Lue keskustelun säännöt.
6 vuotta työttömänä ja kituutus 150e käyttörahalla.
22.09.2025 |
Ei ole kukaan huolinut lähellä eläkeikää olevaa töihin vaikka työhaluja on. En ole kertaakaan päässyt edes haastatteluun. Ei ihme että sairastuin masennukseen. Päivät menee kotona telkkaria katsoessa kun ei ole rahaa mennä edes kahvilaan. Vain lapsenlapset ja omat lapset ovat elämäni kohokohtia enää. Vuokra ja laskut ja lääkkeet vievät koko työmarkkinatuen. Jää 150e elämiseen. Tästä pienempää ja halvempaa kotia ei edes ole olemassa. Tätäkö tää elämän ehtoopuoli nyt sitten on?
Kommentit (27)
Onko mitään kädentaitoja? Talkkariksi vanhuksille oman toimiminen avulla tai sitten pimeänä duunina.
Mummoilla on jos jonkinmoista tarvetta: seuraksi ja avuksi kauppaan, lamppujen vaihtoa, jos asuu omakotitalossa lumen luontia, ruohon leikkuuta jne jne.
Samalla saa sisältöä elämään. Ja pientä puskuria rahan muodossa elämään. Tee samalla tavoite: vaikkapa kahden talven päästä kuukaudeksi Espanjaan. Sielläkin myös talkkaritarpeita varmasti aurinkorannikolla. Facebook ryhmä suomalaisilla, sinne vaan talkkarihommia tarjoamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti elämäsi 30+ vuotta, kun töitä ja palkkaa oli, eivät sisältäneet yhtään minkäänlaista säästämistä tai sijoittamista. Valitettavasti niittää mitä kylvää.
Turhat menot pois. Itsellä minimieläke joka on pienempi kuin mitkään työttömien tuet ja 300 käyttörahaa jää helposti.
150 euron käyttörahalla teet 150 litraa kiljua kuukaudessa. Revi siitä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä kosketti syvältä ja uskon, että moni muukin samaistuu. On todella väärin, että työhaluja olisi, mutta ikä saa työnantajat kääntämään selkänsä. Se satuttaa ja saa helposti uskomaan, ettei ole enää mitään annettavaa.
Itse olin samassa tilanteessa: ovet eivät auenneet, ja olo oli, että elämä valuu hukkaan. Mutta ajan kanssa tajusin, ettei ongelma ollut minussa vaan siinä, että maailma on muuttunut niin paljon, että vanhat reitit eivät enää toimi.
Aluksi epäilin, että eihän tässä iässä enää voi aloittaa mitään uutta. Mutta sitten tutustuin MentorMindiin, joka on yhteisö ihmisille, jotka haluavat rakentaa oman polun. Se ei ole mikään perinteinen koulu, vaan paikka, jossa saa:
🌱 käytännön vinkkejä, miten hyödyntää digitaalisia mahdollisuuksia (myös pienesti, omien voimien mukaan)
🌱 ympärille kannustavan yhteisön, jossa ketään ei jätetä yksin
🌱 rohkaisua ja uskoa siihen, että uutta voi rakentaa vielä tässäkin elämänvaiheessa
Se mikä yllätti, oli huomata, että iällä ei ollut merkitystä tärkeintä oli halu oppia ja tehdä pieniä askeleita eteenpäin.
Jos susta tuntuu, että haluat löytää valoa ja uusia mahdollisuuksia tähän elämäntilanteeseen, kurkkaa lisää täältä:
🔗 https://menestysklubi.fi?fpr=welcome
Elämän ei tarvitse olla pelkkää selviytymistä vielä voi löytyä uusia kohokohtia ja merkityksellisyyttä.
Ala kasvattamaan hamppua tai heittämään lestiä. Turha kituuttaa.