##MARRASMURUT VIIKKOON 15##

Käytiin tänään neuvolassa ja siinä kun odoteltiin vuoroa niin viereen tuli nainen poikavauvan kanssa, kysy et minkäs ikänen teiän poika on ja kun sanoin et 5kk niin sano et no samanikäsiä ovat, hänen vauva oli marraskuussa syntynyt myös, heti tuli mieleen jostain syystä et onkohan bubbles ;) hyvä etten jo kysyny sitä ku siinä juteltiin ja ku sano et kolmas lapsi se vauva... :) no piti tulla sit tänne kattoo et koskas bubblesin poika olikaan syntynyt, niin väärä päivä :))

Mietin siinä kovasti et millä mä saan tietää, mut onneks en tosiaan kysyny, ties mitä olis aatellu..heh.



Muuten tänne ei ihmeempiä, tai no kiinteitä syödään nyt hyvin, nyt on opittu et nälkä lähtee niillä mössöillä, eikä vaadita maitoo vaan suu aukee reippaasti ja kaikki melki niellää, vähä joskus valuu leukaan.



Hampaitakin olis tulossa, ollut jo jonku aikaa mut ei vaan puhkee, ikenet kutisee ja kuolaa valuu, mut ei puhkee ei.

Mekin oltiin tänään neuvolassa=)! Oli 4kk lääkärineuvola (pojalla tulee lauantaina tosin jo 5kk mittariin=))! Painoa oli 6450g ja pituutta 64 senttiä,pipo oli karvan alle 62cm. Mutta hienosti tosiaan nyt kasvaa=)!



Vesirokosta...Mä olin ite 15-vuotias kun sairastin vesirokon ja selvisin ihan parilla kellukalla,ei ollu kuumetta eikä mitään ja nyt hiukan hirvittääkin että mahtaako vielä tulevaisuudessa tulla pahempana...



Pääsiäinen meillä meni kotona ja kyläillessä, isomummulassa,ukkilassa, mummilassa ja kavereilla. Kotona tehtiin pihahommia,sain vihdoin ruokottua kukkapenkin...Menihän ne pyhät taas hiukan liian nopeesti ku mies " joutu" tänään töihin=)!



Kiinteitä menee jo tosi kivasti,peruna-porkkanaa, päärynää, persikkaa ja kasvissosetta. Oon antanu noita jo sen verran mitä menee ja varmaan menee yhteensä jo purkki päivässä ja hiukan toistakin toisinaan. Kasvisoseesta tykkää ihme kyllä yhtälailla ku makeistakin...Hyvä niin tietty=)!



Eipä muuta tähän hätään=)!



Tiitiäinen78

Siis se pojan päänympärys ei nyt kuitenkaan ollu lähelle 62 senttiä vaan tietty 42senttiä...taidan mennä maate...=)!



Tiitiäinen78

Eipä ole tullut kirjoiteltua, mut taas on uusi vaihe edessä ja vähän tulin katselemaan tukea miten teillä muilla on menty elikkäs kiinteiden aloitusta täällä pohditaan. Tyttö on tänään 5 kk ja ei ole vielä aloitettu mitään lisäruokia. Noin viiden viikon päästä pitäis suunnitelmien mukaan jättää tyttö isänsä kanssa noin vuorokaudeksi ja sitä ennen pitäis kyl sitten jo osata syödä. Mitenköhän kauan mahtaa kestää, että vauva osaa oikeesti syödä? En muista miten meidän esikoisen kanssa mahtoi mennä.



Kauhulla luin täältä, et joskus 6 kk imetetyt lapset ei meinaa millään oppia syömään ja sit mennään täysimetyksellä 7-8 kk. Ei sekään kuulosta oikein houkuttelevalta ja toki romuttais mun eräretkeilysuunnitelman. Mä olen vähän sellainen lasten ruuan kanssa panikoivaa tyyppiä, myönnetään. Se on peruja esikoisen vauva-ajan ongelmista.



