##MARRASMURUT VIIKKOON 15##

Ryhtykää porukkaan! Karistetaan kiloja, niin on mukavampi aloitella kevyemmin kesää =)



Ja te jotka jo vauvakuumeilette, niin turhat kilot veks ennen uutta raskautta. Eikös siinä olis motivaationaihetta?



Saaga

Tuli tossa pihalla mieleen semmonen,että jokohan tarvis tolle vaaville hommata kesäx aurinkolasit?? Entä mimmonen hattu kesällä tarviiko peittää korvat?? Entäpä vaatetus tällä keillä vaunutellessa/ulkona unilla?? Vastatkaa joku viisaampi...



Terveisin " tyhmä" esikoisen äippä=)!

Pikaisesti, ennen kuin lähdemme kauppaan.



Saaga: Tänä aamuna päätin pistää pisteen tälle lihomiselleni! Katsoin läskejäni peilistä ja totesin, etten näytä yhtään itseltäni -oikeasti meinasin oksentaa...lisäksi minulla on ihan huono olo itseni kanssa. Eilinen Olet mitä syöt ohjelma oli todella kannustava.



Jos nyt saisin edes 15kg pois painoa ja tietenkin vähän enemmänkin olisi hyvä...niin olisin todella onnellinen. Liityn ilomielin laihdutusryhmään ja päätin myös, ettei sekoile missään Kiloklubeissa tai Keventäjissä, vaan syön pisteitä. Kaikki materiaalikin siihen löytyy kun vain vähän penkaisen paikkoja.



Tiitiäinen: mietin samaa noiden aurinkolasien käytöstä ja päätin, että pelkkä lierihattu riittää, lapsi ei kuitenkaan tuijottele vapaaehtoisesti aurinkoon. Josko se lieri riittäisi pitämään auringon poissa silmiltä. Ostin lakkeja, joissa on niskassa enemmän lippaa ja otsalla vähän vähemmän. Aurinkorasvoja en vauvalle laita, suojaan ihon vaatteilla, jotka eivät ime auringosta lämpöä, eli vaaleaa, pitkähihaista/punttista päälle ja menoksi :-)



Etkä todellakaan ole tyhmä! Sinulla on todella vastuullisia ja järkeviä miettimisen aiheita, tyhmää olisi jättää kysymättä, jollei tiedä :-) *hali*



Nyt on mentävä, kauppa kutsuu...palailen illemmalla tänne taas.



Kanelisokeri & Aino

Me hankitaan vauvalle aurinkolasit, vaikka ei vauvaa ole tarkoitus toki suoraan auringonpaisteeseen laittaa. Mutta esim. vaunulenkeillä aurinko kyllä tuppaa välillä paistamaan sieltä ja tuolta ja mahdoton on kyllä koko ajan estää sitä paistamasta suoraan silmiin. Toki hatuilla saa jonkin verran apua, mutta kyllä mä muistan esikoisen kanssa (just samanikäinen oli kesällä hänkin), että kyllä niitä laseja tarvittiin lippiksestä/lierihatusta huolimatta.



Muuten käytän vauvalle kesällä auringossa pitkähihaisia/lahkeisia vaatteita. Päiväunilla rattaissa pidettiin esikoista aikanaan lyhkäisissä vaatteissa kuumalla ilmalla, mutta vaunut silloin toki varjossa! Ja kasvoille olen esikoisellekin aikanaan laittanut lapsille tarkoitettua, fysikaalisen suojan sisältävää aurinkorasvaa silloin, kun kasvoja en muuten ole saanut suojaan auringolta. Itse olen pähkäillyt asian niin, että mieluummin rasvaa kuin palanut iho. Mutta siis korostan sitä, että aina toki ensin yritetään a)pitää vauva varjossa b)suojata kasvot lierihatulla tms. Mutta jos nämä ei onnistu, niin olen pitänyt laukussa rasvaa mukana. Vähän sama tämäkin kuin noiden lasien kanssa.



Mutta eipäs nyt muuta kuin ulkoilemaan!

Pitkästä aikaa maltan koneella istua, että saan kirjoitettua jotain ;)



Minä en meinaa mennä töihin lähiaikoina. Mulla on vakituinen vuorotyö kaupassa, ja olen työnantajalle sanonut olevani poissa syksyyn 2009. Meinaan kyllä katsoa sillä silmällä muita työpaikkoja tällä välillä, jos saisi lopultakin vaikka oman alan töitä (olen tradenomi). Taloudelliselta kantilta miehellä on onneksi suhteellisen hyvä palkka jolla olemme tähän saakkakin pärjänneet. Tuntuu että aika kuluu niin nopeasti, että en raaskisi millään poikaa laittaa syksyllä hoitoon. Tästä pääsenkin seuraavaan, eli onko täällä muita jotka ei ole vielä kertaakaan antaneet lasta ulkopuoliseen hoitoon (siis muut kuin isä)? Minä en ole, olen lapsessa kiinni 24h ja ollut korkeintaan 2h erossa, isä on sillä välin katsonut. En ole kokenut tätä mitenkään rasittavaksi, viihdyn lapseni seurassa ;) Siis kyse on vain siitä että en millään halua olla pojasta erossa.. Me yritettiin lasta tosi kauan (melkein 3 vuotta) ja nyt kun se viimein on tuossa ei siitä vaan malta olla irti.. Olenko mä nyt ihan kumma? Poika on ollut tosi kiltti koko ajan ja meillä on miehen kanssa yhteistäkin aikaa kun poika nukkuu. Ollaan oltu jo 10 vuotta yhdessä, joten ollaan oltu ihan tarpeeksi kauan vain kaksisteen :)

Välillä vaan tuntuu että ympäriltä painostetaan antamaan lapsi hoitoon ja lähtemään itse vaikka baariin tms. Mutta kun ei kiinnosta?? kauhea vuodatus..



