Niin siinä sitten kävi

Meil oli oikein hyvä suhde, oli ihanaa rakastaa

vaik toinen kovasti toivoikin et vois enemmän yhdessä harrastaa

Vaan työ vei usein voimat, oli raudatkin verestä hävinnyt

se toiselle oli pettymys, kun toinen ol aina vaan väsynyt

Vaan tammikuussa -25 kaikki sitten muuttuikin

kun toinen meni jameihin, siel tapasi upean Annelin.

Tää oli neito ulkomailta, viehättävä suloinen

ja mikä kaikkein parasta hän oli musikaalinen

Pyöräilystäkin tuo piti ei haitannut ees pakkanen

Ja sehän siihen pirtaan sopi, laittoi päähän ajatuksen:

Tämän ladyn luokse tahdon, sinne mieli palaa

luoksensa siis suunnistan, vaikka vaimolta salaa

Se kevät oli ihanaa, aivan parasta aikaa

Oli arkinainen kotona, hetket Annelin kanssa kuin taikaa.

Mut kas kummaa, kotivaimo tuo heittäytyy hankalaksi

Ei yhtään tykkää siitä että naisia on nyt kaksi.

Siis mikähän nyt neuvoksi, mitä pitäisi tehdä

Tuo akka matalamielinen ei tätä iloa taatusti estä!

Vaik joskus kyllä jo lupaili että upean Annelin jätän,

mut päätti sitten kuitenkin: tämä ei jää tähän.

Annelin kanssa yhdessä, mustasukkaista vaimoa sättii

kun eihän täs oo mitään väärää kaikki on vaan niin nättii.

Vaan vaimo tiukkapipoinen ei kolmen liittoon suostu

Anneli pitäköön miehen sen, olkoon heidät yhteen luotu

No siitäpä sitten puseroon tuli suru miehelle

En halua sittenkään Annelia, tahdon oman vaimon vierelle

Sitä vaan on turha toivoa kun luottamus on mennyt

vaimo sanoo kovan sanan: sua takaisin ota en nyt!

Sen pituinen se!