Onko periaatteessa mahdollista, että olemme kaikki nepsyjä?
Nyt kun moni saa nepsydiagnoosin, niin mitä jos me kaikki olemmekin pohjimmiltaan nepsyjä?
Kommentit (48)
Kutsu miksi haluat, nepsy, mt...
Jokuhan täällä pahasti mättää kun kaikesta pitää ottaa joku feministi/sukupuoli/ylipaino/ulkonäkö kilarit.
Lääkäri ei voi enää sanoa lihavalle että tapat ittes jos vielä syöt roskaruokaa. Kaikilla on vaan oikeuksia nykyisin ja kriisiapua pitää tarjota jos kouluruokaa ei ollu 17 eri vaihtoehtoa tai mantelimaito loppuu kaupasta.
Snowflake maailma, minkäs teet.
Ei ole periaatteessa mahdollista, kun koko termin pointti on poikkeavuus enemmistön neurotyypistä. Eikä moni saa diagnooseja, autisteja on jotain 1 % väestöstä, ADHDta aikuisilla 2-3% ja lapsilla 5-7 %.
Emme ole. Lapsuuden perheestäni olen lähinnä neurotyypillistä. Vain joitain kaikuja vanhempien piirteistä esiintyy.
En ole kuten he, eikä minulla ole sisarusteni nepsyongelmia. Eikä muitakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole koska nepsyys on poikkeava aivorakenne
Onko sinulla linkata jotain tutkimusta jossain näkyy että nepsyjen aivojen rakenne on jotenkin erilainen kuin tavallisella ihmisellä?
Aivokemia on erilainen. Aivojen välittäjäaineiden toiminnassa on eroja.
Aitistien aivoissa harmaa aine on erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole koska nepsyys on poikkeava aivorakenne
Onko sinulla linkata jotain tutkimusta jossain näkyy että nepsyjen aivojen rakenne on jotenkin erilainen kuin tavallisella ihmisellä?
Aivokemia on erilainen. Aivojen välittäjäaineiden toiminnassa on eroja.
Aitistien aivoissa harmaa aine on erilaista.
*Autistien.
Nykyisillä ravintosuosituksilla kaikki ovat nepsyjä. Ilman ravintoa aivot ei voi toimia.
Se on juuri niin.
Meillä kaikilla on omanlaisemme neurotyyppi. Keskimääräinen ihminen on se normaali, nolmi, joille tämä yhteiskunta on rakennettu, koska heitä on tilastollisesti eniten. Ihan sama kuin homoseksuaalisuudessa. Me kaikki ollaan jossain sillä janalla. Joku kokee olevansa 100 % hetero, niin hän on tietenkin janan toisessa ääripäässä ja toisessa on sitten se 100 % homo. Kaikki muut on siellä välillä.
Nepsy-diagnoosin saa, jos on erityisiä ongelmia sopeutua elämään nolmeille tehdyssä maailmassa. Se on tylsä ja ahdistava paikka nepsylle, joka kaipaa enemmän energiaa ja enemmän sitä ja tätä. Nolmin kyvyt ei riitä käsittämään aina sitä taajutta ja intensiteettiä, jossa nepsy elää.
Vierailija kirjoitti:
Kutsu miksi haluat, nepsy, mt...
Jokuhan täällä pahasti mättää kun kaikesta pitää ottaa joku feministi/sukupuoli/ylipaino/ulkonäkö kilarit.
Lääkäri ei voi enää sanoa lihavalle että tapat ittes jos vielä syöt roskaruokaa. Kaikilla on vaan oikeuksia nykyisin ja kriisiapua pitää tarjota jos kouluruokaa ei ollu 17 eri vaihtoehtoa tai mantelimaito loppuu kaupasta.
Snowflake maailma, minkäs teet.
Kaikki lihavat eivät saa mitään sairauksia huonoista elintavoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole koska nepsyys on poikkeava aivorakenne
Onko sinulla linkata jotain tutkimusta jossain näkyy että nepsyjen aivojen rakenne on jotenkin erilainen kuin tavallisella ihmisellä?
