Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko totta että elämä alkaa iän myötä kyllästyttämään?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
HAHAHHAH..Juuri männä vkonloppuna tätä jälleen kerran kuuntelin ja on ollut klassikko vuosikymmenien ajan-täydellinen kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta :) Alangon vi ttu kun vi tuttaa on myös loistava, mutta kyllä Lapparit pesee monet nykypäivän renkuttelijat mennen tullen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, kun kaikki on jo ainakin kertaalleen nähty.
Niinhän sä luulet. Vaihda työtä, vaihda asuinpaikkaa, opiskele, hanki uusia harrastuksia ja ystäviä.
Veikkaan että lähinnä makaat sohvalla illat ja kiskot kaljaa.
Sanopa tuo 90 vuotiaalle vanhukselle. Usein he ovat kyllästyneitä elämään. Ei ehkä sillä tavalla mitä sinä ajattelet, vaan ovat kyllästyneet elämiseen. He ovat hyväksyneet ajatuksen kuolemasta ja ovat sinut sen kanssa. T:Hoitaja vanhusten parista
Kyllästymisen tunne on samanlainen, kuin mikä tahansa muukin tunne. Se tulee ja voi mennä pois.
Vierailija kirjoitti:
Rutiinit ja toistuvat jutut alkaa kyllästyttää, kuten joulut ja juhannukset ja syntymäpäivät kun niitä on ihan koko ajan :D Siis kun on esim. joulu niin kohta se on taas ja se on niin nähty kaikkine koristeluineen jne.
Itse kaipaisin jotain ihan uutta elämääni, ehkä asuinmaan muutos voisi olla sellainen piristysruiske, mutta se ei oo ihan yksinkertainen juttu järjestää...
Mihin lahkoon kuulut,kun on väkipakolla vietettävä synttäriä,juhannusta,joulua,pääsiäistä,hanukkaa,nimipäiviä,naistenpäivää,loppiaista,laskiaista ja joka v..n kissanristiäistä,vaikkei kiinnostaa paskaakaan? En tule koskaan ymmärtämään tätä suomalaisten pakkomielteistä juhlapäivien viettoa,varsinkin,kun se todellakin tehdään ihan vain "sosiaalisen hyväksynnän" nimissä ilman todellisen ilon häivääkään. S..nan lampaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olen terve, alkaa elämä kyllästyttää maailman tilanteen vuoksi. Uskomatonta, että nyt ollaan menossa päin helvettiä, niinkuin Pertti Salolainen sanoi. Alkaa tuntua, että olisi aika poistua tästä härdellistä.
entä jos jättäis uutiset hetkeksi pois ja lähtis vaikka metsään keräämään sieniä tai kirjastoon etsimään mielenkiintoisia kirjoja. Voi tehdä muutakin mikä kiinnostaa.Jos koko ajan seuraa uutisia niin toivonhan siinä menettää.
Tuo on totta! Niin teenkin, pakenen tätä maailman todellisuutta kirjoihin. Olen himolukija, juuri tarkistin kirjaston lainaushistoriani, noin 4 vuoden saalis yli 600 kirjaa + joitakin omia hankintoja. Pidän aina väliin viikon uutispausseja. Kiitos vaan noista vinkeistä! Yritän pitää pitempiä uutispausseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ainakin on alkanut kyllästyttämään. Osin se johtuu varmaankin sairauksistani, joiden kanssa alkaa olla marssiväsymystä. Näihin ei ole parannuskeinoa, joten nämä eivät koskaan häviä, vaan korkeintaan pahenevat.
Osasyy taas on se, että ihmiset ovat ihan yhtä hölmöjä vuosikymmenestä toiseen. Vaikka yksi oppii, niin aina tulee uusi, joka ei vielä osaa - ja sama virhe toistetaan. Sitä sitten seuraat vierestä ja yrität olla kannustava, vaikka tekisi mieli huokailla, että taasko sama juttu.
En ole kyllästynyt elämään, mutta olen kyllästynyt tähän vuosi vuodelta pahenevaan väsymykseen. Se surettaa, kun jaksaa vuosi vuodelta aina vaan vähemmän. Vaikka kuntoilen, liikun paljon, ulkoilen, syön monipuolisesti ja keskityn unihygienia asioihin.
Tekisin mielelläni vaikka mitä, mutta tämä kaatoväsymys pilaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea sanoa. Kyllästyttää kun kaikki on niin nähty ja eikä uudet tuttavuudetkaan ole kuin entisten klooneja. Eikä mikään ole muuttumassa millään tavoin paremmaksi. Nuorempana ja itse ainakin vielä nelikymppisenäkin odotin tulevaisuudelta kaikkea uutta ja mielenkiintoista. Enää en näe mitään syytä siihen.
