Saanko jättää ja muuttaa pois reilun viikon sisällä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuossa on pointti että pitkässä suhteessa kuuluu varoittaa etukäteen jos on vakavia ongelmia. Jos toinen on hautomut eroa salaa kuukausia ja sitten yhtäkkiä ilmoittaa että "btw erosin susta henkisesti jo aikaa sitten, muutan viikon päästä pois", niin se on aika julmaa.

Jätetty on elänyt siinä kuvitelmassa että kaikki on ok, kun toinen on jo sisäisesti päättänyt asian. Se ei ole reilua. Aikuiseen suhteeseen kuuluu se, että isot murheet tuodaan esiin: "Mä en ole onnellinen, meidän pitää tehdä jotain tai tää ei toimi." Sitten yritetään yhdessä. Jos ei onnistu, niin sit vasta ero.

Jos tätä prosessia ei ole ollut, niin kyllä se jätetty ansaitsee muutaman viikon aikaa sopeutua tilanteeseen jossa hänet on pudotettu. Hän ei ole päässyt prosessoimaan eroa yhtään, toisin kuin se joka on miettinyt asiaa jo pitkään.

Ei se tarkoita että pitää jäädä hoitamaan

Olen saanut tarpeekseni ja jauhamaan jääminen veisi oman mielenterveyteni. Jos molemmat romahtaa, mitä hyötyä siitä on?

Parisuhteessa kypsä ihminen puhuu hyvissä ajoissa ongelmista, varoittaa eroajatuksista jne.

Jos ei kykene sen parempaan kuin yhtäkkiä häipymään viikon varoajalla, ei ole tarpeeksi aikuinen parisuhteeseen.

Ihmisillä ei ole kyllä minkäänlaisia ihmissuhdetaitoja. Kai sitä nyt yhteisiä vuosia voisi hieman kunnioittaa. Jos oman olon takia on aivan pakko lähteä heti paikalla, niin ainakin kertoo että on käytettävissä jos toinen haluaa keskustella eron syistä.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteessa kypsä ihminen puhuu hyvissä ajoissa ongelmista, varoittaa eroajatuksista jne.

Jos ei kykene sen parempaan kuin yhtäkkiä häipymään viikon varoajalla, ei ole tarpeeksi aikuinen parisuhteeseen.

Varoitin muutama viikko sitten ja puhuttiin eron mahdollisuudesta monena päivänä. sanoin, että en ole varma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteessa kypsä ihminen puhuu hyvissä ajoissa ongelmista, varoittaa eroajatuksista jne.

Jos ei kykene sen parempaan kuin yhtäkkiä häipymään viikon varoajalla, ei ole tarpeeksi aikuinen parisuhteeseen.

Varoitin muutama viikko sitten ja puhuttiin eron mahdollisuudesta monena päivänä. sanoin, että en ole varma. 

Se on jo huomattavasti reilumpi asetelma kuin minkä kuva saa aloituksesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellanen äkillinen jättäminen pitkän suhteen jälkeen ilman varoituksia tekee aika pahaa jälkeä. Jätetty menee sekaisin kun todellisuus romahtaa yhtäkkiä. Tulee luottamusongelmia, masennusta, syyllisyyden tunteita. Käytännön asiatkin pitää järjestää äkisti ilman suunnitelmaa.

Pahinta on että moni ei enää halua sitoutua vakavaan suhteeseen sen jälkeen. Kun on poltettu kerran noin pahasti, ei halua asettaa itseään alttiiksi samalle.

En ymmärrä miks kukaan haluais tehdä toiselle tuollaista, kun vaihtoehtona on hoitaa asia rehellisesti ja antaa aikaa sopeutua. Asteittaisesta erosta voi selvitä ilman traumoja, ehkä jopa säilyttää kunnioituksen. Äkillinen hylkääminen polttaa sillat täysin.

Tietysti väkivalta- tai pahoinpitelytilanteissa pitää lähteä heti turvaan. Mutta jos on kasvanut erilleen tai muita tavallisia on

Ero ei varmaan pälkähtänyt päähäsi tänään vaan olet hautonut sitä salaa ehkä pahimmassa tapauksessa jopa kuukausia tai vuosia. Se on ihan kamalasti tehty toiselle ihmiselle.

