Sinä yliopiston akateemisen tutkinnon suorittanut, kysymyksiä sinulle?
Onko tutkinto auttanut sinua työssäsi? Onko suorittamillasi opinnoilla ollut mitään suurempaa merkitystä työssäsi vai oliko tutkintosi vain osoitus siitä, että olet jaksanut istua luennoilla ja lukea tentteihin niin että, nyt sinulla on FM tai DI tjms. todistus plakkarissa? Viimeinen ja tärkein kysymys: opin alasi, pitäsikö sen koulutusta muuttaa ja miten?
Kommentit (17)
Teologian maisterin tutkinto on vaatimuksena papiksi pääsemisessä, joten sen suorittaminen ei pelkästään auttanut, vaan oli ratkaisevan tärkeä. Mitä koulutuksen muuttamiseen tulee, olisi hyvä, jos teologian koulutuksessa olisi enemmän myös sitä käytännöllistä puolta: jumalanpalvelusten toimittamista, rippikoulussa opettamista jne. Kyllä näitäkin käsiteltiin työssäoppimisjaksolla ja siihen valmentavalla jaksolla, mutta muuten nämä olivat oman seurakunta-aktiivisuuden varassa. Pääpaino on kuitenkin teoriapuolessa, opillisten kysymysten pohdinnassa, kielissä, historiassa ja muussa sinällään oikein tärkeässä ja kiinnostavassa.
Vastaisin, että lääkärin tai apteekkarin opinnot eivät vanhennu ollenkaan/niin nopeasti kuin it-alan opinnot. IT-alan opinnot voisi lopettaa kokonaan ja antaa firmojen hoitaa koulutus, tottakai tulokkailla/hakijoilla olisi oltava jonkunlainen projekteista koostuva CV. Niin ja lisään vielä, olen it-alan ohjelmistopuolen FM.
Vierailija kirjoitti:
Vastaisin, että lääkärin tai apteekkarin opinnot eivät vanhennu ollenkaan/niin nopeasti kuin it-alan opinnot. IT-alan opinnot voisi lopettaa kokonaan ja antaa firmojen hoitaa koulutus, tottakai tulokkailla/hakijoilla olisi oltava jonkunlainen projekteista koostuva CV. Niin ja lisään vielä, olen it-alan ohjelmistopuolen FM.
Apteekkarin opinnot?
Kyllä, akateeminen koulutus on vaatimus nykyiseen työpaikkaani. Ja jatkuvaa lisäkoulutusta saan sen mukaan, mitä tarvitaan.
Olen tyytyväinen
Onhan asiakaspalvelu muuttunut, mutta perusasioita ei opita muualla kuin yliopistossa.
T: Farmaseutti
Kyllä akateeminen koulutus on edellytys, että tätä työtä voi tehdä hyvin. Vastuu on suuri ja olisi jopa pelottavan haitallista monelta kantilta, jos tätä työtä tekisivät ihmiset ilman soveltuvuutta ja jollain lyhyellä tutkinnolla tai kokonaan ilman.
Vierailija kirjoitti:
Vastaisin, että lääkärin tai apteekkarin opinnot eivät vanhennu ollenkaan/niin nopeasti kuin it-alan opinnot. IT-alan opinnot voisi lopettaa kokonaan ja antaa firmojen hoitaa koulutus, tottakai tulokkailla/hakijoilla olisi oltava jonkunlainen projekteista koostuva CV. Niin ja lisään vielä, olen it-alan ohjelmistopuolen FM.
On kyllä jäänyt koulutuksen sisältö tässä ymmärtämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaisin, että lääkärin tai apteekkarin opinnot eivät vanhennu ollenkaan/niin nopeasti kuin it-alan opinnot. IT-alan opinnot voisi lopettaa kokonaan ja antaa firmojen hoitaa koulutus, tottakai tulokkailla/hakijoilla olisi oltava jonkunlainen projekteista koostuva CV. Niin ja lisään vielä, olen it-alan ohjelmistopuolen FM.
Apteekkarin opinnot?
Ei apteekkarin oikeuksia saa kuin proviisorin tutkinnon suorittaneet, eikä heistäkään kuin harva.
Onko tutkinto auttanut sinua työssäsi? Totta kai, vaikka kyse on hyvin teoreettisesta tutkinnosta.
Onko suorittamillasi opinnoilla ollut mitään suurempaa merkitystä työssäsi vai oliko tutkintosi vain osoitus siitä, että olet jaksanut istua luennoilla ja lukea tentteihin niin että, nyt sinulla on FM tai DI tjms. todistus plakkarissa?
Yliopistossa ei onneksi ollut pakko istua luennolla. Akateeminen tutkinto vaatii pitkäjänteisyyttä, ahkeruutta, muistia ja älyä. Ilman tutkintoa tuskin tulo- ja elintaso olisi näin hyvä. En ole ollut koskaan työtön.
Viimeinen ja tärkein kysymys: opin alasi, pitäsikö sen koulutusta muuttaa ja miten? Tutkinnon suorittamisesta on n. 30 vuotta, joten se on muuttunut.