Vaihdan duunia n. 5 vuoden välein aina vähän haastavampaa. Opiskelen jonkun aiheen perusopinnot 2-3 vuoden välein. Muuttojakin on elämäntilanteiden vaihdoksesta johtuen ollut 6 viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Pyrin aloittamaan jonkun uuden fyysisen harrastuksen muutaman vuoden välein että kehikon oppii uutta. Parisuhteita eron jälkeen ollut 10 vuodessa 4 + tähden yön jutut. Ja silti: kyllä elämä alkaa toistaa itseään. Samat perusilot ja -ongelmat on kaikissa duunipaikoissa ja -aloilla, parisuhteissa, harrastuksissa, asuma-alueilla Jotenkin vaan tylsistyttää. Kiinnostavinta aikoihin oli joutua pariksi viikoksi sairaalahoitoon ja pyörätuoliin. Koronakin oli aluksi mielenkiintoista aikaa. Hoh hoijaa. Tulis nyt vaikka kahden vuoden jääkausi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on helvetin tylsää ja pitkäveteistä. Alamäki alkaa kun täyttää 30v. Nyt kun on 50v niin huh huh, tylsää ja harmaata.. . M50
Vierailija kirjoitti:
Vaihdan duunia n. 5 vuoden välein aina vähän haastavampaa. Opiskelen jonkun aiheen perusopinnot 2-3 vuoden välein. Muuttojakin on elämäntilanteiden vaihdoksesta johtuen ollut 6 viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Pyrin aloittamaan jonkun uuden fyysisen harrastuksen muutaman vuoden välein että kehikon oppii uutta. Parisuhteita eron jälkeen ollut 10 vuodessa 4 + tähden yön jutut. Ja silti: kyllä elämä alkaa toistaa itseään. Samat perusilot ja -ongelmat on kaikissa duunipaikoissa ja -aloilla, parisuhteissa, harrastuksissa, asuma-alueilla Jotenkin vaan tylsistyttää. Kiinnostavinta aikoihin oli joutua pariksi viikoksi sairaalahoitoon ja pyörätuoliin. Koronakin oli aluksi mielenkiintoista aikaa. Hoh hoijaa. Tulis nyt vaikka kahden vuoden jääkausi.
Niin sama niin sama...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämä on helvetin tylsää ja pitkäveteistä. Alamäki alkaa kun täyttää 30v. Nyt kun on 50v niin huh huh, tylsää ja harmaata.. . M50
Nuoruus on parasta ja lapsuus. Keski-ikä on perceectä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdan duunia n. 5 vuoden välein aina vähän haastavampaa. Opiskelen jonkun aiheen perusopinnot 2-3 vuoden välein. Muuttojakin on elämäntilanteiden vaihdoksesta johtuen ollut 6 viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Pyrin aloittamaan jonkun uuden fyysisen harrastuksen muutaman vuoden välein että kehikon oppii uutta. Parisuhteita eron jälkeen ollut 10 vuodessa 4 + tähden yön jutut. Ja silti: kyllä elämä alkaa toistaa itseään. Samat perusilot ja -ongelmat on kaikissa duunipaikoissa ja -aloilla, parisuhteissa, harrastuksissa, asuma-alueilla Jotenkin vaan tylsistyttää. Kiinnostavinta aikoihin oli joutua pariksi viikoksi sairaalahoitoon ja pyörätuoliin. Koronakin oli aluksi mielenkiintoista aikaa. Hoh hoijaa. Tulis nyt vaikka kahden vuoden jääkausi.
Niin sama niin sama...
ja tunnustan myös, että koronan alkuaika oli minustakin hetken aikaa jännää. Häpeän tunnustaa, mutta myös Ukrainan sodan alku hieman sähköisti minua... tosin äkkiä sekin arkipäiväistyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä elämä alkaa kiinnostaa enemmän iän myötä.
Tuntee itsensä paremmin ja tietää mitä tahtoo elämässä.
Mitä auttaa tietäminen, jos ei kuitenkaan pysty saavuttamaan haluamiaan asioita? Jos tajuat 5-kymppisenä, että olisitkin aina halunnut olla lentoemäntä, ei sinusta sellaista koskaan enää tule.
Vierailija kirjoitti:
. Parisuhteita eron jälkeen ollut 10 vuodessa 4 + tähden yön jutut.
Muistathan kertoa kumppaneillesi heti alkuun, että tämä suhde ei kestämään?
Hakeutukaa ihan uusien ihmisten äärelle, sellaisten joiden olomassaoloa ette voineetkaan kuvitella.
Vaik muutat toiselle puolelle maapalloo et pääse nuppias pakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rutiinit ja toistuvat jutut alkaa kyllästyttää, kuten joulut ja juhannukset ja syntymäpäivät kun niitä on ihan koko ajan :D Siis kun on esim. joulu niin kohta se on taas ja se on niin nähty kaikkine koristeluineen jne.
Itse kaipaisin jotain ihan uutta elämääni, ehkä asuinmaan muutos voisi olla sellainen piristysruiske, mutta se ei oo ihan yksinkertainen juttu järjestää...Mihin lahkoon kuulut,kun on väkipakolla vietettävä synttäriä,juhannusta,joulua,pääsiäistä,hanukkaa,nimipäiviä,naistenpäivää,loppiaista,laskiaista ja joka v..n kissanristiäistä,vaikkei kiinnostaa paskaakaan? En tule koskaan ymmärtämään tätä suomalaisten pakkomielteistä juhlapäivien viettoa,varsinkin,kun se todellakin tehdään ihan vain "sosiaalisen hyväksynnän" nimissä ilman todellisen ilon häivääkään. S..nan lampaat.
No ei se mikään suomalainen juttu ole...
Alue: Aihe vapaa
No ei kyllästytä. Olen lähellä 80-v synttäriäni. Katselin juuri erilaista kulttuuritarjontaa syksyksi ja kaikki harrastukset ovat alkaneet. Tosi kivaa.