En ymmärrä mistä ihmiset saavat itsetuntoa seurustella (mieleisen ihmisen kanssa)
Minulla on niin huono itsetunto, että olen käynyt treffeilläkin vain sellaisten kanssa, joista tiedän, että en voi kiinnostua oikeasti. En usko, että pystyisi koskaan parisuhteeseen tai mihinkään tiimiin, mitä se vaatii.
Kommentit (40)
Kaikki me olemme ihmisiä. Myös se toinen osapuoli. Hänelläkin on omat epävarmuutensa.
Sehän on suhteiden suola, että saadaan olla yhdessä ja täydentää toisiansa.
No se itsetunto tulee juuri siitä, että se ihana ihminen rakastaa sinua.
Vierailija kirjoitti:
No se itsetunto tulee juuri siitä, että se ihana ihminen rakastaa sinua.
Kyllähän se pitää olla jo ennen suhdetta. Pitää olla itsetuntoa mennä treffeille kiinnostavan ihmisen kanssa ja pitää uskoa, että hän voi kiinnostua maailman ihmisistä juuri sinusta.
Sitten kun miettii että moni parisuhteissa oleva on aika rumakin vielä. Miten ovat kuvitelleet, että joku heidät haluaisi?
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun miettii että moni parisuhteissa oleva on aika rumakin vielä. Miten ovat kuvitelleet, että joku heidät haluaisi?
Eivät tajua olevansa rumia.
Mitä hiivattia?
Jokainen aikuistuessaan kasvattaa itse itselleen itsetunnon eli oppii tietämään, mikä ja millainen on ja hyväksyy itsensä, sekä tarvittaessa kehittää niitä huonoja ja heikkoja puoliaan paremmiksi.
MIksi helvetissä sä käyt treffeillä ollenkaan, jos oot noin surkea? Ei se ole mitenkään pakollista. Voit sensijaan harrastraa jotain ja opetella tuntemaan ihmisiä ja itseäsi siinä harrastusporukassa. Mene vaikka aikuispartioon.
Opettele tuntemaan itsesi ensin. Nyt heti.
Harva Prisma-pariskunta seurustelee oikeasti mieleisen ihmisen kanssa. Näkee hän sen jo ulkonäöstä, että kumpikaan ei voi saada viehättävää henkilöä.
Vierailija kirjoitti:
No se itsetunto tulee juuri siitä, että se ihana ihminen rakastaa sinua.
Eikä tule. Täysin epäkypsä ja narsistinen ajatus. Ihminen kasvattaa itse itsensä ja sulla se on pahasti kesken.
Nyt olis kyllä kiva tietää, montako inttäjää ketjussa on. Ei teillä ole persoona kehittynyt vielä aikuiseksi. Itsetunto tarkoittaa itsensä hyväksymistä sen kautta, että tuntee omat ominaisuutensa, hyvät ja huonot puolensa, heikkoutensa ja pelkonsa, pärjää niiden kanssa ja yrittää korjata heikkouksiaan.
Tämä oppimisprosessi johtaa itsensä hyväksymiseen, joka taas johtaa muiden hyväksymiseen. Eli rohkeuteen kohdata ne muut samalla tasolla, kunnioittavasti ja pelotta.
Itsetunto ja itseluottamus sekä itsevarmuus menevät lapsilla ja persuilla helposti sekaisin. Ne ovat kuitenkin eri asioita.
Kaiken pohjalla on itsetunto (itsensä tunteminen). Sen päälle rakentuu vähitellen luottamus ja näiden päälle varmuus, kun kokemusta elämästä tms. karttuu.
Siltikin voi välillä pelottaa ja saa ja pitääkin pelottaa, se suojelee tekemästä typeryyksiä. Vain tolvana mennä koheltaa pelotta ja varomatta, harjoittelee käsijarrukäännöksiä rotkon reunalla.
Joskus minusta tuntuu päinvastaiselta. Tarkoitan, että jotkut tarvitsevat kärjistäen kenen tahansa rinnalleen kumppaniksi kun itsetunto on ni--in riekaleina, ettei kestä olla yksin, vaan tarvitsee rinnalleen sen jota syyttää omista virheistään ja käyttää omana terapeuttinaan tai jolta janoaa ihailua ja joka vielä ylläpitäisi kodin järjestystä laittaisi ruokaa........
