Muita, joita vain ahdistaa Fifty Shades of Grey elokuvat?
Katsoin noista ensimmäisen elokuvan, kirjoja en ole lukenut. Itseä lähinnä ahdisti katsoa sitä alistavaa tunnelmaa siinä, kait jotain omia traumoja puski pintaan?! Eli toiset hehkuttaa noita elokuvia upeiksi ja ihaniksi niin ovat varmaan ihmisiä jotka eivät ole kokeneet kaltoinkohtelua parisuhteessa tai seksuaalisesti joutuneet alistumaan sellaiseen mihin ei ehkä itse olisi halunnut? Ajatuksia?
En todellakaan aio katsoa muita tuon sarjan elokuvia. Ja sinänsä siis ajatuksen on kiihottava se että mies "johtaa ja määrää", mutta tuosta jotenkin puuttui sellainen lempeys ja tuntui että naisen silmissä oli pelkkää pelkoa kauhua ja ahdistusta.
Kommentit (22)
Ne elokuvat oli ihan naurettavia. Oliko se kolmas elokuva, jossa juhlittiin päähenkilömiehen syntymäpäiviä. Se mies täytti 27 vuotta! Sehän on ollut ensimmäisen elokuvan aikoihin joku parikymppinen! Ei helvetti kukaan ota vakavasti parikymppistä märkäkorvaa. Kaiken huippu oli se, kun miehen tekojen taustaksi paljastui hänet hyljännyt äiti. Mies etsi äitinsä näköisiä naisia alistettavaksi. Voi luoja.
Onhan ne elokuvina aika huonoja.. :D Varsinkin tämä ukko oli varsinainen pökkelö siinä roolissaan. Mutta ei sen tarvinnutkaan vissiin olla muuta kuin hyvän näköinen. Jos tuo tunnelma tuntuu ahdistavalta, niin kyllähän se "vika" on omassa päädyssä. Kuitenkin sliipattu hyvin salonkikelpoiseksi, ja nainen on käytännössä aina vapaa noissa lähtemään. Mutta kuten sanoit, niin kaikilla meillä on traumamme ja asiat koetaan eri tavoin.
Vielä sellainen asia näin miehenä. Hävettää vähän myöntää, mutta kyllä ne minua kiihotti. Tosin ainoastaan niiden actionpätkien osalta. Muut oli todellä kökköä höttöä sisällöltään. Ja varsinkin kun tiesi, että ne sai kumppanini ns. tuulelle, niin mikäpä siinä antaa mielikuvituksen lentää.
Tosin testot oli varmaan paljon korkeammalla silloin kun noi tuli. Nyt ei enää sillä tavalla viisari värähdä.
En ole jaksanut katsoa niitä kuin vähän. Vaikuttavat aika tylsiltä.
No kun tykkää alistumisesta seksissä (ei mitään SM-juttuja harrasteta mutta yleensä ajatus siitä kiihottaa) niin kirjat olivat huippuja. Leffat nyt oli ihan ok, olisin toivonut vähän hotimman miespääosan esittäjän. Jokin aiheessa kiehtoo, vaikka oma meno onkin melko vaniljaista. Sellaista kevyttä huttua
Kirjakin oli yksiselitteisesti niin HUONO että ahdistaa jo sen takia.
Ne olisi olleet parempia, jos Jamie olisi puhunut omalla aksentillaan. Aaaah.
Elokuvat vaan levittävät täysin väärää sanomaa yhteisymmärryksessä tapahtuvasta D/s suhteesta, kuin myös kirjat.
Tuohan lähti alunperin Twilight fanifiktion kirjoittamisesta, joten ei paljoa voi edes odottaa...
Yleiseen makuun sovitettua mietoilua. Ei mitään erikoista.
Koskettava tarina naisen kasvusta ja itsensä löytämisestä. En ymmärrä vihaa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan ne elokuvina aika huonoja.. :D Varsinkin tämä ukko oli varsinainen pökkelö siinä roolissaan. Mutta ei sen tarvinnutkaan vissiin olla muuta kuin hyvän näköinen. Jos tuo tunnelma tuntuu ahdistavalta, niin kyllähän se "vika" on omassa päädyssä. Kuitenkin sliipattu hyvin salonkikelpoiseksi, ja nainen on käytännössä aina vapaa noissa lähtemään. Mutta kuten sanoit, niin kaikilla meillä on traumamme ja asiat koetaan eri tavoin.
Vielä sellainen asia näin miehenä. Hävettää vähän myöntää, mutta kyllä ne minua kiihotti. Tosin ainoastaan niiden actionpätkien osalta. Muut oli todellä kökköä höttöä sisällöltään. Ja varsinkin kun tiesi, että ne sai kumppanini ns. tuulelle, niin mikäpä siinä antaa mielikuvituksen lentää.
Tosin testot oli varmaan paljon korkeammalla silloin kun noi tuli. Nyt ei enää sillä tavalla viisari värähdä.