Meillä on maisteltu kiinteitä jo kuukausi perunaa, porkkanaa, kukkakaalia, persikkaa päärynää, mangoa, vadelma-mustikkaa, luumua.. Ja iltaisin olen antanut vadelmapuuroa ja banaanipuuroa vuorotellen. vadelmapuuro on ihan favorit=) Yöllä syödään välillä kerran ja välillä kahden tunnin välein.



Minä ostin pojalle aurinkolasit jo. Ostinpa ihan optikkoliikkeestä, niissä on pehmeät sangat ja kuminauha takana, pysyy päässä. Ollaan syksyllä lähdössä etelään lomalle ja siellä aurinko on kirkkaampi kuin täällä joten pakko olla. Ja kyllä myös täällä kesällä tarvitaan. Ajattelin että mitä aiemmin ostaa niin sen paremmin pysyy sitten päässä vanhempanakin =)



Me käytiin miehen ja poitsun kanssa viikko sitten Tukholmassa, mentiin laivalla ja oltiin hotellissa yötä. (ikinä ei olla laivalla menty niin aikaisin nukkumaan =) Käytiin mun tätiä ja serkkuja moikkaamassa ja Jereä esittelemässä =) Tosi hyvin meni matka, Jere oli kuin pieni enkeli=) Ikävä vain että sai flunssan matkalla, ja jouduttiin panadolia antaa takastulomatkalla. Nuha on vieläkin vähän (istuu sitkeässä) mutta paranemaan päin.



Neuvolassa käytiin keskiviikkona ja saatiin rokotukset, kun tauti oli jo poismenossa. Neuvolan täti kirjoitti neuvolakorttiinkin että hymypoika :) Sellainen se on kaikille eukoille nauramassa xD



Mä voisin kanssa haluta liittyä siihen laihdutusryhmään, vielä on 5 kg raskauskiloja ja parikymmentä ainakin jo ennestään..



Susa-Juulia ja Jere 5kk ja 2pv

Meillä on vauvallakin aurinkolasit. Kunhan vaan muistan aina laittaa päähän :-o Sellaiset " tavalliset" . Olen miettinyt, josko raaskisin kalliita kuminauhaversioita hommata. Päässä nuokin on vaihtelevasti pysyneet, mutta hyvähän olisi, jos eivät itse alituiseen pois repisi. Meillä vaan on kaikki lapset perineet isältään (onneksi) pitkät ripset ja tuntuu, että sellaiset lasit, joissa on se " kuminauha" pään takana, ovat liian lähellä räpsyttimiä ja se haittaa lapsia... Itsellä ei tuollaista riesaa ole ollutkaan ;-P



Muutoin suojataan vaatteilla. Hatussa saa olla lieriä suojaamassa niin niskaa kuin otsaakin ja tiettu korvia. Aurinkorasvoja käytetään meillä vasta isommalla, ei vauvalla. Leikkipaikat yritetään pihalla valita niin, että on varjoa.



Täällä voisi myös tiputtaa ainakin sen 5kg. Olen tosi huono laihduttaja, kun aina tekis mieli kaikkea hyvää... Nyt tosin kun olen neidin takia dieetillä (maidoton ja munaton), niin on herkkuni juusto ja jäätelö jääneet pois ja siksi paino muutaman kilon pudonnut. Vaan autapas vaan, kun niitä saa taas vetää =:-o Muutenkin syön miten sattuu ja mitä sattuu eikä tietoakaan itsekurista. Ja kolesteroli on hirveissä lukemissa! Lääkärin mukaan tosin ilman riskitekijöitä (geenit), mutta silti :-(



