Onko vammaisen lapsen parempi asua kotona vai mennä laitokseen?
Vaikeasti vammainen lapsi kyseessä. Ihan sydämeen sattuu, kun mietin millä tolalla vammaisten, varsinkin autististen lasten hoito on. Silti tiedostan, että en elä ikuisesti, ja kotoa pois muutto on todennäköisesti jossain kohtaa edessä. Voi tietysti käydä tuuri ja löytää hyvän paikan, mutta se ei todennäköisesti jatku ikuisesti. Olisi hirveää ajatella että omaa rakasta lasta joka on täysin muiden armoilla, hoidettaisiin tai kohdeltaisiin huonosti.
Kommentit (19)
Tuo on yksi syy miksi en itse ikimaailmassa halua lapsia, kun saattaa tulla vammainen, ja semmoista en jaksaisi ikimaailmassa, kun en sietäisi edes tervettä lasta.
Vierailija kirjoitti:
Minne laitokseen? Ei ole mitään laitoksia. Hoidat vain kiltisti itse.
No asumisyksikkö? Vai meinaatko että vammaiset dumpataan kadulle?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on yksi syy miksi en itse ikimaailmassa halua lapsia, kun saattaa tulla vammainen, ja semmoista en jaksaisi ikimaailmassa, kun en sietäisi edes tervettä lasta.
Asennevamma on pahempi.
Minulla poika asunut "laitoksessa" 11-vuotiaasta lähtien. Ei ollut mahdollista enää asua kotona. Vaatii jatkuvaa valvontaa.
Kotilomalle otetaan aina joskus ja moikkaamassa käydään useasti.
Ei ollut käytännössä vaihtoehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla poika asunut "laitoksessa" 11-vuotiaasta lähtien. Ei ollut mahdollista enää asua kotona. Vaatii jatkuvaa valvontaa.
Kotilomalle otetaan aina joskus ja moikkaamassa käydään useasti.
Ei ollut käytännössä vaihtoehtoa.
Itse en ole työelämässä, vaan omaishoitajana. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut käytännössä vaihtoehtoa.
Aina on vaihtoehto. Vai mitä?
Kannattaa ajoissa yrittää etsiä joku asumisyksikkö johon lapsi tottuu ja kotiutuu. Vanhemmat ikääntyy ja ehkä kuolee ennen lasta.
Sitten onkin vaikea paikka jos lapsi ikänsä asunut vain kotona.
Olisi outoa jos sulla olisi mitään lasta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla poika asunut "laitoksessa" 11-vuotiaasta lähtien. Ei ollut mahdollista enää asua kotona. Vaatii jatkuvaa valvontaa.
Kotilomalle otetaan aina joskus ja moikkaamassa käydään useasti.
Ei ollut käytännössä vaihtoehtoa.
Me ei miehen kanssa käydä edes kylässä vaikka se hirveälle kuulostaa ja meitä pidetään pahoina ihmisinä. En koskaan tuntelut sitä lasta omakseni. Se on vain jotakain joka tuli minusta.
Hän tulee aina olemaan vauvan tasolla eikä muutu siitä koskaan. Emme kestäneet sitä ja varmaan häpeäkin takia emme käy katsomassa häntä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla poika asunut "laitoksessa" 11-vuotiaasta lähtien. Ei ollut mahdollista enää asua kotona. Vaatii jatkuvaa valvontaa.
Kotilomalle otetaan aina joskus ja moikkaamassa käydään useasti.
Ei ollut käytännössä vaihtoehtoa.
Älä viitsi valehdella. Tietenkin vammainen vaatii jatkuvaa valvontaa. Sitten valvotaan.
Vierailija kirjoitti:
Sitten onkin vaikea paikka jos lapsi ikänsä asunut vain kotona.
Kaikki asuu ikänsä kotona.
Ehdottomasti laitokseen, jos kotona asuu myös normaaleja lapsia. Jos on ainoa lapsi, niin sitten tilannekohtaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minne laitokseen? Ei ole mitään laitoksia. Hoidat vain kiltisti itse.
No asumisyksikkö? Vai meinaatko että vammaiset dumpataan kadulle?
Ethän sinä omaa rakasta lastasi kadulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on yksi syy miksi en itse ikimaailmassa halua lapsia, kun saattaa tulla vammainen, ja semmoista en jaksaisi ikimaailmassa, kun en sietäisi edes tervettä lasta.
Asennevamma on pahempi.
Onneks tuo on jokaisen oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut käytännössä vaihtoehtoa.
Aina on vaihtoehto. Vai mitä?
Ethän sinä omaa lastasi ...
Meillä vaikeasti autistinen lapsi elää kotona samaan ikään kuin suurin piirtein muutkin sisarukset ja sitten etsitään hänelle hyvä asumisyksikkö vielä kun on järkeä sitä valita tietyin kriteerein. Muutamia hyviä jo tiedänkin! Sellaisia joissa on oma kodikas yksiön tapainen huone ja hoitajat saatavilla. Ajattelen, että lapsellani on oikeus itsenäistyä minusta siinä missä muillakin lapsilla ja myös oikeus elää lapsuus ja nuoruus kotona, mikäli sitä ei varsinaisesti fyysinen sairaus tmv estä.
Tuttavallani oli Incl lapsi, jonka hoiti loppuun asti kotona, eli 14v. Elämä pyöri täysin tämän ympärillä, myös kaksi muuta lasta. Elämä oli täysin sidottu kotiin. Toki omasta lapsesta haluaa huolehtia, mutta samalla unohtaa elävät lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on yksi syy miksi en itse ikimaailmassa halua lapsia, kun saattaa tulla vammainen, ja semmoista en jaksaisi ikimaailmassa, kun en sietäisi edes tervettä lasta.
Asennevamma on pahempi.
Onneks tuo on jokaisen oma valinta.
Enpä nyt tiedä. Tyhmästä päästä johtuva asennevamma on yleensä pysyvää.
Minne laitokseen? Ei ole mitään laitoksia. Hoidat vain kiltisti itse.