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Harva Prisma-pariskunta seurustelee oikeasti mieleisen ihmisen kanssa. Näkee hän sen jo ulkonäöstä, että kumpikaan ei voi saada viehättävää henkilöä.
Ulkonäkö on vähäisin tekijä, jos puhutaaan rakkaudesta kumppanuudesta ja pitkästä parisuhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Nyt olis kyllä kiva tietää, montako inttäjää ketjussa on. Ei teillä ole persoona kehittynyt vielä aikuiseksi. Itsetunto tarkoittaa itsensä hyväksymistä sen kautta, että tuntee omat ominaisuutensa, hyvät ja huonot puolensa, heikkoutensa ja pelkonsa, pärjää niiden kanssa ja yrittää korjata heikkouksiaan.
Tämä oppimisprosessi johtaa itsensä hyväksymiseen, joka taas johtaa muiden hyväksymiseen. Eli rohkeuteen kohdata ne muut samalla tasolla, kunnioittavasti ja pelotta.
Itsetunto ja itseluottamus sekä itsevarmuus menevät lapsilla ja persuilla helposti sekaisin. Ne ovat kuitenkin eri asioita.
Kaiken pohjalla on itsetunto (itsensä tunteminen). Sen päälle rakentuu vähitellen luottamus ja näiden päälle varmuus, kun kokemusta elämästä tms. karttuu.
Siltikin voi välillä pelottaa ja saa ja pitääkin pelottaa, se suojelee tekemästä typeryyksiä. Vain tolvana mennä koheltaa pelotta ja varomatta, har
Miten Persut liittyvät tähän mitenkään?
Koska oikean ihmisen kanssa oppii rakastamaan ja hyväksymään itsensä enemmän. Olin aika epävarma mm. kehoni eri osista ennekuin aloin parisuhteeseen kumppanini kanssa. Jostain olin saanut päähäni että se näyttää oudolta ja ei normaalilta. Nykyään rakastan itseäni enemmän, kun kumppani aina kehuu ja tykkää minusta.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun miettii että moni parisuhteissa oleva on aika rumakin vielä. Miten ovat kuvitelleet, että joku heidät haluaisi?
Eikö aina sanota, että kauneus on katsojan silmässä? :D esim minun mielestä jennifer lopez ei ole kaunis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se itsetunto tulee juuri siitä, että se ihana ihminen rakastaa sinua.
Kyllähän se pitää olla jo ennen suhdetta. Pitää olla itsetuntoa mennä treffeille kiinnostavan ihmisen kanssa ja pitää uskoa, että hän voi kiinnostua maailman ihmisistä juuri sinusta.
Eivät kaikki suhteet ala treffeillä käymisestä. Minä en ole koskaan käynyt yksilläkään treffeillä ja olen silti tutustunut ihmisiin. En ole uskonut ihmisten kiinnostuvan minusta ja silti niin on käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se itsetunto tulee juuri siitä, että se ihana ihminen rakastaa sinua.
Eikä tule. Täysin epäkypsä ja narsistinen ajatus. Ihminen kasvattaa itse itsensä ja sulla se on pahasti kesken.
Kyllä se voi tulla siitä. Ja nythän oli puhe tilanteesta, jossa ihmisellä on huono itsetunto kohdatessaan sen ihanan ihmisen. Jos itsetunto olisi valmiiksi hyvä, niin eihän tilanne silloin edes ole sellainen jota aloituksessa kuvataan.
Anna piparia 10 tuntemattomalle tyypille, niin pääset turhasta ujoudesta eroon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se itsetunto tulee juuri siitä, että se ihana ihminen rakastaa sinua.
Eikä tule. Täysin epäkypsä ja narsistinen ajatus. Ihminen kasvattaa itse itsensä ja sulla se on pahasti kesken.
Ihminen kasvaa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ihannetilanteessa alun alkaen vanhemmat ja muut läheiset pystyvät osoittamaan, että lapsi on rakastettava omana itsenään, epätäydellisenä ihmisenä, ja siten samanlaisia ihmissuhteita osaa etsiä aikuisenakin. Se, ettei kaikilla ole kykeneviä kasvattajia ja siksi joutuu myöhemmin "kasvattamaan itse itsensä" (silloinkin vuorovaikutuksessa, ei vakuumissa) ei ole mikään toivottava tilanne.
Sama.