Miksi jotain kivaa tyyppiä syrjitään työyhteisössä?

Jospa vain et tunne häntä niin hyvin, että tietäisit, mistä kiikastaa? 

Minä olen ollut jokaisessa työpaikassani vähän ulkopuolinen ja joskus jopa kartettu. Syyksi on riittänyt esimerkiksi se, että olen asunut naapurikaupungissa tai toimenkuvani on ollut hieman erilainen kuin muilla. Myös määräaikaisuus, vaikka pitkäkin, voi pitää muita loitolla. Ja joskus syynä voi olla se, että on alun alkaen ajautunut väärän työkaverin seuraan tai väärään porukkaan. Jotakuta voidaan karttaa sen vuoksi, että hän on "pomon kaveri" tai ohittanut rekrytoinnissa jonkun mieluisamman henkilön. Syyn ei tarvitse olla iso. 

Tällainen ihminen on uhka. On liian hyvä ja kiva muihin verrattuna. Ja auta armias jos on vielä keskivertoa paremman näköinen niin syrjintä ja piikittely on lähes varmaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kanatkin nokkivat sitä erilaista yksilöä.

Oletko sinä jäänyt kehityksessä jälkeen ja kanan tasolla nokkien muita? Älykäs ihminen voi tietoisesti päättää kohdella kaikkia tasavertaisesti. Vain heikko yksilö kaipaa jonkun nokittavan pönkittääkseen omaa itsetuntoaan. 

Älykäskin ihminen taantuu laumapsykologian valtaan. Ryhmäpaine on kova.

Kateus.

Kiusattu voi olla lisäksi empaatti. He ikään kuin vetävät myrkyllisiä ihmisiä puoleensa.

Mutta empaatti kääntää lopulta kaiken omaksi voitokseen.

Lue Carl Jungin ohjeet. Näitä videoita löytyy Youtubesta 

Mitä voi tämä syrjitty enää tehdä? Oon itse se syrjitty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joko jää seinäruusuksi (hänestä ei saa otetta onko lintu vai kala) tai sitten muut kokevat uhkana.

Ei ole lainkaan seinäruusu, päinvastoin. Ehkä se on sitten se, että hänet koetaan uhaksi ja omaa epävarmuuttaan kanavoidaan häneen. Miten hän voisi toimia, etteivät muut kokisi häntä uhaksi?

Mulla siihen auttaa vain sinnikkyys ja se etten välitä tai taivu. Lopulta mulle tärkeintä on lähinnä oman perheen hyvinvointi ja muu on turhaa. Olen aika vahva, kokenut todella kovia ja sen vuoksi ehkä olen hieman erilläni muista niin muhun ei saa oikein otetta. Toisaalta jotkut kerhot ja whatsappit ei enää kiinnostaisikaan oikein. Työpaikalla on kyllä mukavia tyyppejä joiden kanssa jutella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ollut tuollainen kiva tyyppi, olen tosi ystävällinen ja kiltti kaikille silti mua syrjittiin, työtä sabotoitiin yms,, jotkut ilkeät tyypit päätti ottaa vaan mut kohteeksi ja sen takia etten uskaltanut puolustaa itseäni. 

Kovin tuttua. Kiltteys ei kannata - kilttiä käytetään helposti hyväksi ja syrjitään eikä useimpia kiinnosta kiltin ihmisen puolustaminen.

Millainen sitten kannattaisi olla - kusipääkö? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kanatkin nokkivat sitä erilaista yksilöä.

Oletko sinä jäänyt kehityksessä jälkeen ja kanan tasolla nokkien muita? Älykäs ihminen voi tietoisesti päättää kohdella kaikkia tasavertaisesti. Vain heikko yksilö kaipaa jonkun nokittavan pönkittääkseen omaa itsetuntoaan. 

Älykäskin ihminen taantuu laumapsykologian valtaan. Ryhmäpaine on kova.

Eivätkö nämä älykkäät ja itseään kivoina ihmisinä pitävät ihmiset ymmärrä, miten vakavia seurauksia syrjinnällä voi olla? Koulutettuja ja fiksuja ihmisiä ajetaan vakavaan masennukseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle sankoin joukoin. Suomella ei ole enää varaa menettää yhtäkään koulutettua osaajaa. 

ostrakismia? kansalaisuus poistettu?

Suurin vastuu on johdolla. Jos johto on huono, niin syrjintää ym esiintyy enemmän. Jos johto on hyvä, niin se osaa kitkeä sitä pois.

Esimiehillä tässä iso vastuu, jota kaikki ei osaa kantaa.

Kateus.

Esimerkiksi vapaaehtoisesti lapsettomat usein kohtaavat tätä kuulemalla vähätteleviä ja ilkeileviä kommentteja, kuten:

"No sulla onkin helppoa elämää kun ei ole lapsia, mutta odotapas kun saat oman niin ei enää naurata!"

Oliko pakko hankkia lapsia, kun se niin ahdistaa, että se pitää purkaa toisiin ihmisiin?

Vierailija kirjoitti:

'Heikko esihenkilö tms. kokee uhaksi itselleen, eipä se muuta vaadi. Ihmiset ovat usein aika kusipäisiä keskinkertaisuuksia.'

 

Jos henkilö koetaan huomattavan kyvykkääksi, käy (etenkin Suomessa) usein niin, että hänen tasonsa on ikäänkuin sietämätöntä hyväksyä. Tämä saattaa johtaa massiiviseen they refuse his/her credit-ilmiöön. Koska kateus/kilpailuhenki.

Sama ilmiö näkyy somen puolella.

Pöllitään ideat, plagioidaan, imetään inspis.

