+40 v nainen, miten arvostus itseäsi kohtaan näkyy sinussa?

Pienenä itsevarmuutena. Kaupassa saa oudon hyvää palvelua tai sitten ne pelkäävät että on myymälävaras.

Huolehdin terveydestäni. Liikun, nukun hyvin, syön terveellisesti

Toiset ihmiset eivät voi enää sanella, että kuka olen ja jos joku projisoi minuun omaa mielensämaisemaa osaan suodattaa sitä ja erotella sen mikä on todellista minua ja mikä on sen toisen ihmisen projektio hänestä itsestään. Esim. jos joku syyttää narsistiksi jos kerron kokemuksistani niin tiedän, että syyttäjä voi olla itse narsisti. Tiedän varmuudella olevani empaattinen, vähän liiankin empaattinen ja tutkitusti minulla on terve persoona. Tunne-elämä on paljon parempaa ja seesteisempää plus 40 vuotiaana eikä biologinen kello ihan niin paljon tikitä enää, että haluaa vauvoja välttämättä. Tavallaan järki voittaa biologian toisin kuin nuorena jolloin sitä oli jotenkin primitiivisempi lisääntymisvietti. Varjopuoli on tietysti se, että ymmärtää maailmasta liikaa, sen näkee enemmän kokonaisuutena. Sen hyvyyden, kurjuuden, raadollisuuden, ihmisten kärsimyksen, oma kärsimys. Minua  harmittaa kun ihmiset Suomessa ovat luoneet jotenkin todella myrkyllisen ilmapiirin nuorille rakentaa mitään. En siis ihmettele miksi syntyvyys laskee.Itse yritän olla ystävällinen nuorille. En kestä katsoa miten nuoria ja nuoria vanhempia vihataan, vaikka olisikin joskus aihetta huomauttaa jostakin niin myrkyllisen ilmapiirin luominen on mennyt yli. 

Itse keskisyys, itserakkaus ja omahyväisyys höystettyänä minä minä minä minä asenteella

Siedän vähemmän paskaa kuin ennen. Ja joo lisääntymisvietti on hiipunut eli myös halu elää miehen kanssa on melko olematon. Luulen että hormonit alkaa vähentää otettaan ja sumuverho silmien edestä katoaa. Tosin voi johtua osin siitäkin, että tähän ikään mennessä on myös tullut miehistä/parisuhteista kokemusta melko pitkältä ajalta, ja ne kokemukset ei varsinaisesti houkuttele enää lähtemään samaan mukaan.