllä, että siinä esitettyjen tietojen mukaan aivan oikein on rakennettu. Rakennusvalvonnan kommentit olivat täyttä asiaa, eikä jutussa muutenkaan ollut asiavirheitä. Mitä nyt valittaja puhui omasta tontistaan, kun hänen olisi pitänyt älytä puhua hallinta-alueestaan.
Jep. Mutta hesarin juttu oli outo siinä mielessä kun siinä annettiin ymmärtää, että lopputulos olisi jotenkin uuden lain seurausta. Ei ollut. Lopputulos ei olisi muuttunut miksikään
Väärin. Rakennusvalvonnalla on rakennusluvissa varsin paljon sananvaltaa siihen mille se luvan antaa. Pelkkä kaavan ja määräysten mukaisuus ei riitä vaan rakenusvalvonta katsoo myös kaupunkikuvaa, rakennusten sopivuutta esitettyyn paikkaan, niiden korkeusasemia, materiaaleja, värejä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako naapurin tontille rakentaa ja jos saa niin kuinka paljon? Nimim.Valoinko sokkelin turhaan !
Naapurin alueelle ei tuossa liene rakennettu. Jos seinä on 40 sentin päässä hallinnanjakoalueen rajasta, kyllä omalle puolelle anturakin mahtuu. Tällöin routaeristeet kyllä pitää asentaa pystyyn ja salaojituskin hoitaa omlla puolella.
Aivan, eli harmistunut naapuri ei ole ymmärtänyt tontin ja hallinta-alueen eroa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oliko se autotalli määräysten mukaisesti rakennettu vai ei? Selvisikö asia?
Älä unta näe, että hesari sitä ainakaan selvittäisi. Hesari tarvitsee klikkauksia, ei journalismia. Oikea journalisti selvittäisi asian, hesarin toimittaja ei
Hesarin jutusta selvisi kyllä, että siinä esitettyjen tietojen mukaan aivan oikein on rakennettu. Rakennusvalvonnan kommentit olivat täyttä asiaa, eikä jutussa muutenkaan ollut asiavirheitä. Mitä nyt valittaja puhui omasta tontistaan, kun hänen olisi pitänyt älytä puhua hallinta-alueestaan.
Jep. Mutta hesarin juttu oli outo siinä mielessä kun siinä annettiin ymmärtää, että lopputulos olisi jotenkin uuden lain seurausta.
"Väärin. Rakennusvalvonnalla on rakennusluvissa varsin paljon sananvaltaa siihen mille se luvan antaa. Pelkkä kaavan ja määräysten mukaisuus ei riitä vaan rakenusvalvonta katsoo myös kaupunkikuvaa, rakennusten sopivuutta esitettyyn paikkaan, niiden korkeusasemia, materiaaleja, värejä jne."
Nuo mainitsemasi asiat nimenomaan on kirjoitettu rakentamista ohjaavaan lainsäädäntöön.
Rakennusvalvonta viranomaisena toimii lakien ja toimintaansa ohjaavien määräysten mukaan, eikä lähde keksimään mitään ylimääräistä, mitä ei ole laeissa tai niiden pohjalla annetuissa määräyksissä sanottu. Siis noudatetaan rakentamislakia, asemakaavaa (tai mikä nyt tarkin kaava kyseisellä alueella onkaan), hallintolakia, hallintosääntöä, rakennusjärjestystä ja muuta rakentamista ohjaavaa säännöstöä.
Rakentamislain tarkoitus on ollut nostaa lupakynnystä, vapauttaa rakentamista turhasta säätelystä ja siten vähentää byrokratiaa. Nyt lain oltua voimassa vajaan vuoden suurin muutos rakennusvalvonnan työhön on, että monista sellaisista rakentamiskohteista jotka viime vuoden puolella olisi luvitettu esim. rakennuslupana, maisematyölupana tai toimenpidelupana todetaan nyt vain, että ei ole luvanvarainen, sen kun rakennatte, noudattaen asemakaavaa ja lainsäädäntöä.
Ehkä tämä on pidemmän päälle ihan hyvä laki, kunhan siihen nyt totutaan.
Tuo autotallitapaus on järkyttävä! Röyhkeät itsekeskeiset naapurit.
Jutussa ei oikein tule hyvin ilmi se miksi tämä muutos on merkittävä nimenomaan hallinnonjaolla muodostetuissa tonteissa. Niissä nimittäin kaavoitus ei ole alunperin voinut huomioida tätä jakoa ja siksi rakennusala, siis se alue tontista jolle rakennuksen saa sijoittaa, ulottuu useimmiten ihan siihen hallinnonjakorajaan saakka. Silloin mikään määräys ei automaattisesti rajoita rakentamista siihen rajaan kiinni. Jos kyse olisi alunperin kaksi eri tonttia niin kaavamääräyksillä olisi jo alunperin estetty rakentaminen siihen naapurin rajaan kiinni.
