Onko nämä jotain " rikkaiden lapsia" vai...
Olen huomannut että poikani luokalla on lähes kaikilla lapsilla ties mitä omaisuutta! Kyse on tokaluokkalaisista. Pojan kavereilla on mönkijöitä, pieniä mopoja yms. Kännykät on sellaisia joiden hinta pyörii 200-500 euron välillä. Nyt kun se uusi pleikkakone tuli myyntiin niin tietenkin isät on niitä ostaneet lapsilleen! Eihän se kone maksa kuin vaivaiset 700 euroa plus sikahintaset pelit siihen päälle... Polkupyörät on tietenkin suht uusia eikä mitään satasen taikka kahden pyöriä. Vaatteet on merkkikamaa jne. Toistaiseksi ollaan onnistuttu pitämään lapsemme ihan tyytyväisenä vaikka ei saakkaan kaikkea mahdollista ja hankinnat eivät ole kovinkaan arvokkaita rahallisesti. Mutta kyllähän lapsi miettii välillä että kuinka toisilla on sitä ja tätä ja kuinka hänellä on niin ja niin vahna kännykkä jne. Mutta tosiaan vielä ei ole tullut kauheita ongelmia tämän asian suhteen.
Mietin vain tässä että mitenköhän jatkossa kun ikää tulee lisää? Toivottavasti lastamme ei aleta syrjiä ja haukkua :( Muutimme tänne alueelle pari vuotta sitten ja yllätys oli melkoinen kun huomattiin että ns. juppeja kyllä riittää ja hyvätuloisia ihmisiä. On oikein sellanen paikka johon heitä on " pesiytynyt" erityisen paljon. Ollaan muuten ainoita jotka asuu rivitalossa. Kaikki luokkatoverit asuvat lähistön omakotitaloissa joissa neliöitä ei ole säästelty...
En ole kateellinen eikä kyse ole mistään sellaisesta. Ihmetyttää vain kovin että miten paljon lapsille ostetaan kaikkea ja kuinka kalliita juttuja!!! Ja toki sekin huolestuttaa kuinka lapset tuntuvat arvostavan vain materiaa. Heti on tylsää eikä mitään tekemistä jos kaapista ei löydy viimesimpiä pelejä taikka pihalta mönkijöitä yms.
Että tämmöistä marmatusta " maaseudulta" .
Kommentit (126)
Jos on oikeasti rahaa ja varaa, lapset yleensä elää paljon niukemmin. Eli sellaista keskiluokkaa ja varmaan aika kiireistä porukkaa, jotka ostaa sitten lapsille tavaraa ajan korvikkeeksi.
" tavisalueelle" pääkaupunkiseudulla asumaan. Varat olivat riittäneet kyllä merenrantasuntoon, mutta sitten ei olisikaan enää ollut varaa Mersuun Audiin, niinkuin kaikilla naapureilla näytti olevan. On mukavampi elää kaltaistensa seurassa.
Meillä on myös mönkkäri ja skootteri lapsilla. Pyörät ei ole mitään sittarin paskoja. Vaatteita on paljon, mutta kaikki ei kuitenkaan ole merkkivaatteita, ja tottakai hyvä puhelimet.
Pleikkareita ja nintedoja meillä on monta, ei kuitenkaan sitä viimeisintä.
Meillä on rahaa, joten miksi ei ostettaisi parasta?
Lapsille on kuitenkin opetettu että raha ei puussa kasva, eikä me sitä anneta ihan tosta vaan niille. He tekevät kotitöitä ja siitä hyvästä saavat viikkorahaa. Satasia meillä ei jaella huvikseen.
Mä varmasti ostaisin laadukkaita tuotteita, vaikka olisin vähän köyhempikin. Laadukkaat tuotteet kestää yleensä paremmin, ja on niillä sitä jälleenmyyntiarvoakin.
laatuvaatteita. Poikien kamppeetkin kestää niin vähän aikaa, että hullua tuhlata rahaa merkkivaatteisiin.
Mutta kukin tavallaan. Onhan se tietenkin tosi, että jos haluaa rahansa pois niin kannattaa satsata laatuun ja yrittää sitten myydä eteen päin. Mää oon vain niin laiska.
Tämä huomattu ihan käytännössä: koreimmat vaatteet ja tavarat löytyy niiltä, joiden vanhemmat eivät vietä aikaa lastensa kanssa paljoakaan ja paikkailevat sitten syyllisyyttään kalliilla tavaralla...itsekin kasvoin huipputekniikan ympäröimänä, vaikka olisin vaan halunnut että oltaisiin tehty jotain yhdessä...vieläkin tallessa yksi pienoismalli, joka meidän piti yhdessä rakentaa vanhempieni kanssa- koskaan ei vaan löytynyt sille aikaa.
