Lue keskustelun säännöt.
Mitä on äidinvaisto?
21.09.2025 |
Aloitus poistettiin, johon vastasin koskien äidin vaistoa niin aloitin sitten uuden.
Minusta äidin vaisto on myytti. Vauvat ei minusta ainakaan ole erityisen hellyyttäviä ja herätä mitään paijaamisen tarvetta.
Minulle "äidin vaisto" tarkoittaa vain pakollisia hoidettavia vastuita ja velvollisuuksia, ei mitään mielihyvää tuottavaa vietin toteuttamista.
Uskon, että meitä on muitakin, jotka hoitavat velvollisuutensa näyttelevät nauttivansa siitä, koska muuten saa niskaansa paheksuntaa. Siitäkin huolimatta, että hoitaa velvollisuutensa.
Kommentit (74)
Aikuistakin lasta voi auttaa, jos on tarpeen. t. Marjatta 120v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikuistakin lasta voi auttaa, jos on tarpeen. t. Marjatta 120v
Täh?
Olin juuri kommentoimassa sulle, että kuulostaa kyllä aika kammonttavalta, että vauvan molemmat vanhemmat suhtautuvat tähän kuin lihapalaan.
Mutta vastaukseksi kysymykseen "mitä on äidinvaisto": Se on se juttu, joka on mahdollistanut lajimme selviytymisen. Ihmisen poikanen on avuton pitempään kun minkään muun lajin jälkeläinen ja siksi se vaatii molemmilta vanhemmilta ehdottoman sitoutumisen selviytyäkseen. Tämän evolutiivisen kehityksen tuloksena on syntynyt se asia, jota nimitämme äidinvaistoksi. Tietenkään sitä ei kaikilla ole, mutta nykyolosuhteissa lapsi voi selvitä ilman sitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Olin juuri kommentoimassa sulle, että kuulostaa kyllä aika kammonttavalta, että vauvan molemmat vanhemmat suhtautuvat tähän kuin lihapalaan.
Mutta vastaukseksi kysymykseen "mitä on äidinvaisto": Se on se juttu, joka on mahdollistanut lajimme selviytymisen. Ihmisen poikanen on avuton pitempään kun minkään muun lajin jälkeläinen ja siksi se vaatii molemmilta vanhemmilta ehdottoman sitoutumisen selviytyäkseen. Tämän evolutiivisen kehityksen tuloksena on syntynyt se asia, jota nimitämme äidinvaistoksi. Tietenkään sitä ei kaikilla ole, mutta nykyolosuhteissa lapsi voi selvitä ilman sitäkin.
Miksi isät sitten ovat hankkineet jälkeläisilleen resursseja, jos heillä ei ole mitään vaistoa?
Toisaalta, mitä väliä sillä on, jos mielihyvää ei hoitamisesta nouse, kun kuitenkin vauva saa kaiken tarvitsemansa ja hänestä huolehditaan?
Hoitamatta jättäminen aiheuttaisi syyllisyyttä. Voisko se vaisto olla sittenkin sitä, eikä mitään ihmeellisiä kiksejä hoivaamisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lue aluksi tuo.
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/ihmeellinen-aidinvaisto-mita-tiede…
Kyllä minulla nousi maito ja vauvan itku sai maidon herumaan, mutta en silti ole tuntenut mitään mielihyvää vauvaa hoitaessa.
Minulla on ollut voimakas äidinvaisto. Tekee mieli hoivata, imettää ja hellitellä vauvaa. Syntyy voimakas side. Äidinvaisto herättää yöllä kun lapsi MEINAA oksentaa. Mies herää vasta siihen kun lakanat on jo koneessa ja pedit levitetty olohuoneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin juuri kommentoimassa sulle, että kuulostaa kyllä aika kammonttavalta, että vauvan molemmat vanhemmat suhtautuvat tähän kuin lihapalaan.
Mutta vastaukseksi kysymykseen "mitä on äidinvaisto": Se on se juttu, joka on mahdollistanut lajimme selviytymisen. Ihmisen poikanen on avuton pitempään kun minkään muun lajin jälkeläinen ja siksi se vaatii molemmilta vanhemmilta ehdottoman sitoutumisen selviytyäkseen. Tämän evolutiivisen kehityksen tuloksena on syntynyt se asia, jota nimitämme äidinvaistoksi. Tietenkään sitä ei kaikilla ole, mutta nykyolosuhteissa lapsi voi selvitä ilman sitäkin.