Minäkin olen lasteni kanssa periaatteessa 24/7. Ei hyvä... kohta neljän vuoden ja kolmen lapsen jälkeen pitää sanoa, että täytyy itsensä ja lastensa vuoksi toisinaan ottaa etäisyyttä. Vaan kun ei pysty! Ja mikä sitten on se oma juttu... Tiedän kyllä, että se lataa äitiä ja jaksaa sitten paremmin, sillä meillä ainakin on sellaiset volyymit, että äiti todellakin monesti raapii hermojensa rippeitä seiniltä... MUTTA miksi luokitellaan erossa oleminen! Kun käväisen saunassa tai pyykkiä viemässä kellariin, niin tokkopa ihan se... ;.P Tunnin tai pari olen erossa ollut " jo nyt" pari kertaa. Yökylässä meillä esikoinen oli varmaan joskus kun oli 1½v. Kakkonen samassa iässä (veljensä kanssa). Tiedä sitten, milloin raaskin neidistä olla erossa niin pitkään... MIELESTÄNI jokainen tekee kuten parhaaksi tuntee. Jokainen lapsi ja perhe on yksilö eikä yhtä oikeaa tapaa ole. Tosin aika vakuuttunut olen silti, että jossakin vaiheessa on oltava se yönyli erokin. Lapsikin kokee suurta " selviytymistä" ja on itsestään ylpeä, kun pärjää ilman vanhempia. Itse en ihan vauvaa raatsi kuin pariksi tunniksi jättää, jo ihan siksikin, että ovat kaikki olleet tississä kiinni. Välillä mietin, josko lapseni ovat ollenkaan onnellisia ja tasapainoisia, kun ovat kanssani " aina" ... teet niin tai näin niin aina koet itsesi huonoksi äidiksi :-o Se, että vanhemmat tarvitsevat omaa aikaa ollakseen parempia vanhempia on kuulemma fakta. Ja onhan äiti muutakin kuin äiti... vaimo, nainen, tytär, ystävä, työntekijä... Toisaalta minusta on aivan tarpeetonta lähteä pienen vauvan luota ravintolaan ja ryypiskelemään (jos se edes sitä on kun ystävien kanssa aikaa viettää), mutta edelleenkin, kukin tavallaan :-)



Justiinsa... kyllä sitä " filosofointia" riittää tähän aikaan illasta. Muutakin puuhaa kyllä olisi, joten pyykkiä laittamaan!



TalviSalama kera nukkuvanpuolueen

Kiitoksia rohkaisuista tässä töihinmenoasiassa :-)) Helpottavaa kuulla etten tosiaan ole ainoa joka joutuu asian kanssa painimaan. Päätös on kuitenkin tehty, syksyllä on palattava töihin, mutta tosiaan helpottaa se että poika saa olla kotona tutuissa ympyröissä tuttujen hoitajien kanssa, tiedän ettei kaikilla ole näinkään hyvin asiat.



Vauvasta erossa olemisesta: kaikilla on tosiaan oma tyylinsä, enkä itse halua arvostella kenenkään ratkaisuja. Meillä isoäidit ottavat enemmän kuin mielellään pojan hoitoon, ja poikakin tuntuu viihtyvän kyläilemässä, joten välillä mennään miehen kanssa kaksin keikalle tai syömään. Silloin tällöin menen tapaamaan kavereita tms. niin että poika jää isän kanssa kaksin. Nämä ovat kuitenkin niin lyhyitä aikoja viikossa yhteensä, yli 90% ajasta ollaan kuitenkin babyn kanssa kimpassa. Olen tosi onnellinen että meillä on tiivis perhe ja ystäväpiiri ja vilkas sosiaalinen elämä, joten meillä näin. Vauvan kanssa ollaan paljon yhdessäkin liikenteessä tietenkin.



Ensi viikolla vauvauintiin :-) Kivaa!



Leppoisaa & aurinkoista sunnuntaita

Anyara & Joel 4kk 3 vkoa

Pirteetä sunnuntai aamua, Veeti vetelee unia pihalla uinnin väsyttämänä, usein vauvauinnin jälkeen tulee ne viikon pisimmät päiväunet. Vielä ei sukellettu mutta kannuteltiin ja ensi kerralla varmaan jo sukelletaan veden alle. : )

Meillä ei lapset ole olleet pahemmin hoidossa, esikoinen ekaa kertaa mummolassa yötä 1v ja 10 kk ikäisenä, kun keskimmäistä oltiin laitokselta hakemassa. Senkään jälkeen eivät ole olleet kuin kerran pari, tästä pienemmästä nyt puhumattakaan. Yötä pois kotoa on harjoiteltu yöpäiväkodissa, mikä onkin ollut kiva ja jännä juttu.

Olen imettänyt aina pitkään ja olen ollut myös kiinni lapsissa melkeinpä sen 24/7. Mitenkään rasittavaksi asiaa en ole koskaan kokenut vaan oikeastaan päinvastoin. Aika kun vauva on pieni on niin lyhyt ja menee niin nopeasti ja nyt tämän kolmannen kanssa liiankin nopeasti. Jumppaan olen päässyt ja tällä hetkellä se onkin ainoa asia mitä tarvitsen.

Olen myös huomannut saman asian että " painetta" ulkopuolelta jättää lapset hoitoon on. Kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa ja aikaa parisuhteelle kuulemma pitäisi ottaa, mutta kun me ollaan aina mielummin menty ja harrastettu koko perheen voimalla ja jää meille sitä aikaa kahdenkeskenkin viettää kun lapset nukkuu. Viikonloppu reissussa ilman lapsia vaan ei ole se meidän juttu mitä kaivattaisiin ainakaan nyt tässä elämäntilanteessa. Hoitopaikkoja meillä olisi ja isovanhemmat ovat läheisiä. Mutta niin tässä kun kaikissa muissakin asioissa kukin perhe tekee tavallaan ja vain itse sen tietää mikä parhaiten sopii.

