Lue keskustelun säännöt.
Te menevät naiset, kuinka sopeudutte parisuhteeseen?
12.09.2025 |
Itse olen nyt sinkkuuntunut reilu kolmekymppisenä ja huomaan että minulle on aika vahvasti muodostunut se kuuluisa oma elämä, osin jo edellisen suhteen aikana. Kyllästyin siis odottelemaan sitä milloin miehellä on aikaa minulle tai milloin teemme yhdessä jotain ja aloin tehdä kaikkea yksin. Ja osin siksi erosimme kun emme nähneet enää juuri koskaan kun minä mökkeilin omilla vapailla ja mies oli töissä ja omilla vapailla teki omia juttuja.
Huomasin siis miten paljon tarvitsin sitä omaa tekemistä ja omia juttuja ja ne teki minut paljon onnellisemmaksi. Kavereita minulla ei kauheasti ole ja ne vähätkin viettävät kiireistä perhe-elämää, joten olen oppinut aika (liian?) itsenäiseksi ja siihen että menen ja teen oman tahdon mukaan.
Nyt olen alkanut miettiä että miten enää sovin parisuhteeseen. Olisi esimerkiksi tosi vaikea hyväksyä sitä että miehellä olisi vaikka joku peli vklp na johon osallistuu ja siksi ei voida lähteä mökille tai retkelle sinne ja tuonne. Tai se että hänellä olisi jotain harrastuksia miesporukassa ja taas joutuisin siihen tilaan että en itsekään lähde sinä päivänä mihinkään jotta näkisimme sen ajan kun mies ei ole siellä harrastuksessaan. Täytyisi siis löytää kait mies jolla ei ole mitään aikaan ja paikkaan sidottuja harrastuksia jonkun tietyn porukan kanssa.. Itsellä on myös paljon vapaita arkisin, joten sekin tuntuisi rajoittavalta jos mies tekisi normaalia päivätyötä kun en itse "voisi" vapaillani lähteä muualle jotta näkisimme edes iltaisin.
Mites muut itsenäiset ja menevät naiset, millaisen miehen olette löytäneet ja miten yhteiselo sujuu?
Kommentit (24)
En oikein tajunnut. Olet menevä nainen, mutta silti haluaisit miehen joka ei mene mihinkään koska jos mies menee niin sinä odotat kotona. Oletko menevä vai et? Ja kumman menevyys on se oikea ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika paljon vaikuttaa haluaako lapsia vai etsitkö velaa kumppaniksi.
Vierailija kirjoitti:
En oikein tajunnut. Olet menevä nainen, mutta silti haluaisit miehen joka ei mene mihinkään koska jos mies menee niin sinä odotat kotona. Oletko menevä vai et? Ja kumman menevyys on se oikea ongelma?
Kokemukseni mukaan mies on yleensä se joka ei tingi harrastuksistaan ja nainen joustaa sekä on kotona niin nyt jos molemmat on joustamattomia ja menevät menoissaan niin onnistuuko se tai minkälaisia miehiä minun tyyliset naiset on löytäneet? Ap
Jos asutte yhdessä, niin ei ole mikään ongelma jos toinen lähtee jonnekin viikonlopuksi. Se on melkein lomaa jo itsellekin. Ja jos asutte omillanne niin ei joka päivä tarvitse lähteä. Molemmat menee miten menee ja sitten tapaatte kun taas ehditte. Ei se ole vaikeaa.
Ihan niinkuin miehetkin. Et tee mitään sitoumuksia tai kuvitelmia vaan otat mieheen yhteyttä ainoastaan kun tekee mieli tältä jotakin (huom. ei tarvitse olla seksiä) ja sitten jos se tarkoittaa että näette kerran vuodessa niin voi voi.
Itse haaveilni jonkinlaisesta suhteesta vielä n. 10v sitten. Sitten pikkuhiljaa tajusin, ettei miesten läsnäolo oikeastaan paranna mitään kokemusta, edes sitä seksiä, ja sen jälkeen olen antanu miesten "johtaa" parisuhteita. Eli mitään ei tapahdu. Satunnaisesti joku yrittää aloittaa jutustelun ja kun sanon, että minua on vaikea iskeä ja haluan tuntea miehen kunnolla ennen kuin harkitsenkaan romantiikkaa, niin häviävät kuin pieru saharaan. Pääasiassa tuntuvat etsivän jotain ilmaishoroa. Ja ne jotka kaipaavat naisesta seuraa, ovat itse aivan totaalipaskaa seuraa, ja tuntuvat olevan ennemminkin 5v terapian kuin naisen tarpeessa.