Muutos siis kohtelee hieman eri tavalla erilaisia tontteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Rakennusvalvonta viranomaisena toimii lakien ja toimintaansa ohjaavien määräysten mukaan, eikä lähde keksimään mitään ylimääräistä, mitä ei ole laeissa tai niiden pohjalla annetuissa määräyksissä sanottu. "
Ei kyllä pidä paikkaansa. Olen hakenut lukuisia eri rakennuslupia työni puolesta ja hyvin usein rakennusvalvonta on puuttunut asioihin jotka eivät suoraan perustu mihinkään määräyksiin. Hyvin tyypillistä on esim. puuttuminen rakennuksen korkeusasemaan jonka halutaan olevan sopivassa suhteessa esim. naapurirakennukseen, viereisen tien korkoon tai johonkin muuhun. Eikä tämä perustu suoraan kaavaan, ei rakennusjärjestykseen eikä mihinkään muuhunkaan. Vain rakennusvalvonnan omaan käsitykseen siitä mikä on kaupunkikuvallisesti hyvää.
"Ehkä tämä on pidemmän päälle ihan hyvä laki, kunhan siihen nyt totutaan."
Se on varmasti suurimmalta osin hyvä laki mutta kyllä silläkin on haittapuolensa. Kuten jo sanoin, pelkät kaavan ja lakien määräykset eivät aina tuota hyvää rakentamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Loppuiko persulänkytys?
Viimeisin muutos tuli voimaan 1.1.2025, seuraavat tulevat voimaan 1.1.2026. Molemmat on Orpon hallituksen valmistelemia.
Ei taida olla persulle selvää, mitä eduskunta tekee ja miten lait valmistellaan ja saatetaan voimaan? Nukuit läpi yläkoulun ja sen jälkeen ei ole sivistys päässä lisääntynyt?
Olennainen asia ei ole se, mikä eduskunta lain hyväksyy vaan se, minkä hallituksen aikana lakia on valmisteltu. Tämän ihan näin RKP:n kannattajana tähän kommentoin ilman sen suurempia persusympatioita. Vai vakavissasiko uskot, että nykymuotoinen rakennuslaki laadittiin alusta loppuun vuodessa?
Vierailija kirjoitti:
Tuo autotallitapaus on järkyttävä! Röyhkeät itsekeskeiset naapurit.
Kumpaa naapuria tässä tarkoitat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Rakennusvalvonta viranomaisena toimii lakien ja toimintaansa ohjaavien määräysten mukaan, eikä lähde keksimään mitään ylimääräistä, mitä ei ole laeissa tai niiden pohjalla annetuissa määräyksissä sanottu. "
Ei kyllä pidä paikkaansa. Olen hakenut lukuisia eri rakennuslupia työni puolesta ja hyvin usein rakennusvalvonta on puuttunut asioihin jotka eivät suoraan perustu mihinkään määräyksiin. Hyvin tyypillistä on esim. puuttuminen rakennuksen korkeusasemaan jonka halutaan olevan sopivassa suhteessa esim. naapurirakennukseen, viereisen tien korkoon tai johonkin muuhun. Eikä tämä perustu suoraan kaavaan, ei rakennusjärjestykseen eikä mihinkään muuhunkaan. Vain rakennusvalvonnan omaan käsitykseen siitä mikä on kaupunkikuvallisesti hyvää.
Vai niin.
Lue ja omaksu nyt ensiksi rakentamislain pykälät 5 rakentamisen ohjauksen lähtökohdista, 12 rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaalimisesta, 17 rakennusjärjestyksestä, 35 esteettömyydestä, 36 meluntorjunnasta ja ääniolosuhteista, 40 asuin-, majoitus- ja työtiloista, 42 ja 43 rakentamisluvasta, 44 - 46 sijoittamisen edellytyksistä, 53 ja 54 maisematyöluvista, sekä 99 ja 100 pykälät rakennusvalvontaviranomaisesta.
Juuri noiden mieltäsi kaivertavien seikkojen, esim. korkeusasemien määrittely kuuluu rakentamisluvitusprosessiin ihan lakien ja määräysten perusteella, niin rakentamislain kuin kaikkien edeltävienkin lakien mukaan. Tarkistetaan, ettei rakentaminen loukkaa naapureiden oikeuksia ja rakentaminen on mahdollista esim. esteettömyyslainsäädännön mukaan.
Katolta tulevat lumet eivät saa mennä naapurin puolelle.
Rakentamislaissa on nimenomaan tarkoituksella rajoitettu rakennusvalvonnan toimivaltaa. Lain 42 pykälässä kerrotaan, mitkä rakentamiskohteet ovat luvanvaraisia, ja niitä jotka eivät ole, ei rakennusvalvonta luvita. Tällöin rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa itse myös laissa määriteltyjen olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisesta (mm. paloasioista, rakenteellisesta turvallisuudesta ym.).
Rakennusvalvonta voi jälkikäteen esim. jatkuvan valvonnan keinoin puuttua puutteisiin, jos niitä ilmenee. Ja toki ennen rakentamista voi ja kannattaakin kysyä rakennusvalvonnalta luvanvaraisuudesta. Kysyminen ei maksa mitään, eikä vastauksestakaan peritä maksua. Rakentamisen ohjaaminen kuuluu rakennusvalvonnan lakisääteisiin tehtäviin.