Voisko olla stressi? Jos on taloudellisia huolia ja niukkuutta "resursseista", niin ehkä tuo "tunteettomuus" onkin luonnollinen reaktio sille, kun stressin määrä ylittää sietokyvyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin juuri kommentoimassa sulle, että kuulostaa kyllä aika kammonttavalta, että vauvan molemmat vanhemmat suhtautuvat tähän kuin lihapalaan.
Mutta vastaukseksi kysymykseen "mitä on äidinvaisto": Se on se juttu, joka on mahdollistanut lajimme selviytymisen. Ihmisen poikanen on avuton pitempään kun minkään muun lajin jälkeläinen ja siksi se vaatii molemmilta vanhemmilta ehdottoman sitoutumisen selviytyäkseen. Tämän evolutiivisen kehityksen tuloksena on syntynyt se asia, jota nimitämme äidinvaistoksi. Tietenkään sitä ei kaikilla ole, mutta nykyolosuhteissa lapsi voi selvitä ilman sitäkin.
Miksi isät sitten ovat hankkineet jälkeläisilleen resursseja, jos heillä ei ole mitään vaistoa?
Toisaalta, mitä väliä sillä on, jos mielihyvää ei hoitamisesta nouse, kun kuitenkin vauva saa kaiken tarvitsemansa ja hänestä huolehditaan?
H
Mä en oikein ymmärtänyt tuota sun isäkysymystä. Siis vauvan syntyminen vaikuttaa isänkin hormonitoimintaan, aloitetaan siitä. Ja tosiaan ihmisen evoluutiossa on nimenomaan tarivttu molemmat vanhemmat. Vaisto on isälläkin, mutta se on erilainen kuin äidin.
Jos vauvan hoitaminen on vain velvollisuus, tunneyhteyttä vauvaan ei synny. Koko vauvan elämä on sitä hoitamista, joten hoitamiseen liittyy myös sosiaalinen kanssakäyminen, jossa äiti tai muu ensisijainen hoitaja ilmaisee vauvalleen rakkautta hoivan kautta. Voit ihan googlata tätä asiaa, neuvolankin brosyyreissä siitä puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut voimakas äidinvaisto. Tekee mieli hoivata, imettää ja hellitellä vauvaa. Syntyy voimakas side. Äidinvaisto herättää yöllä kun lapsi MEINAA oksentaa. Mies herää vasta siihen kun lakanat on jo koneessa ja pedit levitetty olohuoneeseen.
Kyllä mäkin pelkäsin lapsen puolesta ja että teen jotakin väärin. Mutta en silti edelleenkään ole tuntenut mielihyvää hoitamisesta. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut voimakas äidinvaisto. Tekee mieli hoivata, imettää ja hellitellä vauvaa. Syntyy voimakas side. Äidinvaisto herättää yöllä kun lapsi MEINAA oksentaa. Mies herää vasta siihen kun lakanat on jo koneessa ja pedit levitetty olohuoneeseen.
Pakko sanoa, että meidän perheessä lasten isä oli se, joka heräsi noihin juttuihin, kun lapset olivat kasvaneet ulos vauva-ajasta. Mä vasta siinä vaiheessa, kun hän oli jo lähtenyt hoitamaan asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jos vauvan hoitaminen on vain velvollisuus, tunneyhteyttä vauvaan ei synny. Koko vauvan elämä on sitä hoitamista, joten hoitamiseen liittyy myös sosiaalinen kanssakäyminen, jossa äiti tai muu ensisijainen hoitaja ilmaisee vauvalleen rakkautta hoivan kautta. Voit ihan googlata tätä asiaa, neuvolankin brosyyreissä siitä puhutaan."
Joo se on sitä "vauvamyönteisyyttä" ja "lapsentahtisuutta", joka on nykypäivän äitiuskonto. Aivopesua...
Voisit ihan ensiksi katsoa sanakirjasta, mitä vaisto tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut voimakas äidinvaisto. Tekee mieli hoivata, imettää ja hellitellä vauvaa. Syntyy voimakas side. Äidinvaisto herättää yöllä kun lapsi MEINAA oksentaa. Mies herää vasta siihen kun lakanat on jo koneessa ja pedit levitetty olohuoneeseen.