No joka tapauksessa aloittelen varmaan täs lähipäivinä lisäruuat. Miten mahtais mennä jos aloittais puurolla? Vähän ihmettyttää tää touhu kun 5 kk:lle vois jo antaa lihaakin, mut toki ekaksi pitäis ottaa jotain " helpompaa" .



No tällaista tajunnanvirtaa aiheesta. Nyt kyl pitää kiitää nukkumaan. Esikoinen on ottanut tavaksi herätä liian aikaisin mun mielestä...



t: Lempi

Täälä komannella lapsella jälleen yli 39 kuumetta ja tänään lääkäriin.

Muutenkin ollu tosi väsynyt huonompien öiden takia ja sit toi kuume on jo 4 päivää 39 suunnilleen.



Terveyskeskuksessa oltiin sitä mieltä että näin korkea kuume ei enään kuulu pelkkään vesirokkoon.

Joten nyt sitten yritetään selvittää mistä kuume johtuu...



Joelilla ei ole kuumetta mutta vesikelloja on kiitettävästi ja sen takia heräiltiin taas useempi kerta yöllä.

Selvästi poika heräsi kutinaan koska raapi ja huitoi näppyjä.



Muuten kaikki ok itellä vaan muutama kutiava näppy joten ei kai toi sen kummemmaksi edes tule,koska ennestään on jonkin verran vasta aineita...



Mutta nyt lopettelen...



toivoovauvaa ja muu poppoo

Moi taas pitkästä aikaa,



olen täällä käynyt lueskelemassa kuulumisia, muttei ole tullut kirjoiteltua. Suhteellisen kivasti tuntuu kaikilla kuitenkin menevän :-)



Meillä voidaan erittäin hyvin, mies kasvaa silmissä. 4,5 kk ikää ja painoa jo hippasen yli 8 kg. Pituuttakin noin 69 cm. Unta vetelee öisin 12 tuntia yhdellä tai kahdella herätyksellä. Hankalan alun jälkeen osaa arvostaa jokaista näin hyvää yötä ihan todella...!



Sellaista keskustelua olisin halunnut aloitella, että miten teillä on tuon töihin menon kanssa - täällä on jotain gallupia ollutkin joskus aiheesta. '

Itse joudun aloittamaan työt syksyllä taloudellisista syistä, eikä ajatus nyt pelkästään vastenmielinen ole. Minulle tarjottiin kaiken lisäksi todella hyvää työpaikkaa, jonka päätin ottaa nyt vastaan ja irtisanoutua vanhasta työpaikasta. Mutta mutta... vanhaan työhön olisin palannut osittaisella hoitovapaalla, tässä uudessa työssä en voi tehdä niin. Lisäksi työn ehtona oli, että ajan itseäni sisälle tässä jo ennen työn alkamista, keskimäärin 1 päivä / viikko. Eilen olin 12 tuntia töissä, ja vaikka kaikki oli ollut kotona oikein hyvin, ja oli aurinkoiset miehet vastassa (niin isä kuin poikakin), niin kyllä se tuntui pahalta.



Hoito on kyllä ihan hyvin järjestyksessä, mies pystyy jonkin verran järjestelmään omia töitään, ja lopun aikaa oma äitini tulee meille kotiin hoitamaan poikaa (siis myös syksyllä ja siitä eteenpäin). Olen todella iloinen uudesta työstä, mutta samalla tuntuu ihan hirvittävän pahalta. Pistänkö todella oman urani pojan edelle?? Olenko ihan huono äiti? Toisaalta jos palaisin vanhaan työhöni, olisin siihen tyytymätön ja sitä myöten stressaantuneempi.



Huh, sorry tämä tilitys.. en ole varmasti ensimmäinen äiti maailmassa joka joutuu tämän asian kanssa painimaan. Millaisia ajatuksia teillä muilla on asiasta?



Nyt poika herää aamupäiväuniltaan...

Anyara & Joel 4,5 kk

Ekaksi et ole huono äiti. Se jo että tunnet syyllisyyttä asiasta osoittaa sen että olet vastuuntuntoinen ihminenen.