Joistain ihmisistä ei pysty eroamaan kuten normaalit ihmiset. Yritä ymmärtää se. Sekin on ihan kamalasti tehty toiselle ihmiselle, että joku on eroaikeissa niin vaikeastilähestyttävä, draamailija ja uhriutuja että ainoa tapa kyetä eroamaan hänestä on yhtäkkinen. Sekin on kamalasti tehty toiselle ihmiselle ettei usko kun susta halutaan erota ja sitten vielä houkuttelet hänet jäämään. Laukaiset toisen syyllisyydentunnon, kiltteyden tai vastaavaa. Miksi ei voi uskoa kerrasta ja kuten aikuiset ihmiset? Onneksi ei ole omalle kohdalle sattunut tuollaista. En ollut Ap jos sitä meinasit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellanen äkillinen jättäminen pitkän suhteen jälkeen ilman varoituksia tekee aika pahaa jälkeä. Jätetty menee sekaisin kun todellisuus romahtaa yhtäkkiä. Tulee luottamusongelmia, masennusta, syyllisyyden tunteita. Käytännön asiatkin pitää järjestää äkisti ilman suunnitelmaa.

Pahinta on että moni ei enää halua sitoutua vakavaan suhteeseen sen jälkeen. Kun on poltettu kerran noin pahasti, ei halua asettaa itseään alttiiksi samalle.

En ymmärrä miks kukaan haluais tehdä toiselle tuollaista, kun vaihtoehtona on hoitaa asia rehellisesti ja antaa aikaa sopeutua. Asteittaisesta erosta voi selvitä ilman traumoja, ehkä jopa säilyttää kunnioituksen. Äkillinen hylkääminen polttaa sillat täysin.

Tietysti väkivalta- tai pahoinpitelytilanteissa pitää lähteä heti turvaan. Mu

Joistain ihmisistä ei pysty eroamaan kuten normaalit ihmiset. Yritä ymmärtää se. Sekin on ihan kamalasti tehty toiselle ihmiselle, että joku on eroaikeissa niin vaikeastilähestyttävä, draamailija ja uhriutuja että ainoa tapa kyetä eroamaan hänestä on yhtäkkinen. Sekin on kamalasti tehty toiselle ihmiselle ettei usko kun susta halutaan erota ja sitten vielä houkuttelet hänet jäämään. Laukaiset toisen syyllisyydentunnon, kiltteyden tai vastaavaa. Miksi ei voi uskoa kerrasta ja kuten aikuiset ihmiset? Onneksi ei ole omalle kohdalle sattunut tuollaista. En ollut Ap jos sitä meinasit.

Näin ei ole käynyt sinulle, ei AP:lle, mutta haluat randomisti tuoda tälläisen esimerkin esiin??? Miksi ihmeessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuossa on pointti että pitkässä suhteessa kuuluu varoittaa etukäteen jos on vakavia ongelmia. Jos toinen on hautomut eroa salaa kuukausia ja sitten yhtäkkiä ilmoittaa että "btw erosin susta henkisesti jo aikaa sitten, muutan viikon päästä pois", niin se on aika julmaa.

Jätetty on elänyt siinä kuvitelmassa että kaikki on ok, kun toinen on jo sisäisesti päättänyt asian. Se ei ole reilua. Aikuiseen suhteeseen kuuluu se, että isot murheet tuodaan esiin: "Mä en ole onnellinen, meidän pitää tehdä jotain tai tää ei toimi." Sitten yritetään yhdessä. Jos ei onnistu, niin sit vasta ero.

Jos tätä prosessia ei ole ollut, niin kyllä se jätetty ansaitsee muutaman viikon aikaa sopeutua tilanteeseen jossa hänet on pudotettu. Hän ei ole päässyt prosessoimaan eroa yhtään, toisin kuin se joka on miettinyt asiaa jo pitkään.

Olen saanut tarpeekseni ja jauhamaan jääminen veisi oman mielenterveyteni. Jos molemmat romahtaa, mitä hyötyä siitä on?

Nyt sulla on tervettä puhetta ja sitä hyvää itsekkyyttä. Pidä toi. Hän tulee aikanaan jatkamaan elämäänsä eikä hänen elämänsä riipu sinusta. Hänenkin on se hyvä ymmärtää.