Se laihdutusrinki kuulostaa hyvältä ja voisin mukaan tulla, minulla nyt ei niin hirveästi pudotettavaa ole, normaalipainoinen olen näinkin mutta niistä sitkeistä mammakiloista haluasisin kuitenkin päästä ettei tarvii koko vaatevarastoa uusia.

Eipä mekään olla vauvaa raaskittu antaa hoitoon kenellekään. Meillä toki pitäisi aina sitten isoveljenkin päästä samaan hoitoon, jos siis meinattais jotain miehen kanssa kahdestaan tehdä... Tytön kummitäti mielellään varmasti ottaisi pariksi tunniksi tyttöä, mutta enpä viitsi molempia hänelle antaa, sillä tiedän miten haastavaa olisi hänen selviytyä vauvasta ja mustasukkaisesta isoveljestä, joka suorastaan janoaa huomiota ihan koko ajan. Pitäisi siis olla useampi hoitaja ja mieluusti lapsista kokemusta... Isovanhemmat asuu niin kaukana, että heistä ei hoitoapua ole. Mutta eipä ole ollut tarvetta/halujakaan meillä tuohon hoitoon laittamiseen. Niin ja toivoovauvaa taisi kysellä iltamenoista, meillä ei kumpikaan ole moisia (siis baareja) harrastanut ennen lapsia, joten ei ole ollut tarvettan lasten jälkeenkään :) Illanvietot, joita harrastetaan toki, on sitten sellaisia, että kyläillään jonkun ystäväperheen luona koko porukka.



Vielä tuosta aurikorasvasta haluan tarkentaa, että meilläkin se siis on tosiaan _viimeinen_ vaihtoehto. Eli jos ollaan jossain ulkona ja mitenkään muuten ei liikkuvaista vauvaa (vaunuissa/rattaissa toki eri juttu, mutta kontaavaa vauvaa on ainakin esikoiselta saadun kokemuksen mukaan mahdoton pitää koko ajan varjossa esim. jos käydään koko perheellä uimassa, puistossa jne.) saa kasvoista auringolta suojaan, niin sitten sitä vain fysikaalisen suojan sisältävää aurinkorasvaa kasvoihin. Kädet ja jalat aina vaatetettuna auringossa. Itse olen niin vaaleaihoinen, että palan heti jos olen 5 minuuttiakin auringossa ilman rasvaa ja ainakin esikoinen on perinyt mun ihotyypin. Joten en missään nimessä halua riskeerata sitä, että vauva polttaisi kasvonsa :( Niitähän ei tosiaan suositella alle vuoden ikäiselle, mutta meillä on tosiaan käytetty esikoisen kanssa jos muu ei ole auttanut.



Mutta nyt lihapullia paistamaan :)



Marrastoive

Mitähän sitä on taas väsyneenä näpytellyt... =:-o



Eiköhän niissä aurinkorasvauksissa kuten ihan kaikessa muussakin päde " maalaisjärki" . Tokkopa niin vaarallisia ovat, etteikö tarvittaessa voisi vauvallekin laittaa :-) Meillä esikoiselle tapaa tulla herpes (huuleen) ja hänen ollessaa pienempi yksi lääkäri totesi, ettei niistä rasvoista niin paljon elimistöön mitään liukene, etteikö niitä voisi alle kolmeveellekin laittaa tarvittaessa. Nyt kyllä käytän niitä Compeed laastareita, ovat lapselle huippuhyviä... Tämä meidän maailmamme on niin täynnä kaikkia mielipiteitä, ohjeita, sääntöjä ja mukamasvaaroja, että pää menee rikki, jos meinaa kaikkia seurata. Terve maalaisjärki vaan mukaan, niin kyllä sitä pärjää! Ei sillä, etteikö kehitys ja kaikki tutkimukset olisi hyväksi, sillä voimme ja osaamme nyt varoa asioita, joista ei ennen ollut tietoa. Mutta edelleenkin niiden kanssa mielestäni pitää ottaa järki käteen ;-P



Pitäisiköhän hommata kotiapulainen! Tämä huusholli on mielestän ihan liian sekaisin. Minulla on käynnissä vaatesirkus. Olen saanut lapsille eri tahoilta vaatteita ja nyt pitäisi jotenkin saada järkeiltyä ettei kaikkia säilyttäisi vaan laittaisi ylimääräiset kiertoon. Kun ei tuota tilaa ole liian kanssa... Ja kun vähänkin on muualla kuin kotona jonkun päivän, niin tuntuu, että joku on käynyt kodin sillä välin sotkemassa ;-P



Tottahan se aina mietityttää, milloin laittaa lapsi hoitoon, milloin yökylään ja kuinka usein. Sitä hakee kokemuksia ja " vertaistukea" . Mielestäni kukin tavallaan. Joillekin sopii tiivis perhe-elämä ja toisille joku muu. Tärkeintä kaikissa tavoissa lienee se, että jokainen siinä perheessä voi hyvin!



