Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset eivät osta taidetta?
Hesarissa oli osuva kolumni siitä, ettei suomalaisten sisustusohjelmien kodeissa näy juurikaan taidetta. Kalliisiin design-kalusteisiin satsataan kyllä, joten ei pitäisi olla kiinni rahasta.
Samaa olen itsekin ihmetellyt. Olen itse kasvanut taiteen ympäröimänä, sitä on ollut niin isovanhemmilla, lapsuudenkodissa kuin nyt aikuisena omassakin kodissa. Ostan mieluummin laadukkaita mutta merkittömiä huonekaluja, ja käytän sen sijaan enemmän rahaa vaikka johonkin isompaan öljyvärimaalaukseen. Tässä suhteessa olen kuitenkin outolintu ainakin omassa tuttavapiirissä. Vieraat kyllä ihailevat teoksia meillä käydessään, mutta harvemman kotoa kuitenkaan löytyy taidetta, vaikka sisustukseen muuten panostetaan.
Mikä on sinun syysi olla ostamatta taidetta?
Kommentit (447)
Olen jo monta vuotta halunnut ostaa tauluja. Jotain abstraktia taidetta. Rahakaan ei olisi ongelma. Ongelma on se ettei niitä voi vaan mennä kaupasta ostamaan. Inhoan kaikkea shoppailua ja tilaan kaiken mahdollisen.
Instassa olen nähnyt joitain mielenkiintoisia taidetilejä, mutta hankala on saada selkoa, mistä taidetta voi ostaa. Yhdelläkin oli kesän aikana joku yksi näyttely jossain pöpelikössä. Ja viisi klikkausta saa tehdä, että saa selvää, missä myyntiä on ja milloin ja onko kaikkea nähtävää edes kaupan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos taiteilijalle heittää narsismikorttia pelkän teoksen hinnan perusteella, voi katsoa peiliin löytyykö se narsismi sieltä.
Uniikki staattinen kuva ei merkitse paljoakaan aikakautena, jolloin me kaikki olemme jatkuvan kuvavirran äärellä, ja voimme tuottaa niitä loputtomiin pelkästään kuvailemalla sanallisesti sen, mitä haluamme kuvassa olevan. Kaikenlaiset kuvat yleensäkin ovat kokeneet inflaation. Kenellä on enää valokuva-albumeita? Suurin kysymys valokuvien suhteen on, että miten saamme järjestykseen kaikki ne kymmenet tuhannet digiräpsyt, joita kukaan ei tule edes näkemään - edes kuvaaja itse.
Taide seinällä ei myöskään ole enää samanlainen statuskysymys, kuin mitä se oli Suomen talouden nousukautena keskiluokkaan päässeillä duunariperheillä. Kodeissa ei myöskään myöskään näy enää kirjahyllyjä (täynnä kirjakerhobulkkia).
Yhteiskunnan ylimmällä tasolla maalaustaiteen merkitys juutalaiskriitikoiden, -galleristien ja -kauppiaiden mahdollistamana yhteisenä rahanpesuoperaationa alkaa myöskin olla ohi. Rikkaat arabit ja kiinalaiset ostavat kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla dollareilla ikoniset maalaukset pois kuleksimasta tietämättä miksi niillä yleensäkään on edes arvoa.
"Aika nopeasti sen huomaa ihmisten sisustuksesta, mistä niiden kanssa voi puhua. Paremmin viihtyy sellaisten kanssa, joilla on kotona seinillä muutakin kuin maalarinvalkoista ja kirjahylly".
Aika ylimielinen suhtautuminen kanssaihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
"Aika nopeasti sen huomaa ihmisten sisustuksesta, mistä niiden kanssa voi puhua. Paremmin viihtyy sellaisten kanssa, joilla on kotona seinillä muutakin kuin maalarinvalkoista ja kirjahylly".
Aika ylimielinen suhtautuminen kanssaihmisiin.
Ja tässä nyt väheksytään kirjahyllyjä! Kyllä sieltä yleensä löytää ihan hyviä puheenaiheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen jo monta vuotta halunnut ostaa tauluja. Jotain abstraktia taidetta. Rahakaan ei olisi ongelma. Ongelma on se ettei niitä voi vaan mennä kaupasta ostamaan. Inhoan kaikkea shoppailua ja tilaan kaiken mahdollisen.
Instassa olen nähnyt joitain mielenkiintoisia taidetilejä, mutta hankala on saada selkoa, mistä taidetta voi ostaa. Yhdelläkin oli kesän aikana joku yksi näyttely jossain pöpelikössä. Ja viisi klikkausta saa tehdä, että saa selvää, missä myyntiä on ja milloin ja onko kaikkea nähtävää edes kaupan.
Neuvoni sinulle, sijoita ylimääräiset rahasi terapiaan, että pääset eroon tuosta sosiaalisesta fobiastasi.
Kulttuurinen pääoma:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kulttuurinen_p%C3%A4%C3%A4oma
Se on Suomessa aika pientä, kun olemme olleet suurvaltojen köyhä alustamaa pitkään ja vasta nykyisten sukupolvien eläessä kaupungistuneet. Puolella suomalaisista on uskomatonta kyllä korkein koulutusaste peruskoulutasoinen.
