Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos eroaa 45-vuotiaana, niin eikö tosiaan löydy enää parisuhdetta?
15.09.2025 |
Tällainen tuntuu olevan mielipide, että tämän ikäisenä ei enää kukaan kelpuuta. Etenkään, jos on vielä lapsia huollettavana.
Olen suhteessa, jossa ei ole enää mitään tunteita. Kaipaan enemmän - kaipaan lämpöä ja yhteyttä.
Toisaalta, mielummin olen käytännön syistä nykyisessä suhteessa, jos vaihtoehto on olla yksin.
Kokemuksia?
Kommentit (46)
Ei, kelpuuta ei. Satunnaiseksi sänkyseuraksi, ei muuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nainen saa vielä helpostikin suhteita. Lapsetkin on jo isoja ja melko itsenäisiä, vaikeampaa kai se on 30v taaperot kainalossa. Moni 45v on vielä ihan hot, koska nykyään on nää fitnessbuumit ja ihonhoidot jne.
Löytyy mutta pitää tyytyä 50-65v ukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Tyytymättömyys on naisen perusolotila. Missä ei ole ongelmaa, sinne tippaleipäaivot luovat ongelman ennemmin tai myöhemmin.
Todennäköisesti ap:n mies on ihan onnellinen ja elää seesteistä hyvää elämää samalla kun ap haaveilee harlekiiniromansseista ja nuoruusvuosien ensirakastumisen tunteista ja kadehtii somen kiiltokuvatarinoita samalla märehtien puolisonsa puutteita ja virheitä hakeakseen oikeutusta erolle. Ilmeisesti mitään konkreettista ei ole vielä keksitty, koska käyttää vielä lämmön ja yhteyden kaipuuta arbiträärisenä tekosyynä.
Ja sitten pudotaan korkealta ja kovaa. Ja katkeroidutaan kun ei aidan toiselta puolelta löytynytkään kuin homehtunut tunkio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi löytyä, olen itsekin löytänyt, ja on useita samanlaisia tuttavapiirissä. Olemme kaupunkilaisia vihervassareita, mikä on oma viiteryhmäsi? Tosin uskon että missä tahansa ryhmässä voi löytää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi löytyä, olen itsekin löytänyt, ja on useita samanlaisia tuttavapiirissä. Olemme kaupunkilaisia vihervassareita, mikä on oma viiteryhmäsi? Tosin uskon että missä tahansa ryhmässä voi löytää.
Tuossa viiteryhmässä on paljon epävakaita ja epärehellisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi varmaan korostaa, että olet nainen. Miehillä ei tuollaisia ongelmia todellakaan ole.
Tilastollisesti todellakin on. Tutkittaessa yksineläviä, 40-50 v miehissä on paljon enemmän niitä, jotka eivät saa parisuhdetta vaikka haluaisivat.
No itse olen törmännyt tässä ikäluokassa miehiin, joilla on ylipainoa ja lapsi/a, mutta haluavat itseään n 10v nuoremman lapsettoman hoikan naisen. Joo, miksiköhän jäävät ilman...
Vierailija kirjoitti:
Mikä se kuuluisa muuri on siis?
Kuka tahansa nainen kelpaa kunhan on kuukautiset vielä seuraavat parikymmentä vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen noin neljäkymmentä+ vuotias, enkä ole eläessäni ollu parisuhteessa.- Ei tämä mikään erityinen ansio tai meriitti ole. Olen enemmän kuin tyytyväinen siihen, että olen saanut muita monin tavoin merkittäviä ihmisshuteita elämääni vaikka se yksi ja erityinen puuttuu ja on aina puuttunut rinnaltani. En ole erityisen introvertti, en sen paremmin eksovertti, vaan jotain näiden ääripäiden väliltä, kuten kai useimmat meistä.
Se miä on joskus sattunut ja vihjaissut on se, että kaikki eivät ole ymmärtäneet tai sitten ovat jhalunneet kiusoitella kun ovat ovat joitain kertoja antaneet aika piikikkäitäkin vastauksia esimerkiksi treffeillä kun ovat kysyneet aiepien parisuhtteideni määrää, johon olen ainakin toistaiseksi rehellisesti eli, että niitä on pyöreä nolla,
Mutta en ole silti aseksuaali, en koulukiusattu, en kaappihomi en myöskään ole, enkä ole ollut uskovainen tai minkään muunkaan aatteen tai ismin ja tai lahkon äsen, joka olsi estänyt minulta kaikki esiaviolliset suhteet. En myöskääm koe, että minulla olisi kohtuuttomat vaatimukset siitä mitä toivon ja odotan mahdolliselta kumppaniltani.
Sen sijaan myönnän kyllä, että olen joskun ajatellut, että pitsikö minun valehdella parisuhdehistoriani toiseksi? Mutta mitä se muuttaisi ja ketä minä silloin oikeastaan olisin aikeissa huijata? - Jos mahd. kumppanilleni olisi kynnys kysymys se, että en ole ollut aiemmin parisuhteessa mutta olen sinut tsni ja menneisyytemi kanssa ja jonka kerron hänelle avoimesti itse, niin mahtaisiko meistä olla muutoinkaan elämään kimpassa?
Myönnämn senkin, että ei kumppanin löytäminen ja kohtaaminen ole ainakaan mitenkään erityisesti helpottanut ikävuosien karttuessa. - Kyllä. Aivan oikein minusta on tullu "vähän" nirso, ehkä myös itseriittoinen ja jollain tavoin itsekäs.