Jokaisen pitäisi muistaa, että happinaamari laitetaan aina ensin itselle. Myös henkisissä kriiseissä. Siitä ei tosiaan olekaan mitään hyötyä kenellekään, että sinä luhistut ja olisit myös raunioina. Olet luultavasi jaksanut jo aivan liian pitkään ja luhistut jos et eroa. Jotkut erot on sellaisia nopeita paljon voimia vaativia repäisyjä, koska niitä voimia ei ole aiemmin ollut erota jollain muulla tavalla. Se on ok. Sä huolehdit itsestäsi, sitten vasta siitä josta eroat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuossa on pointti että pitkässä suhteessa kuuluu varoittaa etukäteen jos on vakavia ongelmia. Jos toinen on hautomut eroa salaa kuukausia ja sitten yhtäkkiä ilmoittaa että "btw erosin susta henkisesti jo aikaa sitten, muutan viikon päästä pois", niin se on aika julmaa.

Jätetty on elänyt siinä kuvitelmassa että kaikki on ok, kun toinen on jo sisäisesti päättänyt asian. Se ei ole reilua. Aikuiseen suhteeseen kuuluu se, että isot murheet tuodaan esiin: "Mä en ole onnellinen, meidän pitää tehdä jotain tai tää ei toimi." Sitten yritetään yhdessä. Jos ei onnistu, niin sit vasta ero.

Jos tätä prosessia ei ole ollut, niin kyllä se jätetty ansaitsee muutaman viikon aikaa sopeutua tilanteeseen jossa hänet on pudotettu. Hän ei ole päässyt prosessoimaan eroa yhtään, toisin

Nyt sulla on tervettä puhetta ja sitä hyvää itsekkyyttä. Pidä toi. Hän tulee aikanaan jatkamaan elämäänsä eikä hänen elämänsä riipu sinusta. Hänenkin on se hyvä ymmärtää.

Jokaisen pitäisi muistaa, että happinaamari laitetaan aina ensin itselle. Myös henkisissä kriiseissä. Siitä ei tosiaan olekaan mitään hyötyä kenellekään, että sinä luhistut ja olisit myös raunioina. Olet luultavasi jaksanut jo aivan liian pitkään ja luhistut jos et eroa. Jotkut erot on sellaisia nopeita paljon voimia vaativia repäisyjä, koska niitä voimia ei ole aiemmin ollut erota jollain muulla tavalla. Se on ok. Sä huolehdit itsestäsi, sitten vasta siitä josta eroat.

- Suomessa ei ole sinä-passiivia

- Eikä varsinkaan sä-passiivia

Ei ole tervettä itsekkyyttä vetää mattoa jalkojen alta ilman ennakkovaroitusta ja reilua mahdollisuutta tehdä muutoksia käytökseensä. Se ei ole tervettä itsekkyyttä. Se on kusipäisyyttä. Kenenkään aikuisen ihmisen mielenterveys ei ole niin heikko ettei kykenisi eroamaan reilusti.

Tottakai SAAT erota kusisesti, jos haluat olla sellainen ihminen. Väkivaltatilanteet erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteessa kypsä ihminen puhuu hyvissä ajoissa ongelmista, varoittaa eroajatuksista jne.

Jos ei kykene sen parempaan kuin yhtäkkiä häipymään viikon varoajalla, ei ole tarpeeksi aikuinen parisuhteeseen.

Monissa parisuhteissa ääneensanotut eroajatukset ovat yhtä kuin ero sekä helvetillinen sota ja kuukausien tulehtuneet välit. Ei tietoakaan rentoudesta ja kykenemisestä rentoutumaan ja palautumaan omassa kodissasn. Monet ihmiset eivät kykene kypsästi käsittelemään sitä, että heistä saatettaisiin ehkä haluta erota. Siitä seuraavaa sirkusta ja paskan osumista tuulettimeen sitten ymmärrettävästi vältellään. Eroajakin on ihminen, ei vain se jätetty. Eroajallakin voi olla niin rankkaa ettei meinaa kestää, ei vain jätetyllä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteessa kypsä ihminen puhuu hyvissä ajoissa ongelmista, varoittaa eroajatuksista jne.

Jos ei kykene sen parempaan kuin yhtäkkiä häipymään viikon varoajalla, ei ole tarpeeksi aikuinen parisuhteeseen.

