Ateneumin uusi näyttely - suurimmat Gustav Klimtin työt on kopioita eikä aitoja töitä. Miten Ateneum voi sortua tällaiseeen?
https://ateneum.fi/nayttelyt/gallen-kallela-klimt-wien/
Kyllä nyt Atenemum ratsastaa Klimtin maineella. Vain muuta keskitason öljytyö ja yksi niistäkin pieni eikä tyypillinen Klimille. Sitten on valokuvia Klimtin töistä printteinä kehystettynä.
Ja lisäksi on suuri huone, jossa on "hienoja" Klimtin freskoja. Ne ovat vain nykyajan ihmisten Klimtin frescoista tekemiä kopioita.
Minäkin voisin samalla tavalla toteuttaa kotiini Picasson näyttelyn laittamalla julisteita seinille ja teettämällä Kiinassa kopioita Picasson töistä.
Kommentit (70)
Eihän se ole mikään Klimt-näyttely vaan näyttely, jossa esitellään wieniläisiä sesessionisteja (joista Klimt oli yksi) ja heidän vaikutustaan Gallén-Kallelaan.
Siis kyseessä on joku vanha pervo äijä joka maalas nuorten naisten tissejä. Ei jatkoon!
Vierailija kirjoitti:
Siis kyseessä on joku vanha pervo äijä joka maalas nuorten naisten tissejä. Ei jatkoon!
Mutta jos se oli nuorten naisten itsensä toivomus, että heidän tissinsä maalattaisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tulee ilmi, että teokset ovat kopioita? Ateneumin sivuilla ei näin lue.
vai tuliko tämä ilmi siellä näyttelyssä?
https://www.hs.fi/taide/art-2000011361681.html
Tässä Hesarin jutussa lukee: "Yhdessä salissa esitellään Klimtin Secession-rakennukseen tekemää Beethoven-friisiä."
"Alkuperäinen seinämaalaus ei liiku mihinkään Secession-rakennuksesta, mutta kiertävän näyttelyversion ovat tehneet samat asiantuntijat, jotka restauroivat aidon Beethoven-friisin."
Itse kun kävin näyttelyssä, niin en nähnyt tekstiä, että nuo on kopioita. Mutta saattaa se silti olla siellä jossakin pienellä painettuna.
Pienellä painettuna "made in China"
Aitojs ja uunituoreita klimtejä, just tuli ulos faxista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tätä voi uskoa edes todeksi:
Hesarin jutussakin tosiaan näin sanotaan:
"
Gustav Klimtin Beethoven-friisi
Alkuperäinen seinämaalaus ei liiku mihinkään Secession-rakennuksesta, mutta kiertävän näyttelyversion ovat tehneet samat asiantuntijat, jotka restauroivat aidon Beethoven-friisin."
Vai että asiantuntijat.... taidankin tilata pari Picassoa kotiini näiltä "asiantuntijoilta".
Minusta tällainen kopiointi on jo sama asia kuin taideväärennös. Mutta ilmeisesti laillinen sellainen. Sitäpaitsi en kyllä huomannut missään mitään tekstiä että ne friisit olisivat kopioita kun näyttelyssä kävin. Nyt on huijattu olo. Luulin, että ne ovat aitoja.
Siis et tiedä, mikä on friisi. Ei tonnien painoisia paloja seinästä leikata ja lainailla ympäri maailmaa näyttelyihin.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se ole mikään Klimt-näyttely vaan näyttely, jossa esitellään wieniläisiä sesessionisteja (joista Klimt oli yksi) ja heidän vaikutustaan Gallén-Kallelaan.
No miksi se nimi on Gallen-Kallela Glimt ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tätä voi uskoa edes todeksi:
Hesarin jutussakin tosiaan näin sanotaan:
"
Gustav Klimtin Beethoven-friisi
Alkuperäinen seinämaalaus ei liiku mihinkään Secession-rakennuksesta, mutta kiertävän näyttelyversion ovat tehneet samat asiantuntijat, jotka restauroivat aidon Beethoven-friisin."
Vai että asiantuntijat.... taidankin tilata pari Picassoa kotiini näiltä "asiantuntijoilta".
Minusta tällainen kopiointi on jo sama asia kuin taideväärennös. Mutta ilmeisesti laillinen sellainen. Sitäpaitsi en kyllä huomannut missään mitään tekstiä että ne friisit olisivat kopioita kun näyttelyssä kävin. Nyt on huijattu olo. Luulin, että ne ovat aitoja.
Siis et tiedä, mikä on friisi. Ei tonnien painoisia paloja seinästä leikata ja lai
SIloin niitä ei sitten voi näytellä muualla. Piste.
Pitäakö järjestää näyttely faaraoiden haudoista? Tulostas vaan autotalliin kopiokuvat seinistä
Kulttuuriykkösessä puhuttiin tänään Klimtistä.
Täysin omaperäinen näkemys. Sommittelu. Värit. Herkkyys tavoittaa inhimillisen ydin. Tehnyt ensimmäisenä jotain uutta. Pyörää ei voi kahdesti keksiä.
Klimtin töissä oli mielestäni jotain egyptiläistä. Silloinhan kaivettiin pyramideja. Erittäin vanha kohtaa uuden.
Taiteellinen lahjakkuus on täysin uuden keksimistä. Sitä ei voi oikein opettaa, koska sittenhän joku olisi jo kulkenut polun.
Nämä muut teokset olivat mielestäni kiinnostavaa aikalaiskuvaa. Mitä Suomessa tehtiin tuona aikana.