Se on muuten mielestäni vallan ihannetapaus, että lasta voi hoitaa joku sukulainen lähellä. Eli on tavallaan ihan kotona eikä altistu päiväkotipöpöille. Vaikka pöpöjä pitääkin riittävä määrä saadakin, jotta vastustuskyky paranee. Rauhallisin mielin vaan töihin! Se ikävä lasta kohtaan tulee ja on AINA oli lapsi sitten vuoden tai kymmenen ;-P



Ja se sitten, onko tarvis ravata baareissa... Joillakin on. Tässäkin mielestäni pätee se, että lapsi kuitenkin ensin ja hänen hyvinvointinsa. Me emme kauhiasti ole baareissa käyneet ennen lapsiakaan ja nyt ei sen vertaa. Mieli tekisi kuitenkin käväistä tuossa " lähibaarissa" yhdellä tummalla oluella ja kuuntelemassa livemusiikkia. Mutta sen aika ei ole vielä. Ja kuten edellä, iltaa voi viettää kotonakin ystävien kanssa :-)



...ja nyt pätkii taas =:-o





TalviSalama kera trion

Kivoja viestejä olette taas kirjoitelleet. kyllä me marrasmurut ollaan mukavaa ja järkevää porukkaa. Kukaan ei ole tuolmitsemassa toisia vaikka tehdäänkin asioita erilailla.



Aurinkolaseista: Voipi olla et ostan kunnolliset liikkestä tai sitten pärjätään halpamalleilla. Samat lierilakit ja kuomut otetaan käyttöön. Rasvoja saatan laittaa jos ollaan esim rannalla, jolloin helpommin aurinko ottaa kun on uikkareilla.



Töihin menosta ja hoidosta, raviteliin menosta ym:

Mulla siis neljäs lapsi jos joku nyt ei viel' ä muista ja ikääkin alkaa olla reilusti päälle 30 eli nyt olen aivan eri mieltä monestakin asiasta kun esim v 1995 jolloin esikoisemme syntyi joka nyt on kohta 12-v ja murkkuikä iskee.

Eli nyt oon niin mielelläni kotona etten ole koskaan ollut. Aolen aina ollut kans sitä' mieltä eetten olis kotiäiti tyyppiä mut niin se vaan elämäntilanne vaihtelee kun isommat kasvaa.

Kanelisokeri kirjoitti jällee kerrran samanlaisia ajatuksi kuin minullakin on. eli järjellä kun ajattelee liikaa niin monesti mettään menee.

Meillä jos jäkrkeilis olis pakko palta töihin mut nyt olenkin sitä mieltä että kaikkia palevlee et olen kotona. On upeeta olla auttamassa pientä tokaluokkalist läksyissä ym kun tulee koulusta.Ei tarvi olla yksin ai riidellä ilman aikuisen tukea veljensä kanssa.Sit meillä harrastetaan niin paljon et olisin varmaan ihan ylikuormittunu jos vielä töihin menisin. Mulla on kyllä vakipaikka jne...ja työ josta pidän, mutta tällähetlekllä tuntuu et kaikki ovat todella tyytyväisiä kun olen kotosalla. Kiirus on nyt hallittavissa ja yritän antaa kaikille neljälle sitä aikaa + miehelle. Samoin mies ei oo koskaan osallistunu näin paljon nuorena lastenhoitoon ja arkeen kun nyt vns " vanhemapana" isänä ja se on kyllä lähentäny parisuhdetta.

Vauva ei oo ollu hoidossa mut kaikki muut ovat aina välillä, isovanhemmat ottavat tosi mukavasti tuota 3-v ja se on juippu juttu hänelle. Saa siellä kerrankin olla keskipisteenä.



Sit on ollu hauskaa seurata kuinka ssurpehe muutta vanhemmuutta, ekan kans hösötti ja veilä tokankin, mut kolmanne ja varsinkin tän neljänne kans kaikki sujuu niinkun luonnostaan. Hih!



Ravintolaelämää en kaipaa yhtään. Ollaan päästy aikanaan ekasta ja tokasta paljonkin kulkeen mut nyt ei enää huvita.

Naistenkutsut ja isompien kans ulkona syöminen tms on paljon hauskempaa. Jotakin shoppailuhommaa ilman lapsia ollan mietitty kesällä kaverin kans esim Hesaan tms.Olis yötä, syötäs ja juteltas ym...



Ja jollekin jos ympäristö painostaa raflaan menemistä, niin antaa painostaa. Jos itseä ei huvita niin ei kannata lähtee.

Mulla ianakin on ollu aina kun on imetyksellä niin mieli kotona et ei oikein osaa edes rentoutua jos on jossakin kauemmin. Imetys ym vauva-aika on niin tosi lyhyt että nauttikaamme siitä

JA niinkun kanelisokeri sanoi lapset on niin vähän aikaa pieniä että mä voisin nyt olla vaikka lppuelämäni kotiäitinä. Ei vaan mut nyt elän elämäni onnellisinta aikaa. Kyl se musta on ollu aina raskainta tuo 1-2-vuotiaan hoitaminen, ja sit onkin mieli tehny jo töihin lepään.

Mut nyt lopttelen. laittkaapa taas ajatuksia!

Mukvaa huhtikuun loppua kaikille muruille!