Aivokemia on erilainen. Aivojen välittäjäaineiden toiminnassa on eroja.
Ja niin on kaikilla. Siis heilläkin, joilla ei ole nepsy-diagnoosia. Mistään ei löydy kahta ihmistä, joilla on samanlainen aivokemia.
No siinä kävisi siitten niin, että löydettäisiin tai keksittäisiin jokin uusi tapa erottua.
Omassa lapsuudessani joka koululuokassa oli se yksi lihava pikkupoika, ylihuolehtivan äitinsä lihavaksi ruokkima. Tällä kundilla oli järjestään vapautus liikunnasta, koska äiti oli saanut puhuttua sille astmadiagnoosin. Se oli muutenkin pikkuvanha, ja jotenkin ylisuojeltu. Ei kuitenkaan mikään välkky koulussa.
No sitten liikalihavuus yleistyi, eikä joka iikka voinut olla astmaatikko. Eli se kortti oli ns. pelattu. Sen jälkeen löytyi nämä nepsyt ja adhdeet. Ja taas näillä ylihuolehtivilla oli oma spessukersa, jota muiden pitää loputtomasti ymmärtää ja ottaa huomioon.
Ei ole mahdollista, että kaikilla olisi neuropsykiatrinen poikkeama, koska tarvitaan se "normaali" ennen kuin poikkeama voi olla olemassa.
Jos nyt sitten yhdessä sovitaan, että ihmisen normaali pituus on vaikkapa 360-480 cm, niin toki sitten kaikki ovat lyhytkasvuisia. Paitsi ettei oltaisi, koska ihmiset eivät normaalisti ole 360-480 cm pitkiä.
Esimerkiksi ADHD diagnosoidaan minun käsittääkseni kyselyiden ja haastatteluiden perusteella, ei aivojen kuvantamisen. Sitä ei voi siis nähdä CT-kuvasta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole periaatteessa mahdollista, kun koko termin pointti on poikkeavuus enemmistön neurotyypistä. Eikä moni saa diagnooseja, autisteja on jotain 1 % väestöstä, ADHDta aikuisilla 2-3% ja lapsilla 5-7 %.
Eikös se ole pojilla 11% ja tytöillä 4%?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista, että kaikilla olisi neuropsykiatrinen poikkeama, koska tarvitaan se "normaali" ennen kuin poikkeama voi olla olemassa.
Jos nyt sitten yhdessä sovitaan, että ihmisen normaali pituus on vaikkapa 360-480 cm, niin toki sitten kaikki ovat lyhytkasvuisia. Paitsi ettei oltaisi, koska ihmiset eivät normaalisti ole 360-480 cm pitkiä.
Adhd oireet eivät ole mitattavia samoin kuin pituus tai paino. otetaan esimerkiksi oppiminen koulussa ja tunnilla, jossa opettaja luennoi ja opettaa jotain uutta asiaa oppilaille ja opplaien tulisi tuolla tunnilla keskittyä sisäistämään asia.
On joskus sovittu, että normaalin x ikäisen oppilaan pitäisi kyetä istumaan 45 minuuttia paikaallaan pulpetissaan ja kuuntelemaan opettajan opetusta ja sisäistämään se. Se on vain sovittu, että tuo on normaalia. Sitten jos siitä joku oppilas poikkeaa ja hän sisäistäisikin paremmin opettajan kertoman, jos saisi vaikka samalla raapustella suttupaperiin tai ottaa keinuvan istuimen pulpetin taakse, niin on sovittu, että se ei ole normaalia. Vaikka se on. Yhtä lailla kuin on normaalia, että joku tykkää tehdä lenkkinsä juosten ja joku toinen kävellen ja jos näiden ihmisten kunnon kehitystä tutkittaisiin ja molemmat treenaisivat itseään itselleen sopivalla intensiteetillä, niin lopulta todettaisiin, että he saavuttivat saman kuntotason. Noin se on vaikkapa oppilailla. Kun me kaikki opimme eri tavalla, meidän pitäisi saada käyttää sitä itsellemme sopivinta tapaa oppia.
joskus vain joku päätti, että koulussa pitää olla tietyllä tavalla ja se on normaalia ja jos siitä poikkeaa, se on epänormaalia.
yhteiskunnassamme tällaisia asioita on paljon, joissa pitää toimia tietyllä lailla ja on sovittu, että se on normaalia ja pidetään epänormaalina kaikkea muuta. pitäisi päästä pois ajattelemasta, että adhd on jokin ei-toivottu sairaus tai tila, joka pitää kitkeä pois.