Nää jutut on niin sairaan vaikeita. Se mikä sopii toiselle ,ei taas sovi toiselle niinkun on lapsistakin kysymys toiset sopeutuu esim hoitoon paremmin kuin toiset . Kaikki riippu mun mielestä kokonaistilanteesta.

Meitä ihmisiäkin on tuomitsemaan toisten teot ilman et tietää taustoja monia. Ja se on se mikä mua aina ärsyttää,Koksa asioissa on aina monta puolta.Jotenkin nyt nanhemapana olen sitäkin mieltä vahvasti et kun äiti voi hyvin lapsi voi hyvin. Eli jos äiti on kotona masentuneena ja kyllästyneenä. lapsi voi huonosti ja hoitohomma voisi olla parempi. Jos äiti taas on mielellään kotona, niin sit hieno homma seki, lapset ovat vain kerran pieniä. Monesti kuulee katkeruuttakin ihmisten äänessä koska tämä asia on niin meitä aäitiä syyllistävä. Et voi kun olisin ollut kotna niin mielellään mut ei taloudellisesti pysytyny.

Mullakin olis sama tilanne. Talous on vaakalaudalla heti kun kotihoidontuelle tippuu. Meidän konstit on nyt seuraavat. Sovittiin pankin kans et maksetaan ens vuonna pelkät korot ja sit sinnitellään vuosi. Olen palaamassa töihin 2008 kesällä tai syksyllä.

Sit lopetellaan kaikki epäoleelliset lehdet ym ja myydään turhat tavarat kirppareilla.

Melko kurjahan se elämä tietty ilman rahaakin on. Ollans se jo monesti koettu. Mut sit ihminen keksii kummasti asioita ja tulee sit pienemmälläkin toimeen. Oonkin heitelly täällä noita köyhyysgalluppeja. Kivoja vinkkejä on monella.



Mun kaveri lähti nyt töihin ja laittoi vuoden vanhan hoitoon päiväkotiin. Soputui melko mikavasti, ainoo kurja homma on et on ollu nyt jatkuvasti sairaana ja työnantaja on äreenä taas kun joutuu oleen pois töistä.Puolensa aina asioissa.



Ite tässä oonkin miettiny et jos alkais myymään jotkain kotimyynithommaa. Olisko hyviä ehdotuksia?



Tuosta hoitohommasta vielä. Et tee niinkuin oma sydämesi sanoo ja voishan sitä sanoo työnantajalle et jos kaikki menee lapsen kannalta hyvin jatkat mut jos susta sit myöhemmin tunutuis et haluatkin palata kotiin, onnistuisko se? Kysele mitä on mieltä. Yhet meidän tutut ovat vaihdelleet miehensä kans hoitovapaita ja pitäneet kesälomia eri aikaan ja ovat sillain pystyneet junaileen jonkun aikaa.



Ootko aatellu pph:ta vai päiväkotia?Vai jotakin muuta?



Mut teet itse niinkuin parhaaksi näet ja yritä olla liikaa syyllistämättä itseäsi!

Olet lapsellesi maailman paras äiti!

sulla olikin hoitohommat upeesti järjestyksessä!

Ehkä sinuna menisin töihin, jos itsekin sitä haluat. Voit saada siitä vielä lisää energiaa ja saat antaa sitä sitten illalla lapsellesi ja viikonloppuisin!

Harvalla onkaan noin hyväätilannetta et mies tai mummu voi hoitaa.

Sit ei ainakaan päiväkodin pöpt tartu heti.

Tsemppiä tuelvaan!

Sehän oli vain yhden mun ystävän (joka kylläkin neuvolalääkäri) mielipide eikä mikään varma totuus, se että 6 kk täysimetys helposti johtaa 7-8 kk lähes-täysimetykseen.... Varmasti moni 6 kk ikäinen oppii ihan hyvin syömään kinteitä!



Osaako lapsesi juoda maitoa pullosta? Vaikka kiinteitä söisikin hyvin (2-3 ateriaa/vrk ehkä 6 kk iässä?) on yli vuorokausi ilman maitoa pitkä aika jos pullo ei kelpaa (tuonikäisen pääravinto on kuitenkin maito). Ja toisaalta jos pullo kelpaa, ei ole väliä vaikkei kiinteitä osaisikaan niellä.



