Missä iässä teille tuli se shokki, kun esim. lääkärit, opettajat ynnä muut "aikuiset" rupesivat näyttämään pikkutytöiltä ja -pojilta?

Ei ole tulkut shokkia kyseisestä asiasta.

Vierailija kirjoitti:

60+ ja kyllä, shokki on oikea sana.

Myyjät + kahvilan henkilökunta on joka paikassa  ihan nuoria. Ei koskaan vanhempaa palkattuna. Olen ihan ikäloppu. Ei tahdo tajuta tätä. 😆

Saman olen huomannut, myös ruoka ravintoloissa. Ilmeisesti korona myös teki sen, että silloin moni lähti muille aloille, eivätkä palanneet ja uudet palkatut ovat näitä nuoria.

Töissä kerran eräs "nuori tyttö" kysyi ovelta toimipaikkamme pomoa. Luulin, että tyttö etsii äitiään. Ylläri, tyttö oli tulossa töihin lääkäriksi. Jatkuvasti ihmettelen, miksi juuri lääkäriopiskelijat vaikuttavat niin nuorilta.  Olin 33-vuotias.

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppisenä. Aika pian perään tuli se, kun huomasi pitävänsä melkein teinin näköisiä fiksuina ammattilaisina.

Työterveyslääkärini on itseäni ainakin 15 v nuorempi, ja pidän häntä oikein fiksuna ja asiantuntevana lääkärinä, vaikka onkin vielä uransa alkutaipaleella. (Ja mikä tärkeintä, hän pystyy myöntämään, ettei tiedä ja osaa kaikkea.)

Juuri tämä, eivät ole vielä niin ylimielisiä ja leipääntyneitä. Paremmin he tutkivat ja syventyvät oireisiin, kun osa vanhemmista lääkäreistä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys, ja osin varmaan leikkimielinenkin, mutta niin totta. Osa täällä ei näköjään oikeasti tajua asiaa, tai sit vaan on kiva nillittää. Hauska kysymys jotenkin.

Tai sitten heidän, kuten jossakin määrin kaikkien, on hankala myöntää ajan kulumista omalla kohdallaan.

Olin täyttämässä 40 ja saanut juuri keskenmenon. Olin itseäni silmin nähden nuoremman naisgynekologin vastaanotolla ja hän kysyi: "Vieläkö aiotte yrittää?" Silloin tuli kyllä aika ikäloppu olo... Mutta joo, yritimme vielä ja saimme terveen lapsen :)

Ei ole tullut eikä tule. Tiedostan että 3-kymppinen on usein jo ammatissaan kokenut ja taitava aikuinen. Tiedostan että kun ihminen täyttä noin 60, hän menettää kykynsä arvioida nuorempien ikäluokkia, ja hänelle kaikki itseä nuoremmat ovat kakaroita jotka eivät tiedä mistään mitään. 6-kymppiselle vain samanikäiset tai vanhemmat ovat "aikuisia". Perspektiivi katoaa täysin ja ihmiset jakautuvat 2 ikäluokkaan. "Lapset" ovat alle 60, "aikuiset" ovat yli 60.

N54

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

60+ ja kyllä, shokki on oikea sana.

Myyjät + kahvilan henkilökunta on joka paikassa  ihan nuoria. Ei koskaan vanhempaa palkattuna. Olen ihan ikäloppu. Ei tahdo tajuta tätä. 😆

Saman olen huomannut, myös ruoka ravintoloissa. Ilmeisesti korona myös teki sen, että silloin moni lähti muille aloille, eivätkä palanneet ja uudet palkatut ovat näitä nuoria.

"Näitä nuoria" 😁

Sulla on jo se 60 -vuotiaan maailmankatsomus jossa vain itsen ikäiset ovat aikuisia ja kaikki itseä nuoremmat samaa massaa eli "niitä nuoria." Ihan sama onko 20v., 30v., 40v. niin kaikki on vaan niitä nuoria.

Eniten ihmetyttää se että 60+ ihmisiltä katoaa kyky hahmottaa keski-ikä. Heitäkin pidetään "nuorina."