Laitoin nyt uutta pinoa, kun maanantaihan tänään on vaikka pääsiäispyhissä vielä ollaankin... Joten toivottavasti on ihan ok tämä uusi pino :)



Meilläkin palattu mökiltä pääsiäisen vietosta :) Kamalan nopeasti nuo pyhät tuntuu aina menevän... Poika nautti taas kovasti olostaan mökillä isovanhempiensa ja muiden läheisten seurassa. Huomaa aina kun tullaan kotiin, että kyllä hän väsynyt ja uni maistuu vielä paremmin kun yleensä :) Mökillä kuitenkin on leikkiä ja puuhaa aina niin paljon kun oli leikittäjiä niin monta, joten yhtäänhän ei tietenkään poitsu sitten malta olla vaan, koko ajan pitää touhuta ja tokihan siinä väsyy sitten :)



Mutta ei mitään väsykiukutteluja tule onneksi silti, vaan uni tosiaan maistuu vielä entistäkin paremmin.

Oli itsellekin kyllä mukavaa viettää viikonloppua mökillä ja nauttia pääsiäisherkuista :) Heh, nyt voikin sitten vaikka vähän paastota vappuun asti ja sitte taas vappuherkkujen kimppuun.



Lempileluista oli kysymystä, meidän pojalla niitä on useampia eli hänellä ei nykyisin ole mitään yhtä erityistä. Nyt välillä jo lelut unohtuukin, kun niin kovaa vauhtia kieritään lattialla paikasta toiseen :)



Soseet on menny edelleenkin ihan hienosti, makeita en edelleenkään ole maistattanut. Vasta perunaa, kukkakaalia ja parsakaalia. Ainakin maissia ja porkkanaa vielä maistatan ja sittenhän noista saakin jo ihan mukavasti sekoituksia. Makeita ajattelin antaa vasta vähän myöhemmin lusikallisen-pari jälkkäriksi tuon varsinaisen ruoan päälle.



Mukavaa alkavaa viikkoa!



Piparminttu

Meillä ei viime yönä paljoo nukuttu...

Mä en varmaan nukkunut kuin korkeintaan tunnin.

Joel vesirokon takia ei viitsinyt yöllä paljon nukkua,ja sit kolmas lapsikin huuteli yöllä toisessa huonessa jonne sit mies meni.

Aina kun meinain itse saada unta niin Joel heräs uudelleen.



Kovin paljoo ei vielä ainakaan noita vesikelloja ole mutta kaippa niitä tulee vielä tänään ja ilmeisesti huomennakin jos se samalla tapaa tulee kuin isommillekkin silloin 3 päivää tulee lisää näppyjä kunnes alkaa paranemaan ja vähenemään...



Saatiin silti tänään kuitenkin siivottua talo,vaikka väsyneitä ollaankin jos ei olis ollu tämä päivä pyhä niin ei olis kyllä yksin viittinyt tommosen yön jälkeen siivoilla,mutta kun mieskin oli kotona niin päätettiin sit siivota kuitenkin vaikka yö menikin tosi huonosti.



Sitten tänään meillä meni hajalle myöskin toinen pyykinkuivas teline,ihmeen heikkoa tekoa,se vaan siis yhtäkkiä räsähti kasaan ja ei enään pysynyt koossa,vaan oli jalat taittuneet rikki.



Eikä siinä ollut siis mitään ihmeellistä lisä painoa eikä kukaan ole koskaan siinä roikkunut eikä kiipeilly.

Mun siskoilla ja äitellä on mennyt rikki vaan jos joku on pienenä siinä roikkunut,mutta nää uudet on selvästi hepposempaa tekoa.



Mutta eipä kai nyt muuta kun kahvin juontiin...



toivoovauvaa ja muut.

Kiva kun on uusi pino. Se edellinen alkoi olla jo ihan hirvittävän pitkä.



Pääsiäinen meni kotioloissa. Ei mitään ihmeellistä saatu aikaan. Mies asensi esikoiselle tietsikan omaan huoneeseen, kun vihdosta viimein saimme ostettua itsellemme litteän näytön toiseen tietsikkaan. Tähän saakka meillä on ollut kaikki muut oheislaitteet olemassa, paitsi se monitori on puuttunut. Tyttö oli ihan onnessaan kun sai tietsikan, vaikka se vanha onkin.



Viime yö meni ihan ketuilleen. Taistelin keskimmäisen kanssa meidän sängyssä nukkumisesta (nukkuu tosi levottomasti ja leveästi) ja lopulta kannoin yli 30-kiloisen rotkaleen sänkyynsä. Eihän tuo siellä viihtynyt kahta minuuttia kauempaa kun jo porata pärryytti meidän makkarin ovella...argh! Hain pojan sängystä petarin ja majoitin hänet lattialle. Sitten menikin tunnin verran uutta unta odotellessa ja miehen vedellessä hetuloitaan kurkkuun niin, että koko huone raikasi ja välillä pelkäsin niiden risojen todella juuttuvan sinne kurkkuun. Ainokin heräili tunnin parin välein, mikä on ihan omituista -tai no, itseäni saan syyttää kun olen vedellyt mämmiä, suklaata ja ruisleipää koko viiikonlopun.



