Oletteko joskus erehtyneet luulemaan jotakuta ystäväksenne?

En ehkä noin radikaalisti, mutta olen kuvitellut ystävyyden _asteen_ olevan syvemmällä levelillä. Myönnän kyllä, että olen todella huono tulkitsemaan tällaisia asioita - oikeastaan täysin pihalla - joten pienen pettymyksen jälkeen kaikki ok, tosin en halunnut olla enää ystävä/tekemisissä ollenkaan. Ja tästä taas loukkaannuttiin, kun nätisti kerroin, etten halua ihmissuhdetta jossa meillä on erilaiset odotukset. Aina huonosti.

Minä olen ystävällinen muille, mutta en halua ystävyyttä kenenkään kanssa. En edes kykene olemaan läsnä perheelleni ja työni vie koko elämästäni yli vuorokauden. Olisi täysin vääryyttä olla ystävä jonkun kanssa, jos ei omille lapsille tai puolisolle riitä lainkaan aikaa edes gomorronin sanomisen vertaa. 

Luulin että olemme ystäviä, mutta olin vain hyväksikäytetty. Kun itse pyysin palvelusta, se evättiin. Naamiot putosivat. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ystävällinen muille, mutta en halua ystävyyttä kenenkään kanssa. En edes kykene olemaan läsnä perheelleni ja työni vie koko elämästäni yli vuorokauden. Olisi täysin vääryyttä olla ystävä jonkun kanssa, jos ei omille lapsille tai puolisolle riitä lainkaan aikaa edes gomorronin sanomisen vertaa. 

 

Nykyisin minulla tämä sama. Ei tosin kiireen vuoksi, vaan koska en yksinkertaisesti halua sitoutua kanssaihmisiini ystävyystasoisesti - ei riitä jaksaminen.

Ystävät ovat minut jättäneet, mutta oma syyni, en jaksa pitää yhteyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ystävällinen muille, mutta en halua ystävyyttä kenenkään kanssa. En edes kykene olemaan läsnä perheelleni ja työni vie koko elämästäni yli vuorokauden. Olisi täysin vääryyttä olla ystävä jonkun kanssa, jos ei omille lapsille tai puolisolle riitä lainkaan aikaa edes gomorronin sanomisen vertaa. 

 

Nykyisin minulla tämä sama. Ei tosin kiireen vuoksi, vaan koska en yksinkertaisesti halua sitoutua kanssaihmisiini ystävyystasoisesti - ei riitä jaksaminen.

Edit: olen myös huomannut tämän sopivan minulle! En hermostu ihmisiin tai ärry, koska syvemmällä tasolla heillä ei ole minulle muuta merkitystä kuin tosiaan kanssaihmisyys. Minulta liikenee tämän myötä myös hetkittäin voimavaroja pyyteettömään auttamiseen heille, joilla on todellinen avuntarve. 

Vaikka kuinka monta kertaa, olen aika helposti manipuloitavissa ja yleensä kestää ennen kuin havahdun todellisuuteen. Sen kanssa on osattava elää ja kun sen heikkouden tiedostaa niin tietää jollakin tasolla vähän varautua, vaikka ei silti poista sitä manipuloinnin vaikutusta, joten sitten ollaan vähän skitsona, rankkaa psyykelle. 

Vierailija kirjoitti:

Luulin että olemme ystäviä, mutta olin vain hyväksikäytetty. Kun itse pyysin palvelusta, se evättiin. Naamiot putosivat. 

Et sinä ystävyyttä hae vaan etsit ystävästä omia vanhempia jolta voi pyytää asioita ja uhriutua jos ei saa karkka. 

Naiset on sellaisia että ne luulee että flirttailen niille, vaikka olen vain ystävällinen ja supliikki mies. Tämä johtaa tosi kiusallisiin tilanteisiin ja olen joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksikin. Mun mielestä se ei ole ok. Jos hymyilen tai keikistelen seksikkäästi, niin se johtuu että yksinkertaisesti olen seksikäs mies ja tykkään liikkua kuin kissa. 

Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että haluaisin seksiä tai huomiota. Seksiä saa vain vaimoni. Nautin olostani tässä nahkassa. Uuh, kehrään joka askeleella. "sipsuttaa menemään". Purr

Vierailija kirjoitti:

Luulin että olemme ystäviä, mutta olin vain hyväksikäytetty. Kun itse pyysin palvelusta, se evättiin. Naamiot putosivat. 

