Lue keskustelun säännöt.
65 vuotta eroa lapsuuskodista lähtemisen
07.09.2025 |
Vuonna 1961 tyttö 15-vuotiaana muutti rintamiestalon talon yläkerran huoneeseen toisen tytön kanssa, vastapäätä toisessa huoneessa asui myös 2 tyttöä. Tytöt päiväapulaisina, kaupoissa, keittiöissä. Yläkertaan ei ollut rahat riittänyt, rautakamiina lämpöiseen ja keittämiseen, ulkovessa. Puut kuuluivat vuokraan. Kalustettuna, 2 hetekaa, pöytä, 2 tuolia. Seinään kiinnitetty naulakko.
Vuonna 2025 nuori muuttaa 19 -20-vuotiaana opiskeluasuntoon, kaksioon yksin. Huonekalut entisestä huoneesta, vanhemmilta, sukulaisilta, uutta hyvällä maulla. Valtio tukee opintotuella ja lainalla.
Ja ensimmäistä tyttöä vauvapalstan porukat kadehtii,miten helppo elämä, pääsi töihin, ei tarvinnut opiskella. Sai tehdä töitä miltei 50 vuotta.
Kommentit (49)
Kuka ei kadehti keittiöapulaista tai siivouspiikaa, lähinnä nolottaa noi kouluttamattomat piiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin kuvitellaan, kärsimyksestä ei saa kirkkaampaa kruunua eikä mitään palkintoa.
Miksi täälläkin koko ajan kaikki valittaa joka asiasta?
Miksi ette voi kirjoittaa selkeästi?
Itse olin 15 kun vanhemmat lähettivät maailmalle tekemään itse elantoni. Ei siinä kotini ovi edes narahtanut. Ei tullut sukulaisilta neuvoja, pelkkiä haukkuja vaan. Äidiltä yritin jotain evästä pyytää, mutta kieltävän katseen vain sain.
Syytökset sydämeen muistoksi vain jäi.
Hyvä kirjoitus ap. Perspektiiviä nykyaikaan ja ihmisille, näille nuoremmille hiutaleille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko myöntää että koen yksin (välillä jopa vanhempien omistamaan) kaksioon muuttavien nykynuorten jäävän jostain tärkeästä paitsi. Itse asuin solussa ja kituutin opintotuella, vanhemmat ei tukeneet oikeastaan yhtään rahallisesti, jos kävin kotona sain ehkä 20-50e käteisenä mutta junamatka sinne kotiin ja takaisin maksoi enemmän kuin tuon ja sen siis maksoin itse. Tottakai sellainen säästäväisyys ja tarkka budjetointi loppui heti kun siirryin työelämään, mutta olen sentään edes jossain elämänvaiheessa itse kokenut millaista on, kun rahat ei kertakaikkiaan riitä juuri mihinkään ja on pakko vähän tutustua ei-samanhenkisiin ihmisiin koska he käyttävät samaa keittiötä ja vessaa kuin sinä. En mä kaikista elämän haasteista ajattele että nykynuorten pitäisi ne kokea mutta jostain syystä tuo opiskelijakituutus on sellainen. Ja joo muistelen siis 2000-luvulla olleita opiskelijavuosia, ja joo ei ollut puuhellaa eikä kukaan nukkunut samassa huoneessa kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitus ap. Perspektiiviä nykyaikaan ja ihmisille, näille nuoremmille hiutaleille.
Hyi, mikä asenne. Eivät taida jälkeläiset pitää yhteyttä - vai onko heitä edes?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitus ap. Perspektiiviä nykyaikaan ja ihmisille, näille nuoremmille hiutaleille.
Hyi, mikä asenne. Eivät taida jälkeläiset pitää yhteyttä - vai onko heitä edes?
Miksi ei. Tietäähän jokaisen jälkeläiset vanhempiensa historian. Tosin täällä vauvalla on niin hienoja ihmisiä etteivät he pidä mitään yhteyttä vanhempiinsa jotka eivät ole akateemisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitus ap. Perspektiiviä nykyaikaan ja ihmisille, näille nuoremmille hiutaleille.
Hyi, mikä asenne. Eivät taida jälkeläiset pitää yhteyttä - vai onko heitä edes?
Noin kovasti häpeisit suuriin ikäluokkiin kuuluvaa äitiäsi tai isoäitiäsi ettet pitäisi mitään yhteyttä kun ei ollut vauras nuoruus?
Siis missä ihmeessä nuoret muuttaa kotos kaksioon? Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, jossa vanhemmat maksaa asunnon. Miksi ihmeessä vertaat 60-luvun huono-osaista nykypäivän hyväosaiseen? Ihan on yksiöitä tai soluja nykyäänkin opiskelija-asunnot. Tai no joo, pariskunnalla saattaa olla kaksio. Ja töissä on pakko käydä myös nykyään ellei lainaa ota tai vanhemmat tue. Ja suuri osa ei tue. Älä usko kaikkea höpöhöpöä mitä roskalehdet syöttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä vika ap:n elämässä oli? Elin tuolla tasolla itsekin. Yksiöihin minunkin lapseni ovat muuttaneet, kierrätyskalusteet, vähän omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Siis missä ihmeessä nuoret muuttaa kotos kaksioon? Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, jossa vanhemmat maksaa asunnon. Miksi ihmeessä vertaat 60-luvun huono-osaista nykypäivän hyväosaiseen? Ihan on yksiöitä tai soluja nykyäänkin opiskelija-asunnot. Tai no joo, pariskunnalla saattaa olla kaksio. Ja töissä on pakko käydä myös nykyään ellei lainaa ota tai vanhemmat tue. Ja suuri osa ei tue. Älä usko kaikkea höpöhöpöä mitä roskalehdet syöttää.
