Lue keskustelun säännöt.
Miten kovettaa itsensä?
24.09.2025 |
Ongelmana on että en raaski jättää miesystävääni kun minusta tuntuu että hän haluaa olla suhteessa kanssani. Minusta tässä suhteessa puuttuu niin paljon semmoista mitä suhteelta haluaisin, mutta miehelle näyttää riittävän tämmöinenkin. Mitä teen? Miksi olen tämmöinen että ajattelen ennemminkin toisen onnea kuin omaani?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Olet oppinut selviytymään miellyttämällä ja laittamalla omat tarpeesi syrjään. Sinut on opetettu miellyttämään ja vähättelemään omien halujesi merkitystä ja tärkeyttä. Et pidä itseäsi arvossa ja halujasi jonain millä olisi arvoa sekä lupa olla ja toteutua. Haet itsellesi merkityksen ja elämäsi syyn muiden kautta. Et pidä itseäsi minään tai tarpeeksi arvokkaana elämään jollet ensisijaisesti ole muita varten, toteuta heidän halujaan ja tee heitä onnelliseksi. Lisäksi koet, että toisen tunteet ovat sinun velvollisuutesi ja sinun taakkasi ratkaista. Et näe tunteita erillisenä koettavana asiana, jotka eivät riko ihmisiä ja ovat vain kokemus muiden joukossa.
Katsot muiden tunnereaktiota asiana, joka sitouttaa sinua ja joihin vastaamista pidät itsestäänselvänä. Joku reagoi ja sinä tulet paikalle kuin käskyn sisäistänyt koira. Joku reagoi ja pelkkä reaktio on maailmassasi syy sinun tehdä jotakin halusit tai et. Et kyseenalaista tuot
Vttu mitä narsistista pskaa.
Menestys missä vaan lähtee nimenomaan siitä, että osaa olla miellyttävä, tehdä kompromisseja ja opettaa sen läheisenkin olemaan miellyttävä.
Ilman tätä päädyt sirkus parisuhteeseen ja siivoamaan vessoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä vaan, se on sinunkin suhteesi ja koko elämäsi on sinun.
Ei ole reilua myöskään vedättää toista suhteessa. Pitää tavan vuoksi siinä ja teeskennellä mukana. Ero tulee toiselle yllätyksenä ja on julma temppu silloin, kun on esitetty jotain tällaista.
Älä esitä seuraavalla kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Antakaa minulle neuvoja miten selitän ja järkeistän tunnepuoleni myös että on hyvä erota! Järki kyllä sanoo että joo, ero on hyvä, mutta sitten tunnepuoli vie aina voiton...
Ap
No, opettelette puhumaan. Toisillenne. Ja kuuntelemaan.
Kun sinusta tuntuu epävarmalta ja mietit, että sinusta tuntuu, että mies haluaa olla kanssasi, niin rohkeasti tulet sieltä peiton alta esiin ja kysyt ja kerrot.
Toivottavasti se toinenkin osapuoli tukee sieltä nurkan takaa esiin.
Ei tuo ole sellainen asia, joka mennään olettamuksilla. Yksi elämä sinulla, yksi elämä hänellä.
Elämä on nyt.
Tänään puhu.
Ole utelias.
Voit oppia paljon itsestäsi. Voit oppia hänestä.
Niin, miksi olet sellainen kuin olet vai oletko? Esitätkö muille, että olet? Hetken miettimällä herää uusi merkitys ikuiseen kysymykseen.
Ollako vai eikö olla?
Miksi pitäisi kovettaa?
Ennemmin lopettaa väitteleminen
Olet hukassa itseltäsi. Onko sinulla lupa olla? Ihan Juin itse kieltäisit itseltäsi tunteet ja itsesi esiintuomisen. Kuuntele nyt ensin itse itseäsi.
Jos et osaa, niin opettele. Mene juttelemaan johonkin.
Tsemppiä. Tutkimusmatka itseesi vaatii uteliaisuutta ja rohkeutta. Ja avaa se suusi ja puhu kumppanisi kanssa. Kumppani. Kumppanille voi ouhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niitä muitakin miehiä...ja paljon parempia kuin nykyinen ukkosi...pistä vaan vaihtoon..
Aloita tänään puhuminen. Kerro sille ukolleni asioita. Kerro.
Kumppanisi pystyy ymmärtämään sinua kun sinä puhut. Monissa suhteessa se toinen puhuu enemmän ja tavallaan sanoittaa sitä suhdetta. Sinulla selvästi on sanoja ja ajatuksia. Puhu puhu rohkeasti.
Sillä lailla sinä tulet esiin. Sillä lailla se teidän juttu alkaa aueta. Sitten voitte yhdessä päättää jatkaako vai eikö jatkaa. Älä kuitenkaan pelkästään omassa nurkassa vaan jahkailla ja tee niitä päätöksiä.