Nykyään en haaveile suhteesta sen enempää kuin rakentavani spagetista eiffel-tornia. Nykymarkkinoiden raaka-aineet eli pornorunkkarit meninistit eivät yksinkertaisesti sovellu parisuhteisiin, mistään avioliitoista puhumattakaan. Olen kuitenkin tavallaan markkinoilla, sillä koen että on parempi miestenkin tietää mitä naiset ovat, kuin olla mysteerisesti jossain piilossa, että he projisoivat perverssejä fantasioitaan minuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me mentiin ennen lapsia aina yhdessä ja nyt mennään lasten (kolme) kanssa. Kyllä elämässä täytyy olla jokin kokonaisnäkemys, muuten päätyy joksikin *meneväksi* baari-Pirjoksi Kontulaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tajunnut. Olet menevä nainen, mutta silti haluaisit miehen joka ei mene mihinkään koska jos mies menee niin sinä odotat kotona. Oletko menevä vai et? Ja kumman menevyys on se oikea ongelma?
Kokemukseni mukaan mies on yleensä se joka ei tingi harrastuksistaan ja nainen joustaa sekä on kotona niin nyt jos molemmat on joustamattomia ja menevät menoissaan niin onnistuuko se tai minkälaisia miehiä minun tyyliset naiset on löytäneet? Ap
Ei onnistu parisuhde, mutta mitä sitten? Jos valitsee mieluummin ne omat menot kuin miehen niin sehän kertoo vaan siitä että prioriteetit ovat niin kuin ovat ja vaikeiden leikkausten kohteeksi joutuu mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tajunnut. Olet menevä nainen, mutta silti haluaisit miehen joka ei mene mihinkään koska jos mies menee niin sinä odotat kotona. Oletko menevä vai et? Ja kumman menevyys on se oikea ongelma?
Kokemukseni mukaan mies on yleensä se joka ei tingi harrastuksistaan ja nainen joustaa sekä on kotona niin nyt jos molemmat on joustamattomia ja menevät menoissaan niin onnistuuko se tai minkälaisia miehiä minun tyyliset naiset on löytäneet? Ap
Onko lapsia? Jos ei ole, en oikein ymmärrä sitäkään miksi toisen pitäisi joustaa ja toisen olla kotona.
Mieheni harrastaa parisen tuntia kerrallaan 4-5 kertaa viikossa. Minä 2 kertaa, tosin olen pois yleensä 3-3.5 h. Tehdään molemmat virka-aikana töitä eli se helpottaa jonkun verran verrattuna sinun tilanteeseesi.
Lapsia ei ole eikä tule. Koetaan molemmat että nähdään ihan riittävästi iltaisin ja/tai töiden jälkeen, riippuen siitä onko kummankin harrastus illalla vai heti töiden jälkeen. Viikonloppuisin minä käyn joskus harrastamassa mutta harvemmin, yleensä vietetään silloin aikaa keskenämme. On kyllä molemmilla myös omia menoja; esim. viime viikonloppuna minä olin tyttöjen saunaillassa koko päivän yöhön asti, huomenna mies lähtee harrastusporukan saunailtaan jo päivällä.
En ole koskaan ajatellut että harrastukset jotenkin haittaisivat suhdettamme. Jos lisääntyisimme niin asia olisi eri.
Outo aloitus. Ap on itsenäinen nainen jolla on paljon omia menoja, mutta suhteessa sitten mies pitäisi saada joka hommaan mukaan.
Päätä nyt kumpaa olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikein tajunnut. Olet menevä nainen, mutta silti haluaisit miehen joka ei mene mihinkään koska jos mies menee niin sinä odotat kotona. Oletko menevä vai et? Ja kumman menevyys on se oikea ongelma?
Ap on ehdollistnut nuoruudessaan siihen, että pitää olla parisuhde tai ainakin haluta sellaista. Nyt hän on vahingossa ajautunut todellisuuden reunalle, missä "parisuhde" ei enää olekaan elämän määrittävä tai välttämättä siihen ollenkaan sisältyvä elementti, ja on siitä hämillään. Menee todennäköisesti muutama vuosi, niin hänei edes mieti mitään "parisuhteita" vaan mieli on kääntynyt ennemminkin siihen suuntaan, että mitä noilla miehillä tekee ylipäätään koko yhteiskunnassa.
