Toisia, jotka suree, että ovat niin addiktioherkkiä? Kun ei voi käyttää mitään, edes sokeria.
Minulla on paha addiktioherkkyys, joka vienyt suuriinkin ongelmiin elämän aikana taloudellisesti, ihmissuhteisiin vaikuttanut ja omaan terveyteen tai ylipäätään elämänhallintaan.
On ollut pakko lopettaa kaikki. Jäähän sitä tietenkin kaikkea hyvää elämään kuten musiikki, liikunta, luonto, ihan itse elämä vain ja perustarpeiden tyydyttäminen.
Tyhjiö sisällä on vain aika suuri ja kaikista eniten rakastan ruokaa, syömistä, sokeria, ne ovat kuin rakkautta ja syliä olevinaan. Menetän kuitenkin terveyteni jos syön sellaista ruokaa koska en pysy kohtuudessa.
Joskus harmittaa, etten pysty pitämään mitään kohtuuden rajoissa. :( olen päättänyt kuitenkin elää mielummin ilman kuin valita sen jatkuvan syyllisyyden ja huonon olon. Ilman on parempi.
Kommentit (6)
Jos se lohduttaa, niin aika voi muuttaa asiaa. Hormonit vaikuttaa mielitekoihin ja addiktioihin. Moni on huomannut vastustamattomien himojen katoavan vaihdevuosien myötä. Oli sitten kyse sokerista, viinasta, seksistä, kenellä mistäkin.
Tilanne saattaa siis korjaantua iän myötä. Älä lannistu.
Vierailija kirjoitti:
Jos se lohduttaa, niin aika voi muuttaa asiaa. Hormonit vaikuttaa mielitekoihin ja addiktioihin. Moni on huomannut vastustamattomien himojen katoavan vaihdevuosien myötä. Oli sitten kyse sokerista, viinasta, seksistä, kenellä mistäkin.
Tilanne saattaa siis korjaantua iän myötä. Älä lannistu.
Vaihdevuosiin on varmaan vielä aikaa kymmenen vuotta. Ehkä silloin sitten opin nauttimaan kohtuudella, en tiedä. Nyt kuitenkin elän ilman koska muuten menetän kaiken.
On se opettelemista elää niin, ettei elä enää nautintojen ja halujen perässä.