opettajan haasteet tulevaisuudessa?

pystyisi opettamaan integroituja oppilata, vaan siitä annetaanko siihen riittävästi resursseja. Integraatio ei saa olla sitä, että jo ennestään täyteen (yli 20 oppilasta) luokkaan laitetaan erityistä apua tarvitseva oppilas ja lyödään ovi kiinni. Pienemmät ryhmäkoot, avustajat ja muut tukitoimet kuntoon, ei näitä nykyajan säästöintegraatioita tai opettajat palaa loppuun!

Jos luokassa on 32 oppilasta ja yksi integroitu oppilas, ei opettajalla ole juuri mahdollisuuksia ottaa huomioon erilaisia oppijoita. Avustaja on luokassa 6 tuntia viikossa.



Mielestäni tilanne on aivan naurettava ja erittäin epärealistista ajatella, että opettaja pystyisi tuossa tilanteessa tukemaan tätä integroitua oppilasta.

eli oltava sen oppilaan puolella: ilmoitettava ylemmille tahoille, että tämä ei ole sen oppilaan paras paikka olla, että hommatkaa tälle oppilaalle hänen tarvitsemansa ja hänen arvoisensa paikka, jossa todella oppisi jotain! Eikä vaan laittaa käsiä pystyyn...

Nyt kauhea kitinä, jos on yli 20 oppilasta. Juttelin just parin vanhemman open (ovat vielä töissä) kanssa ja sanoivat samaa, etteivät ymmärrä tätä nuorten opettajien kitinää siitä, ettei ryhmässä saisi olla yli 10 oppilasta. Ryhmää vedetään juuri niin kuin pystytään: isommassa ryhmässä yksilöllisyys kärsii, mutta hyvin menestyviä ihmisiä niistä isommistakin luokista tuli. Niin ne vähemmän lahjakkaat ja keskittymishäiriöisetkin lapset olivat ennen samassa ryhmässä, ei tää " integrointi" ole mikää uusi juttu. Toinen näistä opeista sanoi vielä, että hänestä koulupuolella olisi varaa vähän " leikata" . Sitähän ei kukaan myönnä ääneen, mutta totuus on, että jos on pakko valita palveluiden välillä, niin koulusta voisi ottaa hiukan pois. Mutta tosiaan, ei tuota kukaa myönnä vaan valittaminen resurssipulasta ja vaikeuksista on ihan normaali tapa saada jotenkin osansa kakusta.

tietysti onkin ainoa mahdollinen ratkaisu yli 30 oppilaan luokassa. Oppilaat kyllä ansaitsisivat muunkinlaista opetusta. Lisäksi erilaiset ongelmat perheissä ovat lisääntyneet ja siten erityistä tukea vaativia oppilaita on paljon enemmän kuin ennen. Itse peräänkuuluttaisin luokanopettajakoulutuksen uudistamista niin, että nuoret opettajat olisivat selvillä siitä, että nykylapset tulevat murrosikään jo alakoulun viimeisillä luokilla ja opettajan on siis turha odottaa pelkkää päivänpaistetta siellä alakoulun puolellakaan. Yläkoulun opettaja ottaa murrosiän itsestäänselvyytenä, mutta joskus tuntuu, että luokanopettajat ovat ihan hukassa jo kuudesluokkalaisten kanssa.

Liian usein koko luokka kärsii parin erityislapsen takia...

jos luokassa on integroituja oppilaita, pitäisi sitten ihan oikeasti olla pätevä avustaja, ja pienempi luokka, eikä ala-asteella laitettaisi yli 30 oppilaan luokkaan enää integraatio-oppilaita.

Opeteussuunnitelmissa korostetaan nykyään toiminnallisuustta, yhteistoiminnallisuutta ja ylipäätään hyvin erilaisia opetusmentetelmiä. Nämä toiminnalliset menetelmät eivät ykinkertaisesti toimi isossa luokassa. Pelkkien ryhmätöiden teko on yhtä helvettiä isojen ryhmien kanssa. Olin viime syksynä seuraamassa 30 rauhallisen oppilaan ryhmätyön tekemistä ja voi luoja, mikä möykkä siitä tulee, kun 30 oppilasta puhuu rauhallisesti pienessä tilassa. Osa oppilaista teki töitä käytävällä, mutta silti meno oli uskomaton. Kukaan ei juossut, huutanut tai käyttäytynyt huonosti.