Minulle on myös pari miestä sanonut, että minun pitää antaa heille jotakin tai tuotta heille nautintoa. Sovellan ihan samaa miehiin. Saatan kuunnella mitä tällä on sanottavaa, mutta jos ei anna minulle mitään tai tuota välitöntä nautintoa niin roskiin menee.
Toinen juttu mikä on ollut hyvin silmiä avaava on heidän typerryttävän yksinkertainen itsekkyytensä. Siis se, että joku 50-60v lihava ukko olemattomilla käytöstavoilla kuvittelee, että voi valikoida naisen ja todeta yksinkertaisesti "en halua", jos nainen ei ole 20v pornotytteli. Niin tätä myös sovellan nykyään. En siis ajattele suhteita realistisesti tai kohtuullisesti vaan yksinkertaisesti "en halua" 99% miehistä ja asiaa ei tarvitse sen enempää perustella tai keskustella. Helppoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Outo aloitus. Ap on itsenäinen nainen jolla on paljon omia menoja, mutta suhteessa sitten mies pitäisi saada joka hommaan mukaan.
Päätä nyt kumpaa olet.
No siis tottakai haluaisin miehestä seuraa menoihin ja harrastuksiin, mietin vain sitä jos molemmat ei tee samaa työaikaa niin miten ok se on liidellä omat vapaat jossain muualla jne. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tajunnut. Olet menevä nainen, mutta silti haluaisit miehen joka ei mene mihinkään koska jos mies menee niin sinä odotat kotona. Oletko menevä vai et? Ja kumman menevyys on se oikea ongelma?
Kokemukseni mukaan mies on yleensä se joka ei tingi harrastuksistaan ja nainen joustaa sekä on kotona niin nyt jos molemmat on joustamattomia ja menevät menoissaan niin onnistuuko se tai minkälaisia miehiä minun tyyliset naiset on löytäneet? Ap
Olen löytänyt ihmisen jolla on tasapaino työn, harrastusten, ystävien, yms kesken kuten itselläkin ja kumpikin osaa joustaa.
Ja en kyseenalaistaa kenenkään kokemuksia, mutta rajallisen otannan pohjalta ei ole perusteltua tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä. Valtaosa ihmisistä on varsin asiallista ja neutraalia väkeä ja he kykenevät kahden aikuisen välisiin parisuhteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle on myös pari miestä sanonut, että minun pitää antaa heille jotakin tai tuotta heille nautintoa. Sovellan ihan samaa miehiin. Saatan kuunnella mitä tällä on sanottavaa, mutta jos ei anna minulle mitään tai tuota välitöntä nautintoa niin roskiin menee.
Toinen juttu mikä on ollut hyvin silmiä avaava on heidän typerryttävän yksinkertainen itsekkyytensä. Siis se, että joku 50-60v lihava ukko olemattomilla käytöstavoilla kuvittelee, että voi valikoida naisen ja todeta yksinkertaisesti "en halua", jos nainen ei ole 20v pornotytteli. Niin tätä myös sovellan nykyään. En siis ajattele suhteita realistisesti tai kohtuullisesti vaan yksinkertaisesti "en halua" 99% miehistä ja asiaa ei tarvitse sen enempää perustella tai keskustella. Helppoa!
Kenelle olet joutunut perustelemaan sitä ettei sinua kiinnosta seurustella? Ja koska? Eikö tuo ole parisuhteen muodostamisessa ihan peruskauraa että jos ei nappaa niin ei sitä tarvitse perustella, paitsi ehkä jos on jo pidempi suhde takana? Miksi koet että miehen pitäisi perustella sinulle asioita kun hän sanoo ei?
En ymmärtänyt kommenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tajunnut. Olet menevä nainen, mutta silti haluaisit miehen joka ei mene mihinkään koska jos mies menee niin sinä odotat kotona. Oletko menevä vai et? Ja kumman menevyys on se oikea ongelma?
