Milloin kiltteyttä on alettu pitämään huonona piirteenä?
Olen vakavissani järkyttynyt, kun työharjoitteluni päättyi ja tuli arvioinnin aika.
En saanut huonoa palautetta mistään paitsi siitä, että olen liian hellä ja kiltti. Ihmisten kanssa työskennellään ja sellaisessa työssä missä minusta olisi suotavaa olla hellä ja kiltti.
En osannut edes kuvitella, että huono palaute voisi koskea omasta mielestäni tavallaan hyvää ja toivottua piirrettä.
Miestäni myös ärsyttää, kun olen kuulemma huono kasvattaja ja siinäkin syynä se että olen kiltti.
Alkaa tuntua, että olen jotenkin viallinen tai huono ihminen vaikka haluan vain hyvää muille ihmisille.
Kommentit (54)
Mua on vapaa-aikana kuvannut joku kamalan tyyppinen ihminen liian kiltiksi.
Tiedätte varmaan, jättikokoinen nainen jolla möreä ääni ja joka komentelee muita eikä todellakaan elä vaikka nyt nykypäivän varhaiskasvatusoppien mukaan jos siihen verrataan vaan on myös ilkeä. :D
Mieluummin kiltti kun sellainen. Kiltti sanana on vähän hassu ja jotkut käyttää sitä negatiiviseen.
Arvostelijoiden pitäisi määritellä kiltteys hyvin tarkasti, muuten tulee 95% varmuudella molemminpuolisia väärinkäsityksiä.
Kaikki narsistit vihaa salaa empatiakykyä ja kiltteyttä. Paholainen vihaa kiltteyttä koska se on siitä niin imelää.
Kilttimiehenä tiedän mistä puhut, naiset ei arvosta😢
Vierailija kirjoitti:
No on se huonoa, jos olet niin kiltti, että kiltteyden aihettamat sivuvaikutukset (uupuminen, kiire, ahdistuminen, marttyyrointi esim.) aiheuttavat sulle vaikeuksia tai huonoa oloa. Jos ei, niin tuskin kiltteydessä mitään pahaa on.
Eivät noi ole kiltteyden oireita. Voi olla kiltti vaikka tekisi vain kohtuudella töitä ahdistumatta tai olematta marttyyri. Itseään voi kohdella myös hyvin niiden muiden lisäksi.
"Alistut kaikkeen, teet työt muidenkin puolesta, jne. Silloin sinusta tulee äkkiä hyväksikäytettävä kynnysmatto, kun työpaikalla yleensä on aina niitä muita, jotka todellakin pitävät puolensa. "
Nyt tulee kuva, että puolensa pitävät ihmiset ovat niitä sellaisia, jotka käyttävät muita ( kilttejä) hyväkseen.
Eihän ongelma ole kiltin kiltteys, vaan toisten kusipäisyys.
Pitää olla mukava kuitenkin vaikka ei saa olla kiltti. Se on sellainen arvoitus jota kaikki ei osaa.
Kiltteys on hyvä kun se on ystävällisyyttä ja empaattisuutta, mutta kynnysmattona oleminen ja jämäkkyyden puuttuminen silloin kun sitä tarvitaan on huono asia.
Ehkä se on tätä feminististä naisvihaa. Feministit eivät oikein arvosta mitään perinteisiä naiseuden piirteitä ja kannustavat naisia olemaan sellaisia kliseisiä huonosti käyttäytyviä miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Mua on vapaa-aikana kuvannut joku kamalan tyyppinen ihminen liian kiltiksi.
Tiedätte varmaan, jättikokoinen nainen jolla möreä ääni ja joka komentelee muita eikä todellakaan elä vaikka nyt nykypäivän varhaiskasvatusoppien mukaan jos siihen verrataan vaan on myös ilkeä. :D
Mieluummin kiltti kun sellainen. Kiltti sanana on vähän hassu ja jotkut käyttää sitä negatiiviseen.
Tämä viesti kuvaa hyvin yhtä kiltteyteen liittyvää ongelmaa. Moni tekeytyy kiltiksi olematta sitä. Kiltti ihminen ei kuvaile toisia niin kuin sinä teet. Itse asiassa voisi ajatella, että olet jopa... ...ilkeä. Eikä tämä ole naurun asia.
Edelliselle, kiltti voi olla niin että osaa pitää puolensa.
Vierailija kirjoitti:
Jos et osaa laittaa rajoja hankalille ihmisille, kiltteys on ongelma.
Kiltteys ei ole koskaan ongelma. Maailma olisi paljon parempi paikka jos olisi enemmän kilttejä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on se huonoa, jos olet niin kiltti, että kiltteyden aihettamat sivuvaikutukset (uupuminen, kiire, ahdistuminen, marttyyrointi esim.) aiheuttavat sulle vaikeuksia tai huonoa oloa. Jos ei, niin tuskin kiltteydessä mitään pahaa on.
Joku oli jo tuohonkin antanut alapeukkua, mutta onhan se oikeasti niin, että jos olet sillä tavalla liian kiltti, että et pidä puoliasi, niin kärsit siitä itse. Alistut kaikkeen, teet työt muidenkin puolesta, jne. Silloin sinusta tulee äkkiä hyväksikäytettävä kynnysmatto, kun työpaikalla yleensä on aina niitä muita, jotka todellakin pitävät puolensa. Sitä ehkä edellinenkin tarkoitti. Tottakai kiltteys on muuten pelkästään hyvä luonteenpiirre. Nykymaailmassa on ihan liian vähän kilttejä ihmisiä..
Vähän samanlainen analogia, kun että r aiskaus on uhrin vika, kun ei pitän
Ei ollenkaan. Kaikki nisäkkäät nyt ainakin hankkivat reviirin ja pitävät siitä kiinni, joko yksin tai yhteistyönä. Kun näin on, niin on ihan peruskuvio, että toisia vastaan on osattava pitää puoliaan. Se on ihan eri asia, että joidenkin hyökkäävyys on sillä tasolla, että pitäisi itse varustautua hampaisiin asti voidakseen sen torjua. Siksi meillä on yhteisö, joka on olemassa hyvin pitkälle nimenomaan pitääkseen villeimmät jäsenet kurissa ja taatakseen muille mahdollisuuden elää normaalin rentoa elämää ilman, että täytyy koko ajan olla varuillaan. Se kun syö yhteisöä. Nythän tästä on hyvin pitkälle luistettu.
Tämä menee ohi aiheen, mutta ihmiset määrittelevät kunnianhimon eri tavoin. Kasarinuorena pidin kunnianhimoisia juppeina, joille tärkeää oli vain raha ja asema. Nyt viisikymppisenä koen jopa itseni kunnianhimoiseksi, kun kyse on minulle tärkeistä asioista, joissa haluan tulla paremmaksi ja saada jotain "näkyvyyttäkin". Ja silti en pidä itseäni yhtään sen kylmempänä ihmisenä kuin ennen.
Varmaan se kiltteyskin voidaan maallikkotasolla määritellä miten vaan. Jollekin se voi tarkoittaa ehkä jopa sellaista lammasmaisuutta, jossa ei kanneta vastuuta asioista "mää oon vaan täällä töissä teen vaan mitä käsketään emmäätiiä". No, itselleni se on pääsääntöisesti ihan myönteinen luonnehdinta, mutta yhden ihmisen sanoille ei kannata antaa liikaa painoarvoa.