Töihin olen minäkin palailemassa ensi syksynä. Ensin jo elokuun puolivälissä 4 viikoksi, kun mies pitää isyyskuukauden. Sen jälkeen pidän vielä kaikki kertyneet lomat, 7 viikkkoa, ja palaan oikeasti töihin 29.10. Päiväkotipaikan meinaan hakea Sofialle. Viihdyn töissä hyvin... ja päiväni ovat kuitenkin lyhyitä, n. klo kolmeen. Mies taas menee töihin n. yhdeksään eli vie vasta puoli yhdeksän jälkeen hoitoon joten hoitopäivät eivät ole kamalan pitkiiä. Olen aiemmiltakin äitiyslomilta palannut töihin lapsen ollesa juuri vajaa vuoden, ja hyvin on mennyt. Tosin pojille oli alkuun hoitaja kotona, nyt ensi kertaa vien tarhaan näin pientä. Työkaverit ovat kuitenkin kertoneet ihan onnistuneita kokemuksia tämän ikäisen tarhan aloituksesta.

Minä menen loppiaisen jälkeen töihin ja lapset päiväkotiin. Meillä tuo pidempi kotonaolo ei ole oikeasti taloudellisesti mahdollista (niin uusi asuntolaina, että jo pelkät korot vaatii mun töihinmenon...) enkä totta puhuakseni ikinä ole edes haaveillut esim. 3 vuoden kotonaolosta. Tykkään työstäni :) Minä en ole pelkästään äiti, haluan olla muutakin. Alkuun teen lyhyempää viikkoa, eli perjantait olen kotona lasten kanssa. Työni ei vaadi matkustelua tai pitkiä päiviä, vaan on sitä kahdeksasta neljään virastotyötä. Ei viikonloppuja, ei iltoja. Tunnen myös itseni ja tunnustan tosiaan suoraan sen, että en ole ns. kotiäitityyppiä, mikä se tyyppi nyt sitten ikinä onkaan ;)



Sitten meidän omia juttuja, tyttöseni on nyt ottanut viikon varaslähdön (6kk tulee täyteen viikon päästä) ja maistellut vähän kiinteitä! On alkanut olla yöt yhtä suurta syömistä (ja nyttemmin todellakin syö paljon yöllä), kun päivällä ei ole malttanut rinnalle rauhoittua kunnolla kuin pari kertaa. Ja ainakin nämä ekat kerrat on mennyt just samoin kuin esikoisella (jolle aloitin 4,5kk iässä), eli eka kerta kaikki yökittiin ulos ja toka kerralla upposi jo jonkin verran :) Luottavaisin mielin...



Tyttö on nyt myös muuttanut epämääräisen möngerryksen kunnon ryömimiseksi ja vetää lattialla isoveljen pienten lelujen perässä tuhatta ja sataa... Sähköjohdot (etenkin tän kannettavan laturin) on IN ja nyt äsken hoksasi lattialla nököttävät isot viherkasvit. Elikkäs alkaa olla menoa ja meininkiä. Omista leluistaan ei yleensä välitä tuon taivaallista, tällä hetkellä ykköslelu on mittasarja, joka on renkulalla kiinni... Siis sellainen jossa 1ml, tl, rkl, kahvimitta ja 1dl mitat. Ja nyt just näkyy nuolevan mun ulkoiluhousuja, jotka jäi tuolille houkuttelevasti. Että silleen täällä :)



Mutta nyt pitää mennä pelastamaan mun vaatteet!!



Marrastoive

Heippa!



