Kerrotteko kotiriitoja puolisonne kanssa kenellekään?
Käsi sydämelle: jos teillä on puolisonne tai seurustelukumppaninne kanssa riita, niin kerrotteko näistä koskaan kenellekään, vai pidättekö ne kahdenvälisinä? Muuttuuko tilanne, jos asiaa ei syystä tai toisesta voi keskustella puolison kanssa halki, poikki ja pinoon?
Kommentit (15)
En levittele sitä tietoa kenellekään. En muutoinkaan esitä puolisostani mitään negatiivisessa valossa.
Riippuu erimielisyyden aiheesta. Yhtään henkilökohtaisempi, niin en tietenkään kerro, mutta jostain yleisluontoisemmasta saatan puhun luotettavan läheisen kanssa.
Meillä ei ole riitoja, joten ei tarvitse niitä myöskään levitellä.
monesti tarvitaan peili että saadaan perspektiiviä
En riidoista, mutta joistan perustavanlaatuisista hankausaiheista (kuten miehen äidin takertuvasta suhteesta poikaansa), kerron kyllä.
Joskus kyllä, ei aina tietenkään:) Enää ei ole puolisoa, ei tuota ongelmaa. Rauhallista.
Siitä että tyttöystävä kynsii ja lyö kun suuttuu? En kerro.
Vierailija kirjoitti:
En kerro oikeastaan mitään negatiivisia juttuja kellekään ulkopuoliselle nykyisestä suhteestani. Olemme olleet yhdessä yli kymmenen vuotta. Alussa se oli ihan vain päätös, että en halua puhua negatiivisia asioita tästä suhteesta. Myöhemmin suhdettamme on alkanut rasittaa se, että mies ei keskustele mitään auki. Hän harrastaa mykkäkouluja mitkä menevät ohi jossain ajassa. Hän ei koskaan avaa jälkikäteen syitä käytökselleen. Eikä hän koskaan pyydä anteeksi mitään. Aina, kun on jotain niin asia vaietaan ja jossain kohtaa vain jatketaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Nykyisin tämä on se syy etten puhu kenellekään. En kehtaisi kertoa millainen mies minulla on.
Mutta tämä on toki vain osa totuus. Näitä sattuu harvoin. Suhteemme on hyvin pitkälti onnellinen ja meillä on kivaa yhdessä. Mutta vuosien varrella näitä on kasaantunut niin se tekee sen, että uuden mykkäkoulun tullen ne vanhat alkavat heti painaa sie
Henkistä väkivaltaa, mykkäkoulu.
Mitä kotiriitoja??
Yritin miettiä mitä riitoja meillä on 30v aikana ollut mutta tuntuisi tyhmältä avautua jostain pienestä erimielisyydestä raksahommassa tai kaupasta tulleesta vääränmerkkisestä kahvipaketista??
Vierailija kirjoitti:
Mitä kotiriitoja??
Yritin miettiä mitä riitoja meillä on 30v aikana ollut mutta tuntuisi tyhmältä avautua jostain pienestä erimielisyydestä raksahommassa tai kaupasta tulleesta vääränmerkkisestä kahvipaketista??
No tietenkään ei voi riidoista kertoa, jos niitä ei ole. Monilla kuitenkin on.
Ainakin tällä otannalla vaikuttaa että ihmiset eivät kerro näistä kovinkaan yleisesti. Itselläni on netin ulkopuolella aika erilainen kokemus, kyllä ihmiset kertovat puolisostaan negatiivisiakin asioita.
En kerro. Puhun todella vähän parisuhteestani kenellekään. Yhden kerran olemme joutuneet kertomaan ystäväpariskunalle, että meillä on todellinen riita käynnissä. He sattuivat tulemaan kylään juuri kun olimme todenneet, että saattaa mennä lusikat jakoon. Ei siinä oikein voinut olla, että diipadaapa vaan ja pikkusen tässä tuli sanaharkkaa. Oltiin tapeltu siinä vaiheessa jo monta päivää. Oli kuitenkin hyvä, että he tulivat ja asia sanottiin ääneen. Me molemmat rauhoituimme ja saimme paussin riitaan. Sen jälkeen pystyimme puhumaan. Huutaminen ja raivoaminen puolin ja toisin loppui.
Puhun maksimissaan muutamalle ystävälle. Muutenhan ihmissuhteet pysyvät pinnallisella tasolla jos ei mitään elämänsä puolia avaa toisille. Kenelläkään ei ole täydellistä elämää. Mustamaalaaminen olisi eri asia. Jokainen älykäs ymmärtää, että suhteissa on sekä hyviä että vähemmän hyviä puolia. Miksei näistä saisi kenellekään kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä kotiriitoja??
Yritin miettiä mitä riitoja meillä on 30v aikana ollut mutta tuntuisi tyhmältä avautua jostain pienestä erimielisyydestä raksahommassa tai kaupasta tulleesta vääränmerkkisestä kahvipaketista??
Riidat kuuluvat elämään. Enemmän näen erikoisena suhteen, jossa ei ole koskaan mitään riitaa.
Kyllä, koska ei niitä miehen kanssa koskaan selväksi saada puhuttua. Haluan käsitellä asioita edes ystävän kanssa.
En kerro oikeastaan mitään negatiivisia juttuja kellekään ulkopuoliselle nykyisestä suhteestani. Olemme olleet yhdessä yli kymmenen vuotta. Alussa se oli ihan vain päätös, että en halua puhua negatiivisia asioita tästä suhteesta. Myöhemmin suhdettamme on alkanut rasittaa se, että mies ei keskustele mitään auki. Hän harrastaa mykkäkouluja mitkä menevät ohi jossain ajassa. Hän ei koskaan avaa jälkikäteen syitä käytökselleen. Eikä hän koskaan pyydä anteeksi mitään. Aina, kun on jotain niin asia vaietaan ja jossain kohtaa vain jatketaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Nykyisin tämä on se syy etten puhu kenellekään. En kehtaisi kertoa millainen mies minulla on.
Mutta tämä on toki vain osa totuus. Näitä sattuu harvoin. Suhteemme on hyvin pitkälti onnellinen ja meillä on kivaa yhdessä. Mutta vuosien varrella näitä on kasaantunut niin se tekee sen, että uuden mykkäkoulun tullen ne vanhat alkavat heti painaa siellä mukana.