70v sukulainen kyseli olenko jo ajatellut perhettä perustaa. "Koskas sinä rupeat..." olivat sanat. Hölmistyi sanattomaksi kun kerroin että olen jo 52. Silmistä näki että raksutti kun yritti kelata 3 vuosikymmentä ikää lisää mielikuvaansa minusta.

50v eli aivan juuri äsken. Elän tätä shokkia par aikaa. Katselen kuvia parrakkaista keski-ikäisistä miehistä (se on harrastukseni) ja huomaan kysyväni "mistä lähtien nuorilla pojilla on kasvanut parta". Tykkään nuoremmista, mutta en ihan näin nuorista. Mihin miehet loppuvat? Seuraava kattaus on harmaaketut ja sinne en mene.

Siinä vaiheessa, kun lääkärit ja tuomarit alkoivat olla omien lasten koulukavereita, eli noin kuusikymppisenä.

Ei ole vielä alkanut näyttämään. Ikää mulla 51.

Mulla jo 40v. Alko hammaslääkärit ja lääkärit olee itseä nuorempia ja huomasin ohmetteleväni miten se on mahdollista.

Nyt 45-vuotiaana. Kattokaa jotain uutisankkureita tai telkkarin asiantuntijoita. Tosi nuoria!

En tarkemmin muista ikää, mutta olin nuori ja pudotin muistaakseni jonkun kolikon kaupan lattialle ja nuori poika (henkilökuntaa) sanoi, että nostaa sen nuorenmmakseen. No poika huomasi, itsekin, että hups, asiakas taisikin olle nuorempi. Ulkoinen olemukseni/pukeutumiseni on vastnnut lähes täysin meneillään olevaa ikääni. Yleensä en välttämättä väheksy nuorta työssään vaikka itse olen sen saanut kokea.  Vertailen kuitenkin, millainen olin silloin kun olin samanikäisenä esim. korkeassa vastuualueessa työskentelevä henkilö olisi vertailussa kyseessä.  Koulutustaso/kokemus tietysti huomioiden.  Mutta mietin kuitenkin, minkälainen olin samassa iässä, onko tuo tarpeeksi "kypsä" luotanko, arvostanko jne.  Muutin Helsingissä toiselle alueelle ja kävin tilaamassa silmälääkäsille ajan, tarjottiin kahta, mietin hetken ja sanoin, että valitsen sen vanhemman kokemuksen takia, ei mielestäni olisi kannattanut.  Kun kerroin, yhdestä huolenaiheestani, hän ei reakoinut mitenkään, eikä ottanut minua siltäosin huomioon.  Senkaltaisesta vaivasta on kuitenkin yleisesti tiedotettu, että olisi syytä jopa pikaisesti hakeutua silmälääkärille. 

Taisin olla eläkeläisyyteni aloittanut, kun noin kävi.

Vierailija kirjoitti:

En tarkemmin muista ikää, mutta olin nuori ja pudotin muistaakseni jonkun kolikon kaupan lattialle ja nuori poika (henkilökuntaa) sanoi, että nostaa sen nuorenmmakseen. No poika huomasi, itsekin, että hups, asiakas taisikin olle nuorempi. Ulkoinen olemukseni/pukeutumiseni on vastnnut lähes täysin meneillään olevaa ikääni. Yleensä en välttämättä väheksy nuorta työssään vaikka itse olen sen saanut kokea.  Vertailen kuitenkin, millainen olin silloin kun olin samanikäisenä esim. korkeassa vastuualueessa työskentelevä henkilö olisi vertailussa kyseessä.  Koulutustaso/kokemus tietysti huomioiden.  Mutta mietin kuitenkin, minkälainen olin samassa iässä, onko tuo tarpeeksi "kypsä" luotanko, arvostanko jne.  Muutin Helsingissä toiselle alueelle ja kävin tilaamassa silmälääkäsille ajan, tarjottiin kahta, mietin hetken ja sanoin, että valitsen sen vanhemman kokemuksen takia, ei mielestäni olisi kannattanut.  Kun kerroin, yhdestä h

Tarkennan tähän, että mulla kyseessä oli lukulasien tai päätelasien tarpeeseen liittynyt käynti.  Mikäli tähän tarinaan sillä olisi jokin merkitys.