Monissa parisuhteissa ääneensanotut eroajatukset ovat yhtä kuin ero sekä helvetillinen sota ja kuukausien tulehtuneet välit. Ei tietoakaan rentoudesta ja kykenemisestä rentoutumaan ja palautumaan omassa kodissasn. Monet ihmiset eivät kykene kypsästi käsittelemään sitä, että heistä saatettaisiin ehkä haluta erota. Siitä seuraavaa sirkusta ja paskan osumista tuulettimeen sitten ymmärrettävästi vältellään. Eroajakin on ihminen, ei vain se jätetty. Eroajallakin voi olla niin rankkaa ettei meinaa kestää, ei vain jätetyllä. 

Tottakai jättäjän pitää olla sen verran aikuinen, että kestää ettei jätetyn tunteet ole sieltä helpoimmasta päästä. Kasva aikuiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteessa kypsä ihminen puhuu hyvissä ajoissa ongelmista, varoittaa eroajatuksista jne.

Jos ei kykene sen parempaan kuin yhtäkkiä häipymään viikon varoajalla, ei ole tarpeeksi aikuinen parisuhteeseen.

Kaikki eivät ole tarpeeksi aikuisia kuulemaan ongelmista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuossa on pointti että pitkässä suhteessa kuuluu varoittaa etukäteen jos on vakavia ongelmia. Jos toinen on hautomut eroa salaa kuukausia ja sitten yhtäkkiä ilmoittaa että "btw erosin susta henkisesti jo aikaa sitten, muutan viikon päästä pois", niin se on aika julmaa.

Jätetty on elänyt siinä kuvitelmassa että kaikki on ok, kun toinen on jo sisäisesti päättänyt asian. Se ei ole reilua. Aikuiseen suhteeseen kuuluu se, että isot murheet tuodaan esiin: "Mä en ole onnellinen, meidän pitää tehdä jotain tai tää ei toimi." Sitten yritetään yhdessä. Jos ei onnistu, niin sit vasta ero.

Jos tätä prosessia ei ole ollut, niin kyllä se jätetty ansaitsee muutaman viikon aikaa sopeutua tilanteeseen jossa hänet on pudotettu. Hän

Tiedän. Voin silti käyttää sinä-passiivia.

Kyllä se vain sitä tervettä itsekkyyttä on erityisesti silloin kun vasta sitä tervettä itsekyyttä opettelee ja pyrkii löytämään. Täydellisessä maailmassa ja täydelliset ihmiset toimivat ehkä kuten kuvasit. Me vaan ei eletä sellaisessa. Osa on niin lytättyjä että kun se rahtunen rohkeutta ja oikeanlaista itsekyyttä ja tahtoa löytyy, on se käytettävä. Joku ihminen ei välttämättä koskaan kykene eroamaan kaltaistesi asenteiden vuoksi. Jos ei kykene eroamaan muulla tavalla, ei se ole kusipäisyyttä, vaan inhimillistä.

Olisiko se sitten parempi että joku jää suhteeseen, koska ei pysty eroamaan vaikkapa siksi, että ei löydä voimia erota muiden mielestä ei-kusipäisesti? Ero ei ole ikinä kusipäistä. Se on tervettä ja todellakin sitä tervettä hyvää itsekkyyttä. Eron toteuttamisen tapa voi sitten vaihdella hienoudessa. Muistahan kuitenkin, että kaikki eivät ole sinä ja kaikilla ei ole sinun pystymistäsi. Jollekulle se minkä sinä miellät kusipäisyydeksi on ainoa tapa jotenkin pelastaa itsensä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuossa on pointti että pitkässä suhteessa kuuluu varoittaa etukäteen jos on vakavia ongelmia. Jos toinen on hautomut eroa salaa kuukausia ja sitten yhtäkkiä ilmoittaa että "btw erosin susta henkisesti jo aikaa sitten, muutan viikon päästä pois", niin se on aika julmaa.

Jätetty on elänyt siinä kuvitelmassa että kaikki on ok, kun toinen on jo sisäisesti päättänyt asian. Se ei ole reilua. Aikuiseen suhteeseen kuuluu se, että isot murheet tuodaan esiin: "Mä en ole onnellinen, meidän pitää tehdä jotain tai tää ei toimi." Sitten yritetään yhdessä. Jos ei onnistu, niin sit vasta ero.

Jos tätä prosessia ei ole ollut, niin kyllä se jätetty ansaitsee muutaman viikon aikaa so

Tiedän. Voin silti käyttää sinä-passiivia.