Jälleen ilman krediitin jakoa alkuperäiselle innovaattorille.

Polarisoituneet reaktiot. Joku rakastaa palvoen, toinen puolestaan kimpoaa psykoosissa seinille kohteen nimen nähdessään.

Onkin aina helpoin osa olla keskinkertainen; ulkonäöllisesti, älyllisesti, lahjakkuuden osalta.

Isot tyypit herättää isoja tunteita.

Koska nämä huonommat tyypit näyttävät entistäkin huonommilta kun heitä verrataan kivaan tyyppiin. 

Olin yhdessä vaiheessa vähän pidempään sairaalassa potilaana, siellä oli yksi todella hyvä sairaanhoitaja, empaattinen, hänestä oikein huokui välittäminen. Sitten oli kolmen vähän nokkavan hoitajan oma pikku hovi. Näin kuinka tätä hyvää sairaanhoitajaa sorsittiin näiden kolmen hoitajan toimesta. 

Vierailija kirjoitti:

Kateus.

Esimerkiksi vapaaehtoisesti lapsettomat usein kohtaavat tätä kuulemalla vähätteleviä ja ilkeileviä kommentteja, kuten:

"No sulla onkin helppoa elämää kun ei ole lapsia, mutta odotapas kun saat oman niin ei enää naurata!"

Oliko pakko hankkia lapsia, kun se niin ahdistaa, että se pitää purkaa toisiin ihmisiin?

Usein on kyllä toiste päin. Nuoret lapsettomat syrjivät ja kadehtivat lapsellista. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ollut tuollainen kiva tyyppi, olen tosi ystävällinen ja kiltti kaikille silti mua syrjittiin, työtä sabotoitiin yms,, jotkut ilkeät tyypit päätti ottaa vaan mut kohteeksi ja sen takia etten uskaltanut puolustaa itseäni. 

Täällä samanlainen. Tosin monessa työpaikassa kynnysmattona olleena, olen nyt viimein oppinut saamaan suuni auki ja joka kerta, kun tulee ivaa ja silmienpyöritystä, niin vastaus on suurinpiirtein "heti turpaan" . Kyllä loppuu, ainakin päin naamaa turhasta russuttaminen. Kiltti ja ystävällinen olen edelleen, mutta en hyväksy kiusaamista.

Kiusaajat ja dissaajat ottavat kohteeksi juuri sen kiltin, osaavan, avuliaan ja ystävällisen ihmisen, koska se ihmistyyppi vaan tarvitsee jonkun, jota polkea maanrakoon.

He eivät kestä sitä, että joku voi olla kiva ja normaali, eikä esim. hauku kaikkia työkavereita.

Vertaan tätä siihen, että baarissa kaikki kännäävät tyypit yrittävät juottaa väkisin sitä selvinpäin olevaa kaveria, jotta hän ei huomaisi, miten typerästi juopuneet käyttäytyvät.

Tässä on selvästi joku yhtäläisyys työpaikkakiusaamisen kanssa.

"Vertaan tätä siihen, että baarissa kaikki kännäävät tyypit yrittävät juottaa väkisin sitä selvinpäin olevaa kaveria, jotta hän ei huomaisi, miten typerästi juopuneet käyttäytyvät.

Tässä on selvästi joku yhtäläisyys työpaikkakiusaamisen kanssa."

Tämä., ja kateus.

Kiusaajat eivät tykkää ihmisestä, joka tekee heidän  toimintansa läpinäkyväksi, ja paljastaa heidän ruman luonteensa.

Kiusaajat haluaisivat olla yhtä hyviä, kuin kiusattu, mutta kun eivät siihen pysty, niin se hyvyys pitää saada mitätöidyksi ja poistetuksi keinolla millä hyvänsä.

Ihmiset muodostaa aina hierarkioita ja nokkimisjärjestyksiä. Jopa tiedostamattaan. Pienet eleet, kommentit, vihjailut, huhut, epäilyt, tahalliset mustamaalaukset jne vaikuttavat ryhmässä ja toiseen ihmiseen suhtautumisessa.

Siksi työyhteisöt on niin raskaita ihmiselle, joka ei jaksa mitään pelejä, vaan haluaa tehdä työnsä ja saada rahaa.

Kivoja on helpoin kiusata kun eivät anna samalla mitalla takaisin vaan toimivat sivistyneesti

Vierailija kirjoitti:

Koska nämä huonommat tyypit näyttävät entistäkin huonommilta kun heitä verrataan kivaan tyyppiin. 

Olin yhdessä vaiheessa vähän pidempään sairaalassa potilaana, siellä oli yksi todella hyvä sairaanhoitaja, empaattinen, hänestä oikein huokui välittäminen. Sitten oli kolmen vähän nokkavan hoitajan oma pikku hovi. Näin kuinka tätä hyvää sairaanhoitajaa sorsittiin näiden kolmen hoitajan toimesta. 

----

TÄMÄ!

Vierailija kirjoitti:

Voi olla avulias ja mukava ja siinä se? Osaako oikeasti olla ihmisten kanssa vastavuoroisesti? Onko mitään omaa sanottavaa ja mielipiteitä?

Onpa outo kommentti. Oletko todella sitä mieltä, että ulossulkemisen voi oikeuttaa sillä, ettei henkilö ole kovin puhelias. Ja sinulle vielä vinkki: kuuntelepa jotain puheliasta henkilöä vähän tarkemmin. Onko puheessa omaperäisyyttä vai toisteleeko hän vain jo moneen kertaan toisteltuja asioita. Minulla on kokemusta tällaisista ideoiden kierrättäjistä. Kun kuulee saman asian sadannen kerran, alkaa väsymys vaivata.