Oletko sellainen tyypillinen "avun" tyrkyttäjä, joka tuppautuu auttamaan? Ja sen jälkeen alkaa vaatimaan joitain tiettyjä vastapalveluksia ja kun toinen ei suostu manipulointiisi, niin uhriudut. 

Monta kertaa. Yleisin kokemus "ystävyydestä" kohdallani on ollut, että ystävä onkin sitten puhunut omien todellisten kavereidensa kanssa seläntakana ja pahimmillaan on levitelty juoruja maustein ja höystöin. Tämä alkoi jo peruskoulussa. MInun tarvitsi vain olla olemassa kun kiusaaminen alkoi jo sillä hetkellä kun esittelin itseni uudessa koulussa luokan edessä. Yksi luokan pojista juoksi luokseni ja yritti repiä housujani alas luokan edessä kun kirjoitin nimeäni taululle. Suomlainen yhteiskunta järjesti nöyryytyksen heti kättelyssä. Ei siihen tosiaan tarvittu edes mitään ärsykettä tai provokaatiota. Sen kun vaan oli tummatukkaisena blondien keskuudessa. Jokin perustavanlaatuinen ylivertaisuus harha näitä kyllä vaivasi, että saa tehdä ihan mitä vaan haluaa eikä seurauksia tule eikä tullutkaan. Mulla on tuollainen suojelusenkeli taulu, jossa vaalea enkeli suojelee siltaa ylittäviä lapsia. Ajattelin heittää sen roskiin kun oma kokemus ollut päinvastainen. Ei ollut enkeleitä ei. Ja kiusa jatkui juorujen levittelyllä ja jonkun juorun perusteella (tekosyynä käyttäen) aloitettiin mittava vuosien kiusaaminen, sekä henkinen että fyysinen. Kiusaamisen aloittaja oli sitä mieltä, että hänelle pitää antaa anteeksi, vaikka hän ei itsekkään ollut antanut anteeksi vaan kosti. Joten ei minunkaan tarvi. Jos on niin tyhmä, että juorujen perusteella kiusaa niin sekin kertoo kulttuurin vioista oleellisen. 

Vierailija kirjoitti:

Naiset on sellaisia että ne luulee että flirttailen niille, vaikka olen vain ystävällinen ja supliikki mies. Tämä johtaa tosi kiusallisiin tilanteisiin ja olen joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksikin. Mun mielestä se ei ole ok. Jos hymyilen tai keikistelen seksikkäästi, niin se johtuu että yksinkertaisesti olen seksikäs mies ja tykkään liikkua kuin kissa. 

Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että haluaisin seksiä tai huomiota. Seksiä saa vain vaimoni. Nautin olostani tässä nahkassa. Uuh, kehrään joka askeleella. "sipsuttaa menemään". Purr

 

On sussa itsessäkin kyllä jotakin pielessä. Olet huomionhakuinen ja härnäät osin tahallasi ihmisiä. Tavallaan autat heikoilla jäillä mutta viime hetkillä kiskaiset köytesi pois ja jätät toisen sinne avantoon. Oleppas välillä olematta niin ystävällinen ja supliikki.

Olen erehtynyt luulemaan.

Eräs oli ystävä siihen asti, kunnes annoin kieltävän vastauksen romanttiselle suhteelle, jota hän salaa halusi kanssani.

Toinen käyttäytyy kuin ystävä aina, kun teen mitä hän haluaa tai odottaa minun tekevän, mutta on taas etäinen ja tyly, kun en tee.

Luulin, että olimme ystäviä työkaverini kanssa, mutta hän laittoi välit poikki, kun vaihdoin työpaikkaa. Ei kuulemma ollut mitään yhteistä enää..

Vierailija kirjoitti:

Naiset on sellaisia että ne luulee että flirttailen niille, vaikka olen vain ystävällinen ja supliikki mies. Tämä johtaa tosi kiusallisiin tilanteisiin ja olen joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksikin. Mun mielestä se ei ole ok. Jos hymyilen tai keikistelen seksikkäästi, niin se johtuu että yksinkertaisesti olen seksikäs mies ja tykkään liikkua kuin kissa. 

Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että haluaisin seksiä tai huomiota. Seksiä saa vain vaimoni. Nautin olostani tässä nahkassa. Uuh, kehrään joka askeleella. "sipsuttaa menemään". Purr

 

Mun mies tekee tota leikkisästi perjantaisin. Liikkuu kuin jalokissa ja hypähtää nelistäen keittiön pöydälle, kääntää laihat kasvonsa minuun ja röyhtäisee kun Simpson sarjan Barney.

