Millainen ihminen on mielestäsi täysin uniikki ja erilainen ihminen kuin muut?
Sain kuulla tätä aikoinaan kouluaikoina, että erotun muista, mutta ei selvinnyt lainkaan koskaan, että millä tavoin? Pukeuduin täysin eri lailla kouluaikoina kuin muut, koska äidilläni ei ollut rahaa ostaa vaatteita tai toki joskus ja yhdistelin vaatteita kesämekon ja nahkatakin keskenään, mutta silloin se oli aikoinaan kauhistus 70-luvun lopussa? Mutta vieläkin saan kuulla, että olen persoonallinen, ja tätä en tarkoita nyt pukeutumisella vaan ihan persoonallani. Näytän joltain maan keijukaiselta tai maahiselta, joka liitelee maan yläpuolella tai joltain Maija Poppaselta ym. Ei nämä kommentit minua loukkaa lainkaan, mutta haluaisin kuulla, että onko kuvaan vauva palstalla ollut erilainen ja siis täysin erilaiseksi tunteva kuin muut ovat?
Kommentit (10)
Ei kulje massan mukana, ajattelee omilla aivoillaan ja pintaa syvemmälle. Hyväksyy itsensä ja muut sellaisena kuin on. Aito, ei esitä mitään.
Erilainen ihminen tekee asioita epäitsekkäästi. Esim. järjestää vapaa-ajallaan vammaisille harrastustoimintaa. Voin kertoa että kyseisiä ihmisiä on todella vähän.
Vierailija kirjoitti:
Ei kulje massan mukana, ajattelee omilla aivoillaan ja pintaa syvemmälle. Hyväksyy itsensä ja muut sellaisena kuin on. Aito, ei esitä mitään.
Ei tämä nyt mitenkään uniikkia ole. Moni ihminen on tuollainen.
Onko tämä se itsekehu-ketju? Siltä vaikuttaa.
Jokainen ihminen on uniikki ja erilainen kuin muut.
Tavallaan luulin olevani. Ei siis niin, että olisin jotenkin ajatellut olevani muiden yläpuolella tai muita parempi ja hienompi erityisyydessäni, vaan ihan konkreettisesti varhaislapsuudesta saakka oli niin selkeää, että en vaan kuulu joukkoon ja ihan oikeasti poikkean toisista jollain perustavanlaatuisella tavalla.
Mutta olinkin vain autismin kirjolla. Eli en olekaan ainoa tällä lailla poikkeava.
Taviksista narsistit ja nepsyt tahtoo erottua. Taiteilijoista on vaikea sanoa mitään ulkonäön perusteella. Erikoinen tyyppi voikin olla varsin tavallinen taiteilija(ksi).
Oletan aina, että jos erikoinen tyyppi on duunari, hän tekee taiteita työn ohella. En totu tähän wokeen, että joku elämämäm kolum turha juopporetku pukeutuu kuin rokkitähti. Kaikki saa olla mitä haluaa ts. kukaan ei enää ole sitä mitä oikeasti on.
Ja jatkan vielä, että olen tavannut paljon erilaisempia ihmisiä kuin itse olen. Ja en edes ymmärrä heidän puhettaan, kun puhuvat minulle täysin käsittämätöntä kieltä? Ovatko he jotenkin niitä, jotka ovat yli älykkäitä, jotka eivät löydä kaltaisiaan koskaan? Onko teillä kokemuksia näistä ihmisistä, koska itse haluaisin ymmärtää enemmän ja laajentaa omaa maailman kuvaani.