(isoäitini oli molempikätinen, mutta kouluun mentyään, hänet pakotettiin alkamaan oikeakätiseksi, koska se oli normaalia ja vasenkätisyys luokiteltiin silloin suurinpiirtein aivovammaksi. Hänen vasen käensä sidottiin selän taakse kiinni, koska hän epähuomiossa alkoi aina tekemään asioita vasemmalla kädellä, kun normaalit ihmiset tekiviät samat oikealla. Nykyisin sitten tiedetään, että se ei ole minkäänlainen häiriö.)
Jos ihmiset, joita pidämme nepsyinä, olisivat enemmistöä, niin silloin nykyiset neurotyypilliset olisivat nepsyjä. Ei ole siis mahdollista, että me kaikki olisimme epätyypillisiä.
"Onko periaatteessa mahdollista, että olemme kaikki nepsyjä?"
On kai mahdollista, että te dissosiatiivinen identiteettihäiriön eri persoonat olette nepsyjä. 🤷🏼
Mutta litteäni ei kiinnosta v i t t u a k a a n.
Meillä kaikilla on tarkkaavaisuusmielessä jotain haasteita, joiden kanssa painiskelemme silloin tällöin, tai säännölllisesti. Tästä tulee diagnoosi, jos haaste vaikeuttaa liikaa jokapäivästä elämää, tai suoritumista kotona, koulussa tai vaikka töissä. Tuossa mielessä jokainen meistä ei ole nepsy, vain he, joilla on liikaa vaikeuksia, mutta siinä mielessä jokainen meistä on nepsy, koska jokaiselta meistä löytyy neuronpuolen haasteita, kun tehtäisiin laajat tukimukset. Ei ole olemassa täydellistä ihmistä, jolta onnistuu kaikki täydellisesti, mutta on olemassa keskimääräinen ihminen, joilta onnistuu yhteiskunnan määrittelemät asiat siinä ajassa ja siinä laajudessa, kun kukin yhteiskunta kokee, että pitää onnistua.
Sama juttu vaikka ujouden, sosiaalisen estyneisyyden kohdalla. jos keskimääräinen, normaaliksi luokiteltu suomalainen heitettäsiin usalaiseen yhteiskuntaan pärjäämään omillaan, niin hän saisi jostain aika nopeasti diagnoosisn sosiaalisesta estyneisyydetä tai ujoudesta ja lääkepurkin käteen, että ota tuosta, ne lievittää ahdistusta. Mutta sama tyyppi suomalaisessa yhteiskunnassa luokiteltaisiin normaaliksi ja ehkä jopa sosiaaliseksi.
Seurustelin aikoinaan espanjalaisen miehen kanssa ja tutustuin hänen kauttaan moniin espanjalaisiin. Ajattelin monesti, että jos nuo tulisi suomeen sähläämään samalla lailla, niin kaikki saisivast adhd-diagnoosin. Espanjassa niiden sähläys ja suomalaiseen silmiin osuva ilmeinen levottomuus oli normaalia.
Olen alkanut pohtia samaa kysymystä, koska en tiedä tunnenko varsinaisesti ketään neurotyypillistä. Lajin selviytymisen kannalta on ollut ensiarvoisen tärkeää, että noita nepsypiirteitä on ollut.
Silta sarjan naisnäyttelijä joutui perehtymään asperger oireyhtymään todella syvällisesti jotta onistui roolisuorituksessaan. Kun hän tuli käymään Suomeen, joutui toteamaan "hups".
Muuten, juuri tämän takia me suomalaiset ollaan parhaita ongelmanratkaisijoita maapallolla.
Aivokemia on erilainen. Aivojen välittäjäaineiden toiminnassa on eroja.