Pieni sivistyneistö oli Suomessa ison kaupungin yliopistokoulutettujen kokoinen ja useimmilla heilläkin oli pitkään juuret maaseudulla ja lapsuudenperhe kouluttamattomia. Kulttuurisukuja on todella vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keräävät vaan pölyä. Minusta puhdast valkoinen seinä näyttää paremmalta kuin mikään taideteos. Kulutan ne rahat johonkin josta on käytännön hyötyä.
Ostan taidetta, mutta en ehkä ihan valtavirtaa. Suosin pieniä yksityisiä tekijöitä joilta saa printtejä ja pieniä koriste-esineitä yms. Isoille tauluille ja patsaille ei pikkuasunnossani ole tila. Printit ja "figuriinit" on helpompi säilyttää, kun tahdon vaihtaa sisustusta silloin tällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seinätilaa ei ole paljon, kun on monta kirjahyllyä. Seinillä on myös ryijyjä ja perittyjä mieleisiä tauluja. Kaikki tauluni eivät edes mahdu seinille, enkä niitä kattoonkaan ala ripustaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys ap.
Vastaus on varmaan, että Suomessa on pieni sivistyneistö ja vain vähän kulttuurista pääomaa. Eli junttikansaa suoraan sanoen, vasta silmänräpäys sitten savupirtistä kömpineitä. Koluutus on monessa suvussa uusi asia, eikä ole saanut lapsuudenåerheestä mallia taiteen ja kulttuurin arvostamisesta.
No esim Jörn Donner oli sivistysperheestä ja oli lukenut ja koti (mitä kuvia olen nähnyt) täynnä kirjoja ja taideaarteita, oli ts "kulttuurista pääomaa" monen sukupolven ajalta.
Ja millainen mies hän olikaan; epämiellyttävä narsisti joka kohteli läheisiään todella huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uniikki staattinen kuva ei merkitse paljoakaan aikakautena, jolloin me kaikki olemme jatkuvan kuvavirran äärellä, ja voimme tuottaa niitä loputtomiin pelkästään kuvailemalla sanallisesti sen, mitä haluamme kuvassa olevan. Kaikenlaiset kuvat yleensäkin ovat kokeneet inflaation. Kenellä on enää valokuva-albumeita? Suurin kysymys valokuvien suhteen on, että miten saamme järjestykseen kaikki ne kymmenet tuhannet digiräpsyt, joita kukaan ei tule edes näkemään - edes kuvaaja itse.
Taide seinällä ei myöskään ole enää samanlainen statuskysymys, kuin mitä se oli Suomen talouden nousukautena keskiluokkaan päässeillä duunariperheillä. Kodeissa ei myöskään myöskään näy enää kirjahyllyjä (täynnä kirjakerhobulkkia).
Yhteiskunnan ylimmällä tasolla maalaustaiteen merkitys juutalaiskriitikoiden, -galleristien ja -kauppiaiden mahdollistamana yhteisenä rahanpesuoperaationa alkaa myöskin olla ohi. Rikkaat arabit ja kiinalaiset ostavat ky
Aina joku nörtti alkaa puhumaan juutalaisista ja rahanpesusta kun ihmiset yrittää puhua taiteesta.
Vierailija kirjoitti:
Kulttuurinen pääoma:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kulttuurinen_p%C3%A4%C3%A4oma
Se on Suomessa aika pientä, kun olemme olleet suurvaltojen köyhä alustamaa pitkään ja vasta nykyisten sukupolvien eläessä kaupungistuneet. Puolella suomalaisista on uskomatonta kyllä korkein koulutusaste peruskoulutasoinen.
Pieni sivistyneistö oli Suomessa ison kaupungin yliopistokoulutettujen kokoinen ja useimmilla heilläkin oli pitkään juuret maaseudulla ja lapsuudenperhe kouluttamattomia. Kulttuurisukuja on todella vähän.
Ja Ranskassa taidegalleriat ovat hätää kärsimässä:
https://www.artnews.com/art-news/market/french-art-galleries-struggle-a…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys ap.
Vastaus on varmaan, että Suomessa on pieni sivistyneistö ja vain vähän kulttuurista pääomaa. Eli junttikansaa suoraan sanoen, vasta silmänräpäys sitten savupirtistä kömpineitä. Koluutus on monessa suvussa uusi asia, eikä ole saanut lapsuudenåerheestä mallia taiteen ja kulttuurin arvostamisesta.
No esim Jörn Donner oli sivistysperheestä ja oli lukenut ja koti (mitä kuvia olen nähnyt) täynnä kirjoja ja taideaarteita, oli ts "kulttuurista pääomaa" monen sukupolven ajalta.
Ja millainen mies hän olikaan; epämiellyttävä narsisti joka kohteli läheisiään todella huonosti.
No yleensä jos elää menneisyydessä on väistämättä kantaa sen ajan painolastia. Milloin ikkauksia oltaisiin tehty jollain muulla, kuin hirveyksillä? Milloin ruma ukko voisi koskaan saada muuten huomiota, kuin tekemällä hirveyksiä?