Kiinteistä: Meidän tytteli osaa juoda myös pullosta, mut ollaan tehty sitä kyl niin vähän, et pitää kyl treenata myös pullottelua, eikä pelkkiä kiinteitä, jos meinaan toteuttaa vuorokauden " lomani" . Se on kyl totta, et 6,5 kk ikäiselle maito on vähintään yhtä tärkeä, kuin soseet ja puuro. No joka tapauksessa ajattelin aloitella niitä kiinteitä täs lähipäivinä, kun on ollut varsinkin aamuyöt vähän risaisia. Niin kuin joku toinenkin kirjoitti, ei meilläkään oikein päivällä maltettaisi syödä rauhassa.



Töihinpaluusta: Mä olen myös kovasti pohdiskellut tota töihin paluuta. Olen ilmoittanut töihin, et en tule tänä vuonna. Mut meniskö sitten vuoden 2008 alusta? Jaa, siinäpä pulma. Esikoinen aloitti hoidon 1 v 3 kk ikäisenä jase meni loistavasti. Olen viritellyt keskustelua miehen kanssa isäkuukaudesta, jos hän jäisi tammikuuksi kotiin. En kyl oo satavarma koskeeko siirretty isäkk meitä. No joka tapauksessa aion tehdä 6 h työpäivää. Meillä on suunnitelmissa kolmas lapsi suht nopeasti ja haluun käydä tuulettamassa aivojani ennen sitä. En pysty ajattelemaan itseäni kotona tästä eteenpäin vaikka neljää vuotta.

Kiva ja joustava työkin on odottamassa (vaikka sijaiseni kyl ilmoitti, et paras olis tulla takaisin töihin asap, koska hänellä on niin rankkaa...). No en halua tippua ihan kärryiltä mun hommassa, joten siksikin mielellään menen töihin. Lapset menevät sitten molemmat toivottavasti samaan päiväkotiin, jossa poika nyttenkin on 11 päivää/kk. Oon meinannut, et jos sit sen kolmannen (ja samalla viimeisen) lapsen kanssa olisi kotona vähän pidempään, jos vaikka sitten sattuis osumaan esikoisen (nyt 2 v 10 kk) koulun aloitus siihen saumaan. Saapi nähdä miten sitten tämä mahdollinen kolmonen sitten tulee. Laskelin, et hoitomaksut huomioiden mä lyhennetyllä työpäivällä vaan jotain 600 e/kk enemmän rahaa kuin kotona ollessa, joten ei ole kyl hääviä se. Toki voihan sieltä sitten jäädä pois, jos ei nappaakaan niin kauan kuin perheessä on alle 3 v lapsi. Esikoisen kanssa pidettiin viime kesänä 10 vkon vapaat (4 vkoa lomaa + 6 viikkoa hoitovapaata) ja se oli kyl kans oikein kivaa. Ehkä teen 2008 kesällä taas samalla tavalla.



Sellainen vielä pakko kertoa, et miehelle kävi eilen tosi nolo juttu. Hän ei muistanut meidän vauvelin toista nimeä, kun kaverille oli pitänyt se kertoa. No onhan hänellä nämä kaksi lasta, joten ei kai sitä voi molempien nimeä muistaa. :=) Ei oo pelkoa, et hän ikinä oppisi niiden sosiaaliturvatunnuksia... Miehet, miehet!





t: Lempi

Nyt on lääkärissä käyty ja nähtiin joelaan kanssa pikaseen.

Sitä tulin vaan ilmoitteleen ettei tolla isommalla neitillä nyt kummempaa ole kuin tuo vesirokko.

Ottivat tulehdusarvot ja normaalit olivat...

perjantaina takas jos ei kuume sitten lopu ennen perjantaita.

Joelilla ei ollu mitään ihmeempää vaan tuo vesirokko...

Mutta eipä nyt tämän enempiä...



toivoovauvaa ja muut

toivoovauvaa, hyvä ettei ole muuta sen vesirokon lisäksi ja toivottavasti paranette pian!



Töihin paluusta, kotona aion olla näillä näkymin sen 3v, olin esikoisestakin ja aion olla nytkin, ellei nyt ihan totaalinen kyllästyminen iske, mut empä usko. Kysäisin kyllä mieheltä et haluisko hän olla välillä, mut ei kuulemma, töissä pääsee helpommalla hänen mielestään :)