Jos ei ole väkivaltaa, niin kaikki on mahdollista. Jos on väkivaltaa, niin ohjeeni on, että lähde samantien.
Mitä sinä pelkäät?
Millainen oli lapsuuden kodissa tapa käsitellä asioita? Puhuttiinko siellä? Oletko tietämättäsi, kuten myös kumppanisi, siirtänyt sen omien vanhempienne tavan kommunikoida tuohon teidän suhteeseenne?
Jos haluatte voitte opetella teidän yhteisen oman tapanne.
Sinä.tarvitset kuuntelijaa ja sellaista, joka reagoi. Kerro se ukollesi. Kerro.
puhu paljon. Nyt peittelet. Jos se toinen ei pysty kommunikointiin. Onhan tekoja myös.
Mitä sinä tarvitset ja haluat? Se on se olennainen.
Toivon, ettet koveta itseäsi. Etsi mieluummin se herkkyytesi ja tuo se julki.
Sinä olet sinä.
Saat olla. Olet just hyvä omana itsenäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On niitä muitakin miehiä...ja paljon parempia kuin nykyinen ukkosi...pistä vaan vaihtoon..
Niin, tai vaihda jarrupalat.
Asutteko yhdessä?miten pitkään olette olleet pari?suht tuore juttu!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosi tyypillistä, että nainen on mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa ja mies taas on mieluummin huonossa suhteessa kuin yksin.
Tässä on yksi ongelma mitä naiset ei tunnu tajuavan millään. Miehelle hyvä riittävän suhde on yheisesti ottaen, että saa olla suht rauhassa ja seksiä. Mikä on naiselle riittävän hyvä suhde?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aa, nainen kaipaa jotain ennemmän. Maailmassa kaikki ennallaan.
Ap eroat vaan, kyllä sen jälkeen elämä kukoistaa.
Mitä haluat suhteelta? Tämä on se olennainen tieto jos haluat järkeviä ja realistisia vastauksia.
Ap minkälainen on se suhde jossa on kaikki kohdallaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On niitä muitakin miehiä...ja paljon parempia kuin nykyinen ukkosi...pistä vaan vaihtoon..
Mistä helkkarista voit tietää? Tämä kertoo vain sinusta.
Jokainen päivä lisää menee hukkaan elämästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä haluat suhteelta? Tämä on se olennainen tieto jos haluat järkeviä ja realistisia vastauksia.
Ap minkälainen on se suhde jossa on kaikki kohdallaan?
Hyvä kysymys. Sellaista ei ole.
On nähty.
N62
Niin...kuka olet, mitä olet, ja mihin haluat mennä? Kysy nämä itseltäsi ja suuntaa sitä kohti. Sinä olet ainut jonka kanssa joudut olemaan elämäsi alusta loppuun saakka. Tutustu siihen, itseesi ja omaan elämääsi ja miten haluat sen viettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oppinut selviytymään miellyttämällä ja laittamalla omat tarpeesi syrjään. Sinut on opetettu miellyttämään ja vähättelemään omien halujesi merkitystä ja tärkeyttä. Et pidä itseäsi arvossa ja halujasi jonain millä olisi arvoa sekä lupa olla ja toteutua. Haet itsellesi merkityksen ja elämäsi syyn muiden kautta. Et pidä itseäsi minään tai tarpeeksi arvokkaana elämään jollet ensisijaisesti ole muita varten, toteuta heidän halujaan ja tee heitä onnelliseksi. Lisäksi koet, että toisen tunteet ovat sinun velvollisuutesi ja sinun taakkasi ratkaista. Et näe tunteita erillisenä koettavana asiana, jotka eivät riko ihmisiä ja ovat vain kokemus muiden joukossa.
Katsot muiden tunnereaktiota asiana, joka sitouttaa sinua ja joihin vastaamista pidät itsestäänselvänä. Joku reagoi ja sinä tulet paikalle kuin käskyn sisäistänyt koira. Joku reagoi ja pelkkä reaktio on maailmassasi syy sinun
Siis mitä!? Eihän tuossa ollut mitään "narsismi" paskaa, sun kommentissa kylläkin. -eri-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi tyypillistä, että nainen on mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa ja mies taas on mieluummin huonossa suhteessa kuin yksin.
Tässä on yksi ongelma mitä naiset ei tunnu tajuavan millään. Miehelle hyvä riittävän suhde on yheisesti ottaen, että saa olla suht rauhassa ja seksiä. Mikä on naiselle riittävän hyvä suhde?
Naiset haluavat puhua, pitää olla myös joku yhteys tunne-elämään. Onko noin vaikeeta tajuta että miehet ja naiset ovat erilaisia?
Jos olet keski-ikäinen ja pitkässä suhteessa niin tuskin paranee elämä erolla. Mutta kaikki on mahdollista toki