Soluthan on muutettu yksiöiksi. Ja kimppakämpissä ei asu kukaan. Oma vessa, keittiö vähimmäisvaatimus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis missä ihmeessä nuoret muuttaa kotos kaksioon? Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, jossa vanhemmat maksaa asunnon. Miksi ihmeessä vertaat 60-luvun huono-osaista nykypäivän hyväosaiseen? Ihan on yksiöitä tai soluja nykyäänkin opiskelija-asunnot. Tai no joo, pariskunnalla saattaa olla kaksio. Ja töissä on pakko käydä myös nykyään ellei lainaa ota tai vanhemmat tue. Ja suuri osa ei tue. Älä usko kaikkea höpöhöpöä mitä roskalehdet syöttää.
Soluthan on muutettu yksiöiksi. Ja kimppakämpissä ei asu kukaan. Oma vessa, keittiö vähimmäisvaatimus.
Mistä nämä tiedot on? Naapurin Seijaltako kuulit?
Vierailija kirjoitti:
Mikä vika ap:n elämässä oli? Elin tuolla tasolla itsekin. Yksiöihin minunkin lapseni ovat muuttaneet, kierrätyskalusteet, vähän omaisuutta.
No taso ehkä oli ihan hyvä sen ajan mukaan ja mukava nuoruus, toisen tytön kanssa hellahuoneessa hurjaa nuoruutta. Vaikkei mitään vikaa ehkei ollut en siihen kuitenkaan jumahtanut kuten ehket sinäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis missä ihmeessä nuoret muuttaa kotos kaksioon? Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, jossa vanhemmat maksaa asunnon. Miksi ihmeessä vertaat 60-luvun huono-osaista nykypäivän hyväosaiseen? Ihan on yksiöitä tai soluja nykyäänkin opiskelija-asunnot. Tai no joo, pariskunnalla saattaa olla kaksio. Ja töissä on pakko käydä myös nykyään ellei lainaa ota tai vanhemmat tue. Ja suuri osa ei tue. Älä usko kaikkea höpöhöpöä mitä roskalehdet syöttää.
Soluthan on muutettu yksiöiksi. Ja kimppakämpissä ei asu kukaan. Oma vessa, keittiö vähimmäisvaatimus.
Mistä nämä tiedot on? Naapurin Seijaltako kuulit?
Tulee seurattua noita lehtien uutisia. Nuorimmankin lapsen opiskelijatalo on kokonaan purettu, saunallisia yksiöitä tarjoaa opiskelijavälitys uudemmista taloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis missä ihmeessä nuoret muuttaa kotos kaksioon? Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, jossa vanhemmat maksaa asunnon. Miksi ihmeessä vertaat 60-luvun huono-osaista nykypäivän hyväosaiseen? Ihan on yksiöitä tai soluja nykyäänkin opiskelija-asunnot. Tai no joo, pariskunnalla saattaa olla kaksio. Ja töissä on pakko käydä myös nykyään ellei lainaa ota tai vanhemmat tue. Ja suuri osa ei tue. Älä usko kaikkea höpöhöpöä mitä roskalehdet syöttää.
Soluthan on muutettu yksiöiksi. Ja kimppakämpissä ei asu kukaan. Oma vessa, keittiö vähimmäisvaatimus.
Niin. Jos ennen oli surkeasti, pitääkö nytkin olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis missä ihmeessä nuoret muuttaa kotos kaksioon? Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, jossa vanhemmat maksaa asunnon. Miksi ihmeessä vertaat 60-luvun huono-osaista nykypäivän hyväosaiseen? Ihan on yksiöitä tai soluja nykyäänkin opiskelija-asunnot. Tai no joo, pariskunnalla saattaa olla kaksio. Ja töissä on pakko käydä myös nykyään ellei lainaa ota tai vanhemmat tue. Ja suuri osa ei tue. Älä usko kaikkea höpöhöpöä mitä roskalehdet syöttää.
Soluthan on muutettu yksiöiksi. Ja kimppakämpissä ei asu kukaan. Oma vessa, keittiö vähimmäisvaatimus.
Niin. Jos ennen oli surkeasti, pitääkö nytkin olla?
Menneet polvet haluavat kostaa tuleville jostain olemattomasta.
Lopeta höpötys. Kyllä ainakin 10v sitten muutettiin soluihin, asuntoloihin tai onnekkaimmat vuokrayksiöön. Kalustettuna ei toki saanut vaan opintolainasta ostettiin patja, pöytä ja tuoli ellei kotoa saatu. Töitä ei saanut ja noin puolet ei ole vielä lähes kolmikymppisenäkään saanut vakituista työpaikkaa. Opintolainat on toki edelleen niskassa, se kun oli pakko ottaa jos aikoi vuokranmaksun lisäksi syödä. Ja tätä aloittaja kadehtii?
Toisin kuin kuvitellaan, kärsimyksestä ei saa kirkkaampaa kruunua eikä mitään palkintoa.