Kyllä se vain sitä tervettä itsekkyyttä on erityisesti silloin kun vasta sitä tervettä itsekyyttä opettelee ja pyrkii löytämään. Täydellisessä maailmassa ja täydelliset ihmiset toimivat ehkä kuten kuvasit. Me vaan ei eletä sellaisessa. Osa on niin lytättyjä että kun se rahtunen rohkeutta ja oikeanlaista itsekyyttä ja tahtoa löytyy, on se käytettävä. Joku ihminen ei välttämättä koskaan kykene eroamaan kaltaistesi asenteiden vuoksi. Jos ei kykene eroamaan muulla tavalla, ei se ole kusipäisyyttä, vaan inhimillistä.

Olisiko se sitten parempi että joku jää suhteeseen, koska ei pysty eroamaan vaikkapa siksi, että ei löydä voimia erota muiden mielestä ei-kusipäisesti? Ero ei ole ikinä kusipäistä. Se on tervettä ja todellakin sitä tervettä hyvää itsekkyyttä. Eron toteuttamisen tapa voi sitten vaihdella hienoudessa. Muistahan kuitenkin, että kaikki eivät ole sinä ja kaikilla ei ole sinun pystymistäsi. Jollekulle se minkä sinä miellät kusipäisyydeksi on ainoa tapa jotenkin pelastaa itsensä. 

Kyllä se on silti kusipäinen tapa erota, turha uhriutua. Jos ainoa tapa jolla juuri sinä osata erota on kusipäisesti, sitten teet niin. Mutta et pääse siitä mihinkään että et eronnut reilusti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuossa on pointti että pitkässä suhteessa kuuluu varoittaa etukäteen jos on vakavia ongelmia. Jos toinen on hautomut eroa salaa kuukausia ja sitten yhtäkkiä ilmoittaa että "btw erosin susta henkisesti jo aikaa sitten, muutan viikon päästä pois", niin se on aika julmaa.

Jätetty on elänyt siinä kuvitelmassa että kaikki on ok, kun toinen on jo sisäisesti päättänyt asian. Se ei ole reilua. Aikuiseen suhteeseen kuuluu se, että isot murheet tuodaan esiin: "Mä en ole onnellinen, meidän pitää tehdä jotain tai tää ei toimi." Sitten yritetään yhdessä. Jos ei onnistu, niin sit vasta ero.

Jos tätä prosessia ei ole ollut, niin kyllä se jätetty ansaitsee muutaman viikon aikaa sopeutua tilanteeseen jossa hänet on pudotettu. Hän

Kenenkään aikuisen ihmisen mielenterveys ei ole niin heikko ettei kykenisi eroamaan reilusti.

Voi missä etuoikeutetun ja oikeamielisen kuplassa elät. Onnea siihen jos sulla joskus prakaa sillä tavalla, että esim enemmin edes mietit itsesi ta.ppamista kuin yritystä erota henkilöstä josta on vaikea erota. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteessa kypsä ihminen puhuu hyvissä ajoissa ongelmista, varoittaa eroajatuksista jne.

Jos ei kykene sen parempaan kuin yhtäkkiä häipymään viikon varoajalla, ei ole tarpeeksi aikuinen parisuhteeseen.

Kaikki eivät ole tarpeeksi aikuisia kuulemaan ongelmista. 

Jokaisella onkin oma tontti vastuulla. Jättäjän vastuulla on kertoa niistä ongelmista. Sille hän ei voi mitään jos toinen ei kuuntele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuossa on pointti että pitkässä suhteessa kuuluu varoittaa etukäteen jos on vakavia ongelmia. Jos toinen on hautomut eroa salaa kuukausia ja sitten yhtäkkiä ilmoittaa että "btw erosin susta henkisesti jo aikaa sitten, muutan viikon päästä pois", niin se on aika julmaa.

Jätetty on elänyt siinä kuvitelmassa että kaikki on ok, kun toinen on jo sisäisesti päättänyt asian. Se ei ole reilua. Aikuiseen suhteeseen kuuluu se, että isot murheet tuodaan esiin: "Mä en ole onnellinen, meidän pitää tehdä jotain tai tää ei toimi." Sitten yritetään yhdessä. Jos ei onnistu, niin sit vasta ero.