Ap on ehdollistnut nuoruudessaan siihen, että pitää olla parisuhde tai ainakin haluta sellaista. Nyt hän on vahingossa ajautunut todellisuuden reunalle, missä "parisuhde" ei enää olekaan elämän määrittävä tai välttämättä siihen ollenkaan sisältyvä elementti, ja on siitä hämillään. Menee todennäköisesti muutama vuosi, niin hänei edes mieti mitään "parisuhteita" vaan mieli on kääntynyt ennemminkin siihen suuntaan, että mitä noilla miehillä tekee ylipäätään koko yhteiskunnassa.
No tässä on kyllä pointti. Toisaalta en nauti jatkuvasta yksin olosta vaan tottakai puuhailisin juttuja mielummin miehen kanssa (miehiä on helpompi löytää kuin naispuolisia uusia kavereita tässä iässä). Mutta muutamasti on kyllä käynyt mielessä että mihin edes tarvitsen miestä. Ap
Minulle tuli mieleen käänteisesti oma elämäni. Mieheni on yrittäjä ja hehän aina tekevät töitä. Menevä omalla tavallaan. Aiemmissa parisuhteissa hän ei ikinä ollut kotona, ja kun siitä tuli sanomista.
Minulta ei tule sanomista. Olen introvertti kotihiiri. Minulle on tärkeää, että sovituista asioista pidetään kiinni, mutta jos mitään ei ole sovittu, niin tehkööt töitä. Eilenkin siivosin kirjahyllyn ja löysin monta kirjaa, joita alan seuraavaksi lukemaan.
Ei parisuhteessa tarvitse olla samanlaisia. Kunhan on se jokin juttu, joka luo yhteyttä ja me-henkeä ja kumppanuutta. Loppu ajan voi olla erilaiset menot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo aloitus. Ap on itsenäinen nainen jolla on paljon omia menoja, mutta suhteessa sitten mies pitäisi saada joka hommaan mukaan.
Päätä nyt kumpaa olet.
No siis tottakai haluaisin miehestä seuraa menoihin ja harrastuksiin, mietin vain sitä jos molemmat ei tee samaa työaikaa niin miten ok se on liidellä omat vapaat jossain muualla jne. Ap
Mutta etkö sinä ole paljolti töissä silloin kun hypoteettinen mies on harrastuksissaan? Vai pitäisikö miehen siis säätää elämänsä sinun työvuorojesi mukaan, siitä huolimatta että hän tekee erilaista työaikaa?
En saa ongelmasta kiinni.
Parisuhteessa saa ja pitääkin olla jotain omaa. Ei siitä mitään tule jos se on liian tiivis ja elää pelkästään toisen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on myös pari miestä sanonut, että minun pitää antaa heille jotakin tai tuotta heille nautintoa. Sovellan ihan samaa miehiin. Saatan kuunnella mitä tällä on sanottavaa, mutta jos ei anna minulle mitään tai tuota välitöntä nautintoa niin roskiin menee.
Toinen juttu mikä on ollut hyvin silmiä avaava on heidän typerryttävän yksinkertainen itsekkyytensä. Siis se, että joku 50-60v lihava ukko olemattomilla käytöstavoilla kuvittelee, että voi valikoida naisen ja todeta yksinkertaisesti "en halua", jos nainen ei ole 20v pornotytteli. Niin tätä myös sovellan nykyään. En siis ajattele suhteita realistisesti tai kohtuullisesti vaan yksinkertaisesti "en halua" 99% miehistä ja asiaa ei tarvitse sen enempää perustella tai keskustella. Helppoa!
Kenelle olet joutunut perustelemaan sitä ettei sinua kiinnosta seurus
Tulen kulttuurista, missä tehdään kompromisseja ja otetaan toisten tarpeita ja haluja huomioon, vaikka ei itse kyseistä asiaa haluaisikaan. Mutta miehet ovat opetaneet, ettei todellakaan tarvitse. Nykyään siis jos mies ei ole minulle 100% nautinnollinen joka vuorovaikutuksemme hetkenä, päätyy roskikseen.
Mieheni harrastaa suunnilleen samoja asioita kuin minäkin: kesällä alamäkipyöräilyä ja kiipeilyä ja talvella laskettelua ja vapaalaskua. Ja minusta oikeastaan on ihanaa kun hän on nyt syksyllä viikonloppuja metsästämässä, niin saan olla yksinäni. Toki minulla on sitten omia harrastuksiakin.
Lapsia ei olla tähän enää hankkimassa, elämä on hyvä näin.