Formuloista: Joo, minulla on asennettuna koneelle TVU-player (?), josta vielä pari viikkoa sitten näkyi yksi urheilukanava, joka näytti livenä formulat, mutta eipä löytynyt sitä kanavaa sunnuntaina enää. No, ei se haittaa. Kerrankos jos toisenkin ne formulat voi jättää katsomatta...



Keskimmäinen muksumme vietti 8v synttäreitään sunnuntaina. Ihan perheen voimin niitä vietettiin. Kutsut pidetään, jahka saamme ne ensin tehtyä ja sovittua minä päivänä tulisivat sukulaiset ja milloin on kavereiden vuoro. En millään jaksaisi alkaa pitämään mitään pippaloita kun se aina tietää tuntikausien puunaamista ja järjestelyä täällä kotona.





Nyt pitää lopettaa. Hyvää viikkoa kaikille!



Kanelisokeri

Meijän yökyläily meni ihan mallikkaasti. Yö meni ok, poitsu söi jonkun pari kertaa ja nukahti aina samantien uudelleen.



Tais vaan olla raukka vähän väsynyt reissusta, kun nukku viime yönä kuus tuntia putkeen!! Sitä se on viimeks tehny varmaan kaksviikkosena! Olo on itelläkin kuin uudestisyntyneellä! ;) Kun ite en jostain syystä osannu toissayönä nukkua kunnolla.



Meillä jätkä kehitteli tässä pyhien aikana jonkun ihme " virkayskän" . Piti koko ajan köhiä sillai teennäisesti. Ihme homma.



Ei nyt muuta tällä erää...



joelaa ja Niklas

Täälä on nyt ihan omituisia mulla meinaa tulla itelle vesirokko vaikka olen lapsena sairastanut...

Soitin jo terveyskeskukseenkin niin sillain voi joskus käydä että sen saa aikuisena uudelleen jostain ihmeen syystä ja nyt mulla itselläni on noia

muutamia vesikelloja ja ne tosiaan kutiaa.



No kun vaan ei tulisa mikään raju vesirokko itelle kuitenkaan kun oon sen jo kerran sairastanut,eli vastaaineita pitäisi olla.



Kolmas lapsi on nyt tosi rajussa vesirokossa kuume huitelee parhaimmillaan 39 ja vesikelloja on naama maha ja selkä sekä huulet täynnä.

Käsiin ja jalkoihin ei kovasti ole näppyjä tullut ihmettelen ettei toi neiti valita niitä yhtää vaikka varmasti on kurja olla.



Tota korkeeta kuumetta pitää nyt vaan seurailla ja huomenna soittaa uudelleen jos kuume vielä tänäänki nousee 39 asteeseen lääkkeen jälkeen.



Mutta eipä tässä muuta nyt tälle aamulle menen kahvin keittoon ja sit neitin kanssa videota katteleen kun pyytelee mua kaveriksi ja Joel on nukkumassa.



Toivoovauvaa ja kipeet muksut...

Moi!

Toivottavasti muistin oikein, että se oli Joelaa... Eli eikös sulla ollut niin, että poika ei suostu enää nukkumaan vaunuissa ulkona vaan vaihdoitte päikkäreiden osalta sisänukkumiseen?



Meillä kyllä nukkuu parvekkeella/ulkona edelleen vaunuissa (eikä siis sisällä pahemmin ole nukkunutkaan kuin varmaan ensimmäisen kuukauden ajan), mutta olen pikkuhiljaa lisäillyt sisällä nukkumista ajatellen kesäkuumia (heh, jos kesällä saadaan hellettä), koska silloin ei ole parvekkeella mitään mahdollisuutta nukuttaa kun siellä on n.+40 astetta auringossa.



Kysyisinkin, että kävikö teillä niin, että ekana unet oli lyhyempiä sisällä mutta sitten alkoivat pidentyä kun vaan sitkeästi laitoit sisälle päiväunille?



Meillä nukkuu tällä hetkellä aamun ensimmäiset päiväunet sisällä, parhaimmillaan jopa 1,5 tuntia (usein noin tunnin) ja nyt olen ajatellut yrittää että jos nukkuisi myös päivän pisimmät unensa sisällä.



Joten sen takia kiinnostaa miten sulla oli tuo homma, kun veikkaampa ettei nyt ekoilla kerroilla kauaa nukuta. Että onkohan siis toivoa että unet sisällä pidentyis vaikkapa ainakin kahteen tuntiin myös ns. pisimpien päikkäreiden osalta kun vaan sitkeästi sisällä nukutan :)



Piparminttu

Juu, muistit oikein, meillä ei enää oo reiluun kuukauteen nukuttu vaunuissa ollenkaan.



Alkuun oli tosiaan kyllä unet tiukassa sisälläkin, mut kyllä se siitä pikkuhiljaa alko unet pitenemään. Meijän poika vaan ei oo koskaan oikeen nukkunu pitkään. Vaunuissakin tais parhaimmillaan nukkua melkein neljä tuntia ihan vaan muutaman kerran. Yleensä vaihteli tunnista kolmeen tuntiin. Sisällä on nyt enkat ollu melkein kaks tuntia. Yleensä jää vaan n. tuntiin. Vaihtelee kyllä niin laidasta laitaan siitä 30min-2h... Monesti nukahtaa tissille ja siitä vaan kannan sänkyyn. Joskus joutuu nukuttaan. Mut onneks ei enää nykysin tartte niin kauheesti sitä hytkytystä! Meinas jo selkä ja hartiat pamahtaa, kun piti tommosta mörssäriä rytkyttää sylissä uneen! Mut tosiaan nykysin jos tarvii ees hytkyttää, niin ihan muutama minuutti riittää ja joko nukahtaa tai rauhottuu sen verta, et voi jo sänkyyn laskea.