Munkit hyväksyvät kohtalonsa ja valitsevat hiljaisen elämän. Jonkun elukan himosta syntyneet, ymmärtävät painaa päänsä ja kadota. Korjaavat oman karmansa ja jopa se saastainen elukka joka heidät on siittänyt saattaa saada pisaran heidän hyvyydestään.
Ei suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulttuurinen pääoma:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kulttuurinen_p%C3%A4%C3%A4oma
Se on Suomessa aika pientä, kun olemme olleet suurvaltojen köyhä alustamaa pitkään ja vasta nykyisten sukupolvien eläessä kaupungistuneet. Puolella suomalaisista on uskomatonta kyllä korkein koulutusaste peruskoulutasoinen.
Pieni sivistyneistö oli Suomessa ison kaupungin yliopistokoulutettujen kokoinen ja useimmilla heilläkin oli pitkään juuret maaseudulla ja lapsuudenperhe kouluttamattomia. Kulttuurisukuja on todella vähän.
Ja Ranskassa taidegalleriat ovat hätää kärsimässä:
https://www.artnews.com/art-news/market/french-art-galleries-struggle-a…
Sivistysyhteiskuntien resurssit hukkuvat karkean väestön paapomiseen. Kokoomusukko katsoo taiteilijan mieluummin myyvän persettä on ly fan si ssa ja pilkkaa tätä kuin tukisi sivistystä. Koska se on hänen sivistyksensä taso.
Suuri osa taiteesta on myös roskaa. Ei laadullisesi, vaan sisällöllisesti. Pokkuroidaan juuri tuota paskan moraalin väestöä, tai sitten palvotaan jeesusta, joka on heikko kopio naisen rakkaudesta. Nainen, sivistys, kunnioitus, rakkaus, hellyys ovat r aiskattu maanrakoon. Tervetuloa suomeen.
"Aina joku nörtti alkaa puhumaan juutalaisista ja rahanpesusta kun ihmiset yrittää puhua taiteesta."
Sinustako on ihan itsestäänselvyys, että jonkin maalauksen (vaikkapa tasaisesti maalattu ympyrä tasaisella taustavärillä) rahallinen arvo mitataan kymmenissä miljoonissa dollareissa? Ihan normaalia hintakehitystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys ap.
Vastaus on varmaan, että Suomessa on pieni sivistyneistö ja vain vähän kulttuurista pääomaa. Eli junttikansaa suoraan sanoen, vasta silmänräpäys sitten savupirtistä kömpineitä. Koluutus on monessa suvussa uusi asia, eikä ole saanut lapsuudenåerheestä mallia taiteen ja kulttuurin arvostamisesta.
No esim Jörn Donner oli sivistysperheestä ja oli lukenut ja koti (mitä kuvia olen nähnyt) täynnä kirjoja ja taideaarteita, oli ts "kulttuurista pääomaa" monen sukupolven ajalta.
Ja millainen mies hän olikaan; epämiellyttävä narsisti joka kohteli läheisiään todella huonosti.
Tässähän ei nyt puhuttukaan ihmiskunnan hyväntekijöistä vaan taiteesta kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulttuurinen pääoma:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kulttuurinen_p%C3%A4%C3%A4oma
Se on Suomessa aika pientä, kun olemme olleet suurvaltojen köyhä alustamaa pitkään ja vasta nykyisten sukupolvien eläessä kaupungistuneet. Puolella suomalaisista on uskomatonta kyllä korkein koulutusaste peruskoulutasoinen.
Pieni sivistyneistö oli Suomessa ison kaupungin yliopistokoulutettujen kokoinen ja useimmilla heilläkin oli pitkään juuret maaseudulla ja lapsuudenperhe kouluttamattomia. Kulttuurisukuja on todella vähän.
Ja Ranskassa taidegalleriat ovat hätää kärsimässä:
https://www.artnews.com/art-news/market/french-art-galleries-struggle-a…Sivistysyhteiskuntien resurssit hukkuvat karkean väestön paapomiseen. Kokoomusukko k
Kuten kokoomusministeri Elina Lepomäki, nyk. Valtonen, aikoinaan totesi mukamas kysyen: mitä mittaria taiteen arvolle on muuta kuin raha?
Vierailija kirjoitti:
"Aina joku nörtti alkaa puhumaan juutalaisista ja rahanpesusta kun ihmiset yrittää puhua taiteesta."
Sinustako on ihan itsestäänselvyys, että jonkin maalauksen (vaikkapa tasaisesti maalattu ympyrä tasaisella taustavärillä) rahallinen arvo mitataan kymmenissä miljoonissa dollareissa? Ihan normaalia hintakehitystä?
Jos et ymmärrä taiteen arvoa tai rahan kierrätystä, pysy perunan viljelyssä. Juntti.
Huonekalu ja sisustuskrääsä on kyllä vielä huonompi.
Ap sitä paitsi kysyi, miksei taiteella sisusteta, ei että miksei taiteeseen investoida.