Mutta vaikka edeleen olen todennäköisesti kaikkein suurin kritiikkoni ja arvostelijani, yrittäen toistuvasti haastaa itseni ja yrittämään ja kehittymään, niin aivan viime vuosina olen yrittänyt myös opetella tekemään valintoja ja päätöksiä, joista nautin ja jotka tuottavat itselleni iloa ja nautintoa; hedonismiako? - Ehkä vähämn sitäkin. Mutta jotain muuta kuin halua etsiä vain muiden hyväksyntää ja jahdata maintta tai mammonaa,
Edelleen eän toiveissa, että läytäsoin ja kohtaisin mahd. oman puoliskoni Sen yhden ja Erityisne jonka kanssa me kaksi hyvää voisimme olla yhdessä parempia kuin kumpikaan yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
miehenä tajusin kun ikää tuli että miten sitä oli ripustautunut parisuhteisiin ja että miten upeaa onkaan todellisuudessa olla ilman yhtään kumppania ja jatkuvia kompromisseja... se vapauden tunne...
Olen täysin samaa mieltä. Olen viihtynyt jo pitkään sinkkuna. Nainen +50 v.
Erosin vaimostani 47 vuotiaana, koska hän lopetti seksin jo muutamaa vuotta aiemmin. Uusia ikäisiäni naisia löytyi kyllä, mutta kaikille seksi oli lähinnä keino päästä miehen elätettäväksi ja muutenkin vain lähinnä pakollinen paha. Huomasin lopulta, että seksin- ja läheisyydenpuutteen kestää kyllä, kun ei ole houkutuksia lähellä. Sinkkuna 6 vuotta nyt ja parempi yksin kuin epätyydyttävässä suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroja kun tulee, aina kaksi ihmistä vapautuu kerrallaan. Toisin sanoen kyllä niitä miehiäkin koko ajan vapautuu. Laadusta en kyllä tiedä. Jostakin syystähän ne miehet aina jätetään. Useimmiten nainen on jättäjä.
Vierailija kirjoitti:
Tyytymättömyys on naisen perusolotila. Missä ei ole ongelmaa, sinne tippaleipäaivot luovat ongelman ennemmin tai myöhemmin.
Todennäköisesti ap:n mies on ihan onnellinen ja elää seesteistä hyvää elämää samalla kun ap haaveilee harlekiiniromansseista ja nuoruusvuosien ensirakastumisen tunteista ja kadehtii somen kiiltokuvatarinoita samalla märehtien puolisonsa puutteita ja virheitä hakeakseen oikeutusta erolle. Ilmeisesti mitään konkreettista ei ole vielä keksitty, koska käyttää vielä lämmön ja yhteyden kaipuuta arbiträärisenä tekosyynä.
Gambiassa on lämmintä ja matkailu avartaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi varmaan korostaa, että olet nainen. Miehillä ei tuollaisia ongelmia todellakaan ole.
Tilastollisesti todellakin on. Tutkittaessa yksineläviä, 40-50 v miehissä on paljon enemmän niitä, jotka eivät saa parisuhdetta vaikka haluaisivat.
No itse olen törmännyt tässä ikäluokassa miehiin, joilla on ylipainoa ja lapsi/a, mutta haluavat itseään n 10v nuoremman lapsettoman hoikan naisen. Joo, miksiköhän jäävät ilman...
Media luo valheellista kuvaa, että tällainen olisi jotenkin hirveän todennäköinen pariskunta.
Vierailija kirjoitti:
Erosin vaimostani 47 vuotiaana, koska hän lopetti seksin jo muutamaa vuotta aiemmin. Uusia ikäisiäni naisia löytyi kyllä, mutta kaikille seksi oli lähinnä keino päästä miehen elätettäväksi ja muutenkin vain lähinnä pakollinen paha. Huomasin lopulta, että seksin- ja läheisyydenpuutteen kestää kyllä, kun ei ole houkutuksia lähellä. Sinkkuna 6 vuotta nyt ja parempi yksin kuin epätyydyttävässä suhteessa.
Eli et halunnut hemmotella heitä yhtään mitenkään etkä pitää huolta. Mutta sulle olisi pitänyt olla koko ajan saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Erosin vaimostani 47 vuotiaana, koska hän lopetti seksin jo muutamaa vuotta aiemmin. Uusia ikäisiäni naisia löytyi kyllä, mutta kaikille seksi oli lähinnä keino päästä miehen elätettäväksi ja muutenkin vain lähinnä pakollinen paha. Huomasin lopulta, että seksin- ja läheisyydenpuutteen kestää kyllä, kun ei ole houkutuksia lähellä. Sinkkuna 6 vuotta nyt ja parempi yksin kuin epätyydyttävässä suhteessa.
Noin ikävän tuntuisesti suhtautuvan kannattaa tosiaan olla yksin.
Alue: Aihe vapaa
No todellakin löytyy! Erosin ollessani suunnilleen ikäisesi, koska kaipasin vaihtelua elämääni. Seurustelin sen jälkeen pari vuotta ihan mukavan miehen kanssa, kunnes tutustuin toiseen. Sitä puolestaan kesti siihen saakka, kunnes 52-vuotiaana tapasin miehen, joka on kaikkea sitä, mistä olen ikäni unelmoinut. Kaikki nuo miehet olivat todella miellyttäviä persoonia ja jokaisen kanssa minulla säilyi ystävyys. Uusien suhteiden löytäminen oli niin valtavan helppoa, etten usko alkuunkaan siihen, että ikäisesi naisen olisi vaikea pariutua uudelleen:)