Eli sinua kiihottaa naisten alistaminen vasten tahtoa ja kovaotteiset ruoskinnat, läpsiminen ja väkisin ottaminen? Ylistät saalistavia naisia, joilla omat traumat niin vinksallaan että pitää äitihahmoja metsästää? Vika ei tosiaan ole meidän päädyssä jotka ajattelee että naisten väkivaltainen ja seksuaalinen hyväksikäyttö ois ok. Toki tämä oli fantasiaa ja lopussa "rakkaus voittaa kaiken" -paskaa mutta ihan turhaan tämmöiselle suodaan gloriaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan ne elokuvina aika huonoja.. :D Varsinkin tämä ukko oli varsinainen pökkelö siinä roolissaan. Mutta ei sen tarvinnutkaan vissiin olla muuta kuin hyvän näköinen. Jos tuo tunnelma tuntuu ahdistavalta, niin kyllähän se "vika" on omassa päädyssä. Kuitenkin sliipattu hyvin salonkikelpoiseksi, ja nainen on käytännössä aina vapaa noissa lähtemään. Mutta kuten sanoit, niin kaikilla meillä on traumamme ja asiat koetaan eri tavoin.
Vielä sellainen asia näin miehenä. Hävettää vähän myöntää, mutta kyllä ne minua kiihotti. Tosin ainoastaan niiden actionpätkien osalta. Muut oli todellä kökköä höttöä sisällöltään. Ja varsinkin kun tiesi, että ne sai kumppanini ns. tuulelle, niin mikäpä siinä antaa mielikuvituksen lentää.
Tosin testot oli varmaan paljon korkeammalla silloin kun noi tuli. Nyt ei enää sillä tavalla viisari värähdä.
Tajuatko, että on sekä miehiä että naisia, jotka pitävät noista asioista? Turhaan sinä siellä keuhkoat
"Eli sinua kiihottaa naisten alistaminen vasten tahtoa ja kovaotteiset ruoskinnat, läpsiminen ja väkisin ottaminen?"
Juu. Leikkinä. Ja fantasian tasolla enemmän kuin käytännössä. Mutta muuten kuten sanoin, ne elokuvat olivat huonoja. En nyt jaksa alkaa syvällisemmin perkaamaan syitä miksi ne oli huonoja. Toit tuossa ilmi muutamia kohtia.
Yksi asia mikä itseäni tuossa kanssa häiritsi, oli se että tämä Herra Greyhän oli vähän perkeleen mustasukkainen ja jopa väkivaltaisella tavalla. :D Ja se oli kuitenkin siloiteltu kanssa sinne tarinan juoneen silleen että ei ollut mikään iso juttu. Ja rakkaus lopulta senkin vaivan "paransi"...
Juu ei näin... Mutta se on fiktiota. Ei se minua ahdista vaikka olisikin kökösti tehtyä sellaista.
Vierailija kirjoitti:
No kun tykkää alistumisesta seksissä (ei mitään SM-juttuja harrasteta mutta yleensä ajatus siitä kiihottaa) niin kirjat olivat huippuja. Leffat nyt oli ihan ok, olisin toivonut vähän hotimman miespääosan esittäjän. Jokin aiheessa kiehtoo, vaikka oma meno onkin melko vaniljaista. Sellaista kevyttä huttua
No ei olleet, siis ne kirjatkaa , muuta kuin naurettavaa sössöä.
Vierailija kirjoitti:
Koskettava tarina naisen kasvusta ja itsensä löytämisestä. En ymmärrä vihaa.
Missä näet vihaa?
Katsottiin se ensimmäinen osa kumppanin kanssa vähän sillä ajatuksella, että onko sen hypen arvoinen mikä siitä aikoinaan oli. Se dialogi oli niin kökköä, että meni komedian puolelle. Ei missään nimessä hukkaan heitettyä aikaa, koska saimme siitä monet hyvät naurut, mutta ei kuitenkaan niin hyviä, että jatko-osia olisimme enää jaksaneet katsoa. Alistamishommat eivät ole koskaan olleet kummankaan meidän juttu, joten oltiin varmasti valmiiksi jo väärää kohderyhmää.
Itseäni ei ole ahdistanut yhtään, kun en katsonut koko elokuvaa.
Näkemättä paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei ole ahdistanut yhtään, kun en katsonut koko elokuvaa.
Näkemättä paskaa.
Teit oikean ratkaisun. :D
Eli sinua kiihottaa naisten alistaminen vasten tahtoa ja kovaotteiset ruoskinnat, läpsiminen ja väkisin ottaminen?
En ole edellinen, mutta kyllä. Leikkinä. Ja vaimoni pitää niistä leikeistä myös. Meillä on muitakin riettaita leikkejä, jotka ovat meistä molemmista kivoja, mutta jotka aivan varmasti eivät sovi kaikille. Sellaisia juttuja ne fetissit ovat.
(Ja ettei tyhmimmillekään jää epäselväksi: samojen fetissien toteuttaminen vastentahtoiseen ihmiseen olisi kuvottavaa. Molemmin- tai kaikin puolin turvallisessa ympäristössä kuitenkin aika moni tosi kummallinenkin asia voi olla kivaa.)
Ahdistaa lähinnä ne huonot näyttelijät, varmaan siksi ne tunnetilatkin näyttää vähän oudoilta siinä.