Jos tätä prosessia ei ole ollut, niin kyllä se jätetty ansaitsee muutaman viikon aikaa so

Voi missä etuoikeutetun ja oikeamielisen kuplassa elät. Onnea siihen jos sulla joskus prakaa sillä tavalla, että esim enemmin edes mietit itsesi ta.ppamista kuin yritystä erota henkilöstä josta on vaikea erota. 

Keskustelussa on koko ajan tuotu esiin että väkivaltatilanteet erikseen. Tämä kattaa myös henkisen väkivallan.

Saat, tietenkin. Parempi sekin kuin jättää eroamatta vaikka haluaisi. Mitään yhtä oikeaa tapaa erota ei edes ole. Muut voivat täällä mielipiteineen vaatia kuuta taivaalta erotessakin, mutta sinä se siinä suhteessa ja vaikeassa tilanteessa olet, ei neuvojat.

Henkistä väkivaltaa varsinkaan sen tavallisimmissa ja taajimminesiintyvissä muodoissa vaan ei tunnisteta väkivallaksi. Se on juuri niin tavanomaista, että iso osa kasvaa siihen äidinmaidosta eikä osaa kyseenalaistaa asioita, koska ne on normalisoitu ja koetaan vain kuuluvan parisuhteisiin ja eroihin. Siksikin se on niin haitallista ja salakavalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuossa on pointti että pitkässä suhteessa kuuluu varoittaa etukäteen jos on vakavia ongelmia. Jos toinen on hautomut eroa salaa kuukausia ja sitten yhtäkkiä ilmoittaa että "btw erosin susta henkisesti jo aikaa sitten, muutan viikon päästä pois", niin se on aika julmaa.

Jätetty on elänyt siinä kuvitelmassa että kaikki on ok, kun toinen on jo sisäisesti päättänyt asian. Se ei ole reilua. Aikuiseen suhteeseen kuuluu se, että isot murheet tuodaan esiin: "Mä en ole onnellinen, meidän pitää tehdä jotain tai tää ei toimi." Sitten yritetään yhdessä. Jos ei onnistu, niin sit vasta ero.

Jos tätä prosessia ei ole ollut, niin kyllä se jätetty ansaitsee muutaman viikon aikaa sopeutua tilanteeseen jossa hänet on pudotettu. Hän ei ole päässyt prosessoimaan eroa yhtään, toisin kuin se joka on miettinyt asiaa jo pitkään.

Ei se tarkoita että pitää jäädä hoitamaan....

 

Ei se josta erotaan ansaitse yhtään mitään sen enempää kuin se joka eroaa. Kukin aikuinen omalta osaltaan päättää itsenäisesti kuinka kauan suhteessa haluaa olla. Kukaan ei erotessa ole kellekään velkaa mitään sopeutumisaikoja tai aikaa ylipäätään. Hienoa jos sellaisen voi tarjota, mutta sekin on vain väistämättömän pitkittämistä ja sellaisen suoranainen vaatiminen on vain pään pensaaseen laittamista.

Voit vaikuttaa ainoastaan siihen miten itse käyttäydyt ja mihin itse aikaasi käytät. Et voi velvoittaa eikä kukaan ole velvollinen antamaan sinulle omaa aikaansa yhtään enempää kuin he itse haluavat antaa. Toisille on parempi erota ja lähteä yhteisestä kodista nopeasti. Heillä on kaikki oikeus siihen. Paljon suurempi oikeus kuin jätetyn pyytää tältä aikaa itselleen.

Tämän riskin jokainen suhteeseen ryhtyvä ottaa tietoisesti. Voi tulla jätetyksi ja voi tulla jätetyksi aika yhtäkkiä ja nopealla aikataululla. Se on aikuisen osa sietää myös sen mahdollisuus. Jos sitä mahdollisuutta ei kykene kestämään on suhteessaolo väärä ratkaisu. Ensin pitää hoitaa itsensä kuntoon ja kasvattaa terve asennoituminen. Parisuhde on tasaveroinen aikuisten suhde, ei velkojan ja velallisen tai hoivaajan ja hoivattavan, ei uhrin ja hänen puolestaan uhrautuvan suhde.

Olipas hyvin ja ytimekkäästi sanottu. Äidin ja lapsen ero en erilainen kuin kahden aikuisen. Kenenkään ei tarvitse ryhtyä äidiksi ja hoivaajaksi jätetylle. Raskasta se eron on jättäjällekin.