Pakko sanoa, että meidän perheessä lasten isä oli se, joka heräsi noihin juttuihin, kun lapset olivat kasvaneet ulos vauva-ajasta. Mä vasta siinä vaiheessa, kun hän oli jo lähtenyt hoitamaan asiaa.
Meillä myös mies heräili siinä missä minäkin.
Meillä tosin oli hirveän itkuinen, pulautteleva vauva ja imetyskään ei luonannut. Heräs siihen huutoon naapuritkin, niin miten vieressä nukkuva mies muka ei olis herännyt? :D
Vierailija kirjoitti:
Voisit ihan ensiksi katsoa sanakirjasta, mitä vaisto tarkoittaa.
Jotakin ylhäältä säädettyä tapaa, jolla kaikki toimii ja tunteita, joita kaikki tuntevat?
Vierailija kirjoitti:
"Jos vauvan hoitaminen on vain velvollisuus, tunneyhteyttä vauvaan ei synny. Koko vauvan elämä on sitä hoitamista, joten hoitamiseen liittyy myös sosiaalinen kanssakäyminen, jossa äiti tai muu ensisijainen hoitaja ilmaisee vauvalleen rakkautta hoivan kautta. Voit ihan googlata tätä asiaa, neuvolankin brosyyreissä siitä puhutaan."
Joo se on sitä "vauvamyönteisyyttä" ja "lapsentahtisuutta", joka on nykypäivän äitiuskonto. Aivopesua...
Palataas nyt siihen evoluution, jos luulet, että se on nykyaikaa. Edelleen on muistettava, että ihmisen lapsi on vuosia avuton ja alkuun aivan täysin avuton. Hänen ruokailunsa ja vessajuttunsa ovat täysin vanhempien avun varassa. Jos ei olisi luonnollista, että vauvan syntyessä äidinvaisto herää ja vauvan hoitaminen tuntuu äidistä miellyttävältä ja palkitsevalta, lajiamme ei tällaisenaan olisi olemassa (olemme siis avuttomia siksi, että aivomme ovat niin suuret). Jos tämä ei tunnu sinusta hyvältä teorialta, niin kerropa, mikä sitten selittää lajimme selviytymisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisit ihan ensiksi katsoa sanakirjasta, mitä vaisto tarkoittaa.
Jotakin ylhäältä säädettyä tapaa, jolla kaikki toimii ja tunteita, joita kaikki tuntevat?
Jos uskot jumalaan ja luomiseen, niin se varmasti on ylhäältä säädetty. Vaistot ovat eri lajeille evoluutiossa kehittyneitä toimintatapoja. Mutta siis miksi ihmeessä et katso, jos et tiedä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut voimakas äidinvaisto. Tekee mieli hoivata, imettää ja hellitellä vauvaa. Syntyy voimakas side. Äidinvaisto herättää yöllä kun lapsi MEINAA oksentaa. Mies herää vasta siihen kun lakanat on jo koneessa ja pedit levitetty olohuoneeseen.
Kyllä mäkin pelkäsin lapsen puolesta ja että teen jotakin väärin. Mutta en silti edelleenkään ole tuntenut mielihyvää hoitamisesta. 🙄
Ja lapsesi vaistoaa sen. Hän ei kuitenkaan pyytänyt syntyä sinulle. Valitettavasti joudut sietämään lastasi niin kauan että hän tulee toimimaan omillaan, mutta parhaassa tapauksessa pääset hänestä ennen pitkää eroon lopullisesti. Onnittelut, olet pilannut ihmisen elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut voimakas äidinvaisto. Tekee mieli hoivata, imettää ja hellitellä vauvaa. Syntyy voimakas side. Äidinvaisto herättää yöllä kun lapsi MEINAA oksentaa. Mies herää vasta siihen kun lakanat on jo koneessa ja pedit levitetty olohuoneeseen.
Kyllä mäkin pelkäsin lapsen puolesta ja että teen jotakin väärin. Mutta en silti edelleenkään ole tuntenut mielihyvää hoitamisesta. 🙄
Pakko kysyä, jäikö lapsiluku yhteen?
Up