Onko tutkinto auttanut sinua työssäsi:
- Kyllä. Olen kehittänyt koulutuksen aikana mm. pedagogista ymmärrystäni ja tietämystäni eri opetusmenetelmistä.
Onko suorittamillasi opinnoilla ollut mitään suurempaa merkitystä työssäsi:
- Opettajan työhön hakiessa tulee olla pätevyys
Viimeinen ja tärkein kysymys: opin alasi, pitäsikö sen koulutusta muuttaa ja miten?
- Kasvatustieteet. Yliopistolla ollaan tosi vieraantuneita todellisuudesta kouluissa. Yliopistossa opettajat olisivat mielellään koko viisi vuotta jauhaneet jostain kasvatustieteen historiasta ja teorioista, vaikka koulutuksen pitäisi olla paljon soveltavampaa. Erityispedagogiikasta meillä oli vain yksi verkkokurssi, vaikka sen pitäisi tänä päivänä linkittyä jokaiseen opintojaksoon ja miellellään myös erillisinä opintojaksoina. Samoin kielitietoisesta pedagogiikasta ei mainittu sanallakaan yliopiston aikana, vaikka monikulttuurisessa koulussa se on yksi tärkeimmistä asioista. Oppilaan arvioinnista ei yliopistossa kukaan puhunut, he eivät varmaan itsekään tienneet miten se tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkinto auttanut sinua työssäsi:
- Kyllä. Olen kehittänyt koulutuksen aikana mm. pedagogista ymmärrystäni ja tietämystäni eri opetusmenetelmistä.
Onko suorittamillasi opinnoilla ollut mitään suurempaa merkitystä työssäsi:
- Opettajan työhön hakiessa tulee olla pätevyys
Viimeinen ja tärkein kysymys: opin alasi, pitäsikö sen koulutusta muuttaa ja miten?
- Kasvatustieteet. Yliopistolla ollaan tosi vieraantuneita todellisuudesta kouluissa. Yliopistossa opettajat olisivat mielellään koko viisi vuotta jauhaneet jostain kasvatustieteen historiasta ja teorioista, vaikka koulutuksen pitäisi olla paljon soveltavampaa. Erityispedagogiikasta meillä oli vain yksi verkkokurssi, vaikka sen pitäisi tänä päivänä linkittyä jokaiseen opintojaksoon ja miellellään myös erillisinä opintojaksoina. Samoin kielitietoisesta pedagogiikasta ei mainittu sanallakaan yliopiston aikana, vaikka monikult
Jännä näkökulma. Meillä ainakin sos.emot haasteita ja kielitetoista pedagogiikkaa on käsitelty läpi opintojen. Kasvatustieteisiin littyy myös historian ymmärtäminen, mutta meillä näillä kurseilla on kyllä käsitelty hyvin paljon tämän päivän haasteita. Luokanopet ovat luokanopeja ja heillä pääpaino onkin didaktiikassa ja monialaista yhteistyötä tehdään kouluissa erityisopettajien, kuraattoreiden ja psykologien kanssa, jolloin jokainen tuo mukanaan oman osaamisensa.
Yhä useammat ma muttajaperheet laittavat lapsensa englanninkielisiin kouluihin. Päällisin puolin se näyttää tarjoavan heille kansainvälisen tulevaisuuden, mutta todellisuudessa se on eräänlainen juurien pettämisen muoto. Lapset kasvavat englannin kielen ympäröiminä, mutta vieraantuvat vähitellen vanhempiensa äidinkielestä ja kulttuurista, eivätkä ehkä edes kykene ilmaisemaan perheen tunteita ja historiaa kokonaisuudessaan. Vanhemmat kuvittelevat usein, että tämä on pikatie menestykseen, mutta eivät ajattele, että tällaiset lapset voivat lopulta jäädä kulttuurillisiksi puolivillaisiksi:eivät kunnolla kuulu äidinkieliseen ympäristöön, eivätkä kuitenkaan täysin sopeudu englanninkieliseen maailmaan. Koulutus ei ole vain kielitaitoa varten, vaan se on arvojen ja identiteetin perusta. Jos lapsen kasvun samaistaa yksinomaan englannin osaamiseen, koulutus alennetaan pelkäksi turhamaisuuden näytelmäksi.
Ei, ei, kyllä, sen saisi lakkauttaa. Teennäinen ala ja ilmeinen suojatyöpaikka laitoksella.
En olisi saanut aineenopettajan virkaa ilman tutkintoa, joten kyllä. En tarvitse kaikkea oppimaani sisältöä työssäni, mutta opettajan työ on itsenäistä kuten yliopistossa opiskelukin. Opinnot tietyssä mielessä kouluttivat johtamaan itseään ja vastaamaan oman työn suunnittelusta. Mielestäni akateemisen koulutuksen idea ei ole opettaa vain täsmälleen jossain työssä tarvittavia sisältöjä.
Kyllä, Kyllä, Ei.