Sit olen tehnyt niin, et tuulettelen makkaria, ettei siellä olis liian lämmin. Meillä tuppaa mittari näyttään melkein aina 21 astetta, kun semmonen lähempänä 18 olis sopivampi. Niin tossa kun olikin noita lämpösiä kelejä, niin pidin tuuletusräppänää raollaan päikkäreidenkin aikaan. Ja päikkäreille laitan myös paljon ohuemman peiton, kuin mitä yöunilla käytetään. Esimerkiks pelkkää pussilakanaa vois kanssa käyttää.



Ei nyt tullu muita pointteja mieleen. Kysy vaan jos jäi jotain oleellista tietoa kertomatta?!? Ja jos vaan voin jotenkin auttaa... Mut uskoisin, et alkuun voi olla unet vähän nihkeetä, mut eiköhän se siitä kun tottuu.



Mä oon oikeestaan aika tyytyväinen et poitsu lopetti vaunuissa nukkumisen, kerrostalossa kun asutaan (vaikka onkin vaan rauhallinen 12 asunnon talo), niin se ulkona nukkuminen on vähän niin ja näin... Parvekkeella ei kans oikeen viitti nukuttaa, kun jo kahdentoista maissa alkaa aurinko paistaan siihen ja paistaa sitten koko illan.. Korkeintaan aamun ensimmäiset unet vois nukkua ulkona. On sit tosiaan nyt käyty aina siinä valveillaoloaikaan ulkona ihan RATTAILLA, kun ei se yhdistelmien ratasosa ollu oikeen hyvä sekään! :) Sen ois vaan saanu vähän enempi kallelleen, kun mitä rattaissa saa selkänojan, mut kun kerran jätkä tykkää enempi rattaista, niin mitä sitä toista kiusaamaan sitten!



Semmosia.. Täytyskin täytellä noita päivähoitohakemuksia, et saa huomenna ne jo viedä! Enää nelisen kuukautta ja sit töihin, apuva!!!



joelaa ja Niklas toisilla unilla

Kiitti vastauksesta!

Kokeilin tänään ensimmäisen kerran sisällä sitä nukuttamista (tosin vaunuissa, koska meillä ei poika päivällä sänkyyn suostu nukkumaan) noilla pidemmillä päikkäreillä, ja nukkui se ilman ongelmia 1,5 h.

Joten ehkä ne unet sisällä siitä vielä pitenee :) Meijän poikaa vois pitää aika hyvänä nukkujana, joten toi 1,5h vähintäänkin sen " kuuluis" nukkuakin että ois normaaliunet.

Ja aamun ekat päikkärit nukkuukin sisällä yleensäkin, niissä " enkat" on 2 tuntia että eiköhän tuo sisällä saada aika kivasti nukkumaan vielä.



Piparminttu

Kylläpä onkin taas aikaa kun olen viimeksi kirjoittanut...Laiskottaa tai jotain? Ei vaan, ollaan oltu paljon mummulassa, niin siellä ei tule koneella istuttua. Eikö kotonakaan enää paljoa... Kotihommat vie niin paljon aikaa, että helpommalla päästään kaikki kun äiti keskittyy olennaiseen eikä pyöri netissä.



Vesirokkoa jollain.. Meillähän oli sitä silloin kun Sinna oli 3 viikkoa vanha. Ja meillä paikkaansa piti se, et mitä isompana sairastaa sen pahempi on tauti. Sinnalla oli vain muutama näppy, eikä kuumettakaan juuri lainkaan. Keskimmäinen (tuolloin 1v8kk) oli aika näppyläinen mut ei juurikaan kutissut tai kuumeillut, ei ainakaan raapinut yhtään. Mutta häneen ei saanut koskea. Esikoinen (tuolloin vajaa 4v) oli näppyä täynnä, kuumekin nousi ja kutina oli armotonta. Mutta onneksi on nyt sairastettu.



Neuvolassa käytiin tänään, neiti on tasan 5kk. Painoa reilut 7,7kg, pituutta 65cm. Rokotusta ei saatu kun eilen alkoi räkätauti... Pari viikkoa sitten oppi kääntymään, pyörii kellon viisarina ja kovasti nostaa peppua, mutta tällöin naama painuu lattiaan. Tänään kuukausipäivän kunniaksi maisteltiin pottua. Teelusikallinen meni hymyjen, irvistysten ja yökkimisen säestyksellä. Aika hyvin kuitenkin. Kuolannut tyty on jo kauan, mutta vielä ei hampaita näy. Luulen et piakkoin puhkee.



En keksi nyt muuta kirjoitettavaa, ja tuo ieskin tuli kotiin joten...



JaaSa