Sitten tiedän kaataa mehukannullisen olutta hänelle palkinnoksi. Aloittaa kehräämään ja sammuu ennen keskiyötä sohvalle kuorsaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset on sellaisia että ne luulee että flirttailen niille, vaikka olen vain ystävällinen ja supliikki mies. Tämä johtaa tosi kiusallisiin tilanteisiin ja olen joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksikin. Mun mielestä se ei ole ok. Jos hymyilen tai keikistelen seksikkäästi, niin se johtuu että yksinkertaisesti olen seksikäs mies ja tykkään liikkua kuin kissa. 

Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että haluaisin seksiä tai huomiota. Seksiä saa vain vaimoni. Nautin olostani tässä nahkassa. Uuh, kehrään joka askeleella. "sipsuttaa menemään". Purr

 

On sussa itsessäkin kyllä jotakin pielessä. Olet huomionhakuinen ja härnäät osin tahallasi ihmisiä. Tavallaan autat heikoilla jäillä mutta viime hetkillä kiskaiset köytesi pois ja jätät toisen sinne avantoon. Oleppas välillä olematta niin ystävällinen ja supliikki.

Ehkä ei kannata kaikille keikistellä. Vain niitten kanssa, ketkä on samalla aaltopituudella, ketkä tuntee ja kenestä tietää että kyseessä on leikkimilisyys. Uskon kyllä kehorauhaan, mutta jos tietoisesti keikistelee niin kyllä se on sitten jonkinlaista kiusoittelua mikä ei kuulu ainakaan työpakoille ym yhteisöihin. Minäkin olen joskus flirtti, mutta vain niiden kanssa kenestä tiedän, että on samanlainen kaksimielinen huumorintaju. En kuitenkaan menis kaikkien kanssa harrastamaan samaa. Kyllä tuossa  nyt jotakin rajattomuutta on jos ihan kaikille keikistelee. 

Luulin ystäväksi ja siis ihan parhaimmaksi. Yhtäkkiä alkoi tehdä törkeitä ohareita. Ei mitään ilmoitusta ja ei vastannut viesteihin. Sitten välillä vastasi selitellen ja sitten lopulta teki tosi todella törkeän oharin. Viimeisen vuoden aikana ei nähty kertaakaan ja, sitten loppui koko ystävyys, kun kumpikaan ei ottanut enää yhteyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Luulin ystäväksi ja siis ihan parhaimmaksi. Yhtäkkiä alkoi tehdä törkeitä ohareita. Ei mitään ilmoitusta ja ei vastannut viesteihin. Sitten välillä vastasi selitellen ja sitten lopulta teki tosi todella törkeän oharin. Viimeisen vuoden aikana ei nähty kertaakaan ja, sitten loppui koko ystävyys, kun kumpikaan ei ottanut enää yhteyttä. 

Miksi jatkoit pommittamista, kun hän selkeästi vetäytyi kuviosta? En tajua ihmisiä, jotka ei ymmärrä noin selkeitä vihjeitä. Itse ajoit hänet tuohon tilanteeseen, jossa ainoa vaihtoehto oli "törkeä ohari".

Aikuinen ihminen on ystävällinen lähtökohtaisesti kaikille, hymy ja hyväntuulisuus ei ole mitään flirttailusta vaan ihan tavallista elämää. Teinidraamat sitten voi olla eri juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin ystäväksi ja siis ihan parhaimmaksi. Yhtäkkiä alkoi tehdä törkeitä ohareita. Ei mitään ilmoitusta ja ei vastannut viesteihin. Sitten välillä vastasi selitellen ja sitten lopulta teki tosi todella törkeän oharin. Viimeisen vuoden aikana ei nähty kertaakaan ja, sitten loppui koko ystävyys, kun kumpikaan ei ottanut enää yhteyttä. 

Miksi jatkoit pommittamista, kun hän selkeästi vetäytyi kuviosta? En tajua ihmisiä, jotka ei ymmärrä noin selkeitä vihjeitä. Itse ajoit hänet tuohon tilanteeseen, jossa ainoa vaihtoehto oli "törkeä ohari".

Päätin jo kaksi kertaa lopettaa, mutta hän sitten otti yhteyttä ja selitteli asiaa. Itse pitkitti homma, vaikka ilmeisesti en enää kiinnostanut.