Vanhemmat ovat jatkuvasti töissä. Ja lapset saavat pelata rajoituksetta niin paljon kuin lystäävät. Saavat katsella elokuvia joita en itse antaisi katsoa jne. Näistäkin asioista väännetään kättä tosi usein. Kun luokkakaveritkin oli saaneet valvoa ja katsoa esim. Bondin. Miksi en saa pelata taikka ostaa K 15 pelejä taikka miksi en sitä taikka tätä mitä kaverit saa... Tiedän että jutut eivät ole keksittyjä, valitettavasti. On vaan välillä tosi hankalaa saada oma lapsi ymmärtämään että miksi hän ei saa tehdä niin kuin kaverit saa yms. Kohta 9 vuotias poika voi olla jo sanallisesti aika kova keskustelija ;)
ap
Vierailija:
Tämä huomattu ihan käytännössä: koreimmat vaatteet ja tavarat löytyy niiltä, joiden vanhemmat eivät vietä aikaa lastensa kanssa paljoakaan ja paikkailevat sitten syyllisyyttään kalliilla tavaralla...itsekin kasvoin huipputekniikan ympäröimänä, vaikka olisin vaan halunnut että oltaisiin tehty jotain yhdessä...vieläkin tallessa yksi pienoismalli, joka meidän piti yhdessä rakentaa vanhempieni kanssa- koskaan ei vaan löytynyt sille aikaa.
Kyllä meillä on lapsille aikaa. Mä olen jopa kotiäitinä vaikka nuorin on 5-vuotias. Isä harrastaa poikiensa kanssa moottoriurheilua, ja välineet on huippulaatua. Mökillä vietetään kesäisin paljon aikaa, ja siellä on vanhoja mopoja ja pyöriä mitä rassaillaan. Ei me sinne raahata kaikkia vekottimia, mitä kaupungissa meillä on käytössä.
Mä en ymmärrä tota, että pidetään huonona asiana, jos lapselle ostetaan laadukkaita tuotteita? Ei se tarkoita automaattisesti sitä että, vanhemmat ei välitä tai heillä ei ole aikaa lapsille.
ei rikkaiden tartte.
ja ne kalliit puhelimet on niitä kytkypuhelimia.. jonka saa ilmaseksi ja sit maksellaan kuukausittain....
Mutta tarvitseeko lapsi aina uusimmat pelit ja koneet että viihtyisi tässä maailmassa, jaksaisi olla olemassa??????
Antakaa ihmisten nauttia rahoistaan.
Mä ainakin ostasin vaikka mitä jos mulla rahaa olis. Ei tulis mieleenkään ostaa vanhaa " paskaa" , jos olis rahaa uuteen. Jos sitä joku pitäis elvistelynä, niin ei vois mitään.
Kateelliset suomalaiset taas rutisemassa! Mikähän siinä on kun tässä maassa ei toisten menestystä (varsinkaan rahallista sellaista) voida ymmärtää vaan se on aina koitettava kääntää negatiiviseksi asiaksi... No, get this: Me ollaan varakas perhe, jonka lapset varmaan on saaneet enemmän kaikenlaista materiaa kuin useimpien perheiden lapset, mutta se ei silti tee meistä huonoja vanhempia.
Vietämme paljon aikaa lastemme kanssa, olemme kasvattaneet heidät hyväkäytöksisiksi, toiset huomioon ottaviksi ja rehellisiksi ja pyrkineet opettamaan heille myös sen, ettei raha kasva puussa ja että sen eteen on tehtävä työtä. Olemme myös aina painottaneet, ettei ihmisiä saa mitata/arvioida heidän varallisuutensa ja tavaroidensa määrän perusteella, vaan että kaikki ovat samanarvoisia. Vaikka lapsemme ovat saaneet todella paljon ja nähneet paljon (matkustamma aina lasten lomilla jonnekin ulkomaille) he eivät silti ole piloille lellittyjä eivätkä itsekkäitä materialisteja. Heillä on kavreita kaikenlaisista perheistä ja he osaavat arvostaa kavereissaan muita kuin ulkoisia, materiaan liittyviä ominaisuuksia.
Tää on aina se tyypillinen vastaveto kun ei keksitä enää muuta sanottavaa.
Jos lähes jokaisella kauppareissulla saa jotain uutta itselleen, välillä jotain pienempää ja sitten taas suurempaa? Onko tosiaan ihan normaalia ostaa 60 euroa maksava peli esim. kerran kuukaudessa. Ostaa keräilykortteja 20 euron pakka ihan tavallisella kauppareissulla jne. Kaikki saadaan ilman säästämistä. Huonetta siivotaan jossain vaiheessa mutta siitä toki maksetaan sitten vielä erikseen. Ei olisi tullut kuuloonkaan tämmöinen omassa lapsuudessani vaikka köyhistä oloista en olekaan!!!
Joillakin on enemmän rahaa kuin toisilla eikä se tee kenestäkään sen vuoksