Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen lukenut Kalle Päätalon kirjoista, että ihmiset olivat 1900-luvun alussa haluttomia lähettämään lapsiaan kouluun.
10.09.2025 |
Ainakin jotkut aikuiset. He ajattelivat, että eivät pärjää kotitöistä ilman lasten apua. Esim. ruoanlaitto, lastenhoito, vesien kantaminen järvestä pirttiin, puiden hakkaaminen ja ties mitä kotitöitä. Esim. vähän yli 10-vuotiaana pojat olivat aikuisten mielestä valmiita vaikka puiden hakkaamisessa, vesien kantamisessa tai sellaisessa, kun taas tytöt olivat jo valmiita laittamaan ruokaa, siivoamaan ja hoitamaan nuorempia lapsia.
Totta tuo onkin ainakin tyttöjen kohdalla. Kyllähän vaikka joku 12-vuotias tyttö on jo valmis laittamaan ruokaa, siivoamaan, pesemään pyykkiä, hoitamaan lapsia ja ennen kaikkea valmiita palvelemaan miestään ainakin minusta. Olemaan siis vaimoja miehille.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Ei AP. Et saa mennä vikittelemään 12-vuotiaita.
En minä menisikään, minä olen onnellisesti parisuhteessa miehen kanssa. T: ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän Suomessa ollut silloin kunnon teitäkään. Koulumatka saattoi olla kymmenen kilometriä suuntaansa erämaassa. Eivät ihmiset muutenkaan matkustelleet. Ei ollut lomiakaan.
Lapsia syntyi kun sieniä sateella niin vanhempia lapsia tarvittiin nuormpien kaitsemiseen
Wikipediasta:
Kansakoulun käyminen tuli kuitenkin pakolliseksi vasta vuoden 1921 oppivelvollisuuslain myötä. Syrjäseuduille myönnettiin pitkät siirtymäajat. Lapin ja Raja-Karjalan kunnissa etäisimmät kylät saatiin kansakoulujärjestelmään vasta 1950-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johtui varmaan siitä että koulut olivat kaukana. 20 km matkaa yhteen suuntaan hieman rajoittaa koulunkäyntiä, jos suksilla pitää mennä. Omat isovanhempani kävivät muutaman luokan koulua ja matkaa oli vain 12 km yhteen suuntaan, kun ei ollut perheessä kuin yhdet talvikengät niitä käytettiin vuoroon ja ihan joka päivä ei sen vuoksi kouluun päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Eihän Suomessa ollut silloin kunnon teitäkään. Koulumatka saattoi olla kymmenen kilometriä suuntaansa erämaassa. Eivät ihmiset muutenkaan matkustelleet. Ei ollut lomiakaan.
Koulumatkakin saattoi olla vaarallinen. Ei ollut aikaa hevosella viedä kouluun. Suomi on ollut pitkään tosi maalaista kansaa. Suuren ikäpolven isäni kulki kouluun 8 km edestakaisin. Talvella hiihdettiin kouluun. Vielä tänä päivänä hänellä on hyvä kunto. On liikkunut nuorena paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsia syntyi kun sieniä sateella niin vanhempia lapsia tarvittiin nuormpien kaitsemiseen
Ja lapsia myös KUOLI kuin sieniä sateella...
Vierailija kirjoitti:
Päätalo on romani kirjailia. Ei ne ole kaikki asiat totta.
Hirveä kohtalo. Tuommoista se elämä on ollut pirtissä syrjäkylillä. Juoppo ja hullu mies kävi tuuppaamassa lapsen alulle säännöllisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä Päätalon asuinsijoilla tuskin kovin lähellä oli kouluja siihen aikaan! Kauas olisi pitänyt lapset lähettää, ties minne sukulaisten luo asumaan. Lapissakin lapset asuivat jossain asuntoloissa pitkien välimatkojen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia syntyi kun sieniä sateella niin vanhempia lapsia tarvittiin nuormpien kaitsemiseen
Ja lapsia myös KUOLI kuin sieniä sateella...
Koska tupaan kuljettiin saappaat jalassa ja räittiin lattialle. Tupakoitiin. Taaperot konttasivat siellä seassa.
Mummo kertoi aika, ettei suvainnut tuvan lattialle räkimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kouluttautua mitä varten? Jos oli köyhän perheen lapsi, niin koulutuksesta ei ollut mitään hyötyä. Hyötyä oli oppia työntekijäksi. Pärjäämään kesät talvet sillä mitä oli saatavilla. Töitä piti tehdä jotta sai ruokaa.
Vielä 1960-luvulla tuo oli totisinta totta, ainakin minun lapsuuden perheessäni. Keskikouluun pääsin mankumalla. Lukioon ei isä olisi päästänyt millään, vaikka keskikoulun päästötodistus oli luokan parhain. Koululautakunnan henkilöt tulivat kotiin vaatimaan, että minun on päästävä lukioon. Niinhän siinä isän oli taivuttava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa lapset oppivat kävelemään 1800-luvulla vasta 2,5 vuotiaina. Lapset sidottiin päiväksi tuvan katosta roikkuvaan pussiin, johon oli tehty reiät jaloille. Vanhemmat olivat pellolla töissä. Ei ollut aikaa vahtia lapsia.
Pitää tuo paikkansa. Silloin oli paljon sitä asennetta, että lapsilla on muutakin tekemistä kuin istua koulussa. Lisäksi kouluja oli harvassa ja koulumatkat oli todella pitkiä.
Vierailija kirjoitti:
Kouluttautua mitä varten? Jos oli köyhän perheen lapsi, niin koulutuksesta ei ollut mitään hyötyä. Hyötyä oli oppia työntekijäksi. Pärjäämään kesät talvet sillä mitä oli saatavilla. Töitä piti tehdä jotta sai ruokaa.
Niin. Fiksut ihmiset näkivät koulutuksen hyödyn. Kaupungissa oli helpompi käydä koulua. Oli lähempänä. Maalta oli vaikeampi lähteä kouluun ja tuli kalliimmaksi, koska piti olla erillinen asunto.
Vierailija kirjoitti:
Wikipediasta:
Kansakoulun käyminen tuli kuitenkin pakolliseksi vasta vuoden 1921 oppivelvollisuuslain myötä. Syrjäseuduille myönnettiin pitkät siirtymäajat. Lapin ja Raja-Karjalan kunnissa etäisimmät kylät saatiin kansakoulujärjestelmään vasta 1950-luvulla.
Syvä Joki. . . .
Vierailija kirjoitti:
Lisää entiaikojen tarinoita, mielenkiintoista!
Eiks ole! Äitiyspakkaus on nerokas keksintö, on pelastanut monta vauvaa kuolemalta. Laatikko on vauvalle puhdas ja turvallinen paikka.
Entisaikaan räittiin lattialle ja tultiin kengät jalassa sisälle. Lattia on ollut kunnon tautipesäke.
Alue: Aihe vapaa
Sitä en tiedä mutta kouluja ei vielä kaikissa kylissä ollut. Isäni s. 1899 ei ollut käynyt koulua yhtään, osasi lukea, kirjoittaa, laskea osasi hyvin. Äitini oli käynyt kiertokoulussa omalla syrjäkylällään. Kylään josta olen kotoisin on koulu tullut 1927. En tiedä missä kävivät koulua sitä ennen, ei koskaan ole tullut kyseltyä. Pitäjänhistoria taitaa olla mökillä, pitääkin tutkia.