Aina kun saan veronpalautuksia, tulee joku yllättävän kulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muulloinko ei tule?

Ei, kyllä ne isot vahingot aina tulevat silloin kun sattuu olemaan ylimääräistä rahaa.

Mulla on jemmassa ylimääräistä rahaa, eikä mulla kokoaikaa ole jotain isoa vahinkoa.

Palautukset menee sinne mistä ne sainkin, eli sijoitusasunnon remppalainan ylimääriseksi lyhennykseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muulloinko ei tule?

Ei, kyllä ne isot vahingot aina tulevat silloin kun sattuu olemaan ylimääräistä rahaa.

No sitten se sattuu ihan sopivasti, kiva kun on millä selvitä tilanteesta.

Vierailija kirjoitti:

Käykö muille näin?

Ei käy. Ei tule palautuksia.

Ihme sattuma kun jouduin menemään lääkäriin juuri niin että laskut tulivat veronpalautusten aikaan. Ärsyttävä vaiva johon ei riittänyt terveyskeskuksen lääkäri vaan piti mennä lisäksi ihotauti lääkärille. Sinne ne työttömän palautukset menivät laskuihin. Olisi ollut parempaakin käyttöä rahoille kun peruspäiväraha ei riitä mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Käykö muille näin?

Käy, pitää viedä kissa eläinlääkäriin, tavallisesti poistetaan hammaskivi.

Ei mulle vaan ja palautukset kokonaiset 50€ menee suoraan veikkauksen tilille kun säästöjä muutenkin yli 10k€ omalla pankkitilillä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muulloinko ei tule?

Ei, kyllä ne isot vahingot aina tulevat silloin kun sattuu olemaan ylimääräistä rahaa.

Mulla on jemmassa ylimääräistä rahaa, eikä mulla kokoaikaa ole jotain isoa vahinkoa.

Palautukset menee sinne mistä ne sainkin, eli sijoitusasunnon remppalainan ylimääriseksi lyhennykseksi.

Kivat sulle, itselläni ei ole säästöjä, ne pienet säästötkin joutuu tiukassa tilanteessa käyttämään, enkä ole rikas tai edes hyvätuloinen.

Minun veronpalautus meni hammaslääkäriin. Sitten tein kelaan toimentulotukihakemuksen mutta ne hylkäsi sen koska olin saanut veronpalautuksia. Sitten tein valituksen ja valitus meni läpi ja sain 286 euroa toimeentulotukea. Siis kela hylkää hakemuksia täysin mielivaltaisesti olettaen ettei työtön tiedä oikeuksiaan. Valituksista on aina kuluja veronmaksajille.

Sain 3000€:a, ovat vielä tilillä.

Ap, sama kokemus ja koskee ylipäätään kaikkea, pientäkin ylimääräistä tuloa: vastavoimana iskee joku ekstrameno, joka syö tulon.  Kuin joku korkeampi tietoisuus olisi päättänyt, millä summalla minun tulee elämän. 

Vierailija kirjoitti:

Jep, joka kerta. Nyt olis hankintalistalla uusi sohva ja sänky ja tietokone pitäisi viedä huoltoon. Kaikkiin tullut vikoja ihan vastikään. 

Sohva noista varmaankin vähiten tärkeä?

Kun elin lasten kanssa kolmestaan, niin näin kävi. Ikään kuin silkan rukouksen voimin arki olisi pysynyt kasassa, mutta bonukset, joululahjarahat, veronpalautukset, lomarahat... kaikkiin liittyi joku isompi tai pienempi katastrofi.

Puhelin särkyi, fillari varastettiin, täihyökkäys (menee siihenkin shamppooseen rahaa). Aina, kun sattui olemaan rahaa, tuli myös rahareikä.

Vierailija kirjoitti:

Ap, sama kokemus ja koskee ylipäätään kaikkea, pientäkin ylimääräistä tuloa: vastavoimana iskee joku ekstrameno, joka syö tulon.  Kuin joku korkeampi tietoisuus olisi päättänyt, millä summalla minun tulee elämän. 

Ihan sama täällä.  Ihan kuin joku korkeampi voima olisi päättänyt, että minulla ei saa olla ylimääräistä rahaa jemmassa.  Aina tulee joku ihme meno, joka ei kuulu normiarkeen, ja taas elän vain niillä perusvaroillani.  Hyvähän se tietysti on, että on sitten ollut varaa siihen johonkin yllättävään, mutta joskus ihan naurattaa, että no niinpä tietenkin.

Ja aina on parempi, että ei edes hiisku kenellekään, jos on jostain saanut ylimääräistä rahaa.  E lapsilleenkaan, koska jostain kumman syystä niille tulee aina joku rahantarve samantien.  Samoin ei ystävilleen.  Minulle kävi niin, että voitin lotossa pienen summan, en mitään jättipottia, mutta ihan mukava ylimääräinen raha kuitenkin, siitä on jo aikaa.  Iloissani kerroin kaverilleni, ja niinpä hän alkoi vähän väliä huokailla, että tarvitsisi rahaa siihen ja siihen, ja kun en reagoinut, hän kysyi suoraan, että etkö nyt voisi lainata hänelle, kun sulla nyt kerran kumminkin on ylimääräistä.  Vaikea olisi ollut sanoa, että en lainaa, vaikka tiesin, että tuskin niitä rahojani takaisin kunnolla koskaan saan.  Jotain vähän hän sitten joskus maksoi takaisin, mutta aina hänellä oli asiat olevinaan rahallisesti solmussa, aina oli menoja niin kauheasti ja sitten alkoi vielä vedota lapseensa, että lapsi kärsii kun hän ei saa sille ostetuksi sitä eikä tätä.  Kyllähän siinä välillä sitten ajattelin vähän pitkin hampain, että minunko tehtäväni oli hänen lapselleen sitä ja tätä hankkia.  Ja miten sitä valtavaa rahanmenoa ei ollut ennen minun "valtavaa" lottopottiani?

Eipä tuo voitto kovasti omia käsiäni ehtinyt lämmittämään.  Tuli sitä muutakin yllättävää, hampaatkin alkoi juuri silloin vihotella ja niitä piti sitten kalliisti korjata ja laittaa, kun kunnan hammashoitola ei sellaisia juttuja tehnyt.  Joten raha tuli ja meni.  Sellaista ylimääräistä turvarahaa ei tahdo tilille kertyä.  Kun on vielä tällainen pienipalkkainen mitättömyys.

Mä sain tonnin ja koko raha meni auton huoltoon ja ekaa kertaa piti vaihtaa jarrulevyt ja palat. Ei tuntunut kivalta.

Juu tuntuu käyvän näin joka vuosi. Aina samoihin aikoihin tulee myös just esimerkiksi vakuutusmaksujen toinen erä, ajoneuvovero yms ja sit lisäksi jotain, tänä vuonna auton korjausta, joka tulee maksamaan 400-500€, no palautuksia tuli pari tonnia mutta olin oikeasti ajatellut et tuleepa kiva "ekstrasumma" säästöön nyt varsinkin kun lomautuksiakin ollut ja työt.korvaukset tullu ja menny. 

Kannattaa pitää puskuria yllättäviä kuluja varten. Itselläkin puskurissa yli 100 000€.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, sama kokemus ja koskee ylipäätään kaikkea, pientäkin ylimääräistä tuloa: vastavoimana iskee joku ekstrameno, joka syö tulon.  Kuin joku korkeampi tietoisuus olisi päättänyt, millä summalla minun tulee elämän. 

Ihan sama täällä.  Ihan kuin joku korkeampi voima olisi päättänyt, että minulla ei saa olla ylimääräistä rahaa jemmassa.  Aina tulee joku ihme meno, joka ei kuulu normiarkeen, ja taas elän vain niillä perusvaroillani.  Hyvähän se tietysti on, että on sitten ollut varaa siihen johonkin yllättävään, mutta joskus ihan naurattaa, että no niinpä tietenkin.

Ja aina on parempi, että ei edes hiisku kenellekään, jos on jostain saanut ylimääräistä rahaa.  E lapsilleenkaan, koska jostain kumman syystä niille tulee aina joku rahantarve samantien.  Samoin ei ystävilleen.  Minulle kävi niin, että voitin lotossa pi

Siiisss. Tuo lainailu toisille nyt on maailman tyhmintä. Vanhemmat opetti meille lapsille jo pienistä pitäen että KOSKAAN ei saa lainata kellekään rahaa eikä pyytää keltään lainaksi muuta kuin pankilta ja toisekseen ikinä ei saa kertoa toiselle paljonko on rahaa säästössä ja kannattaa mielummin puhua ettei ole kauheesti rahaa, jottei muille tule mitään vaatimuksia tai odotuksia. Eli opettivat itsekkäiksi raha-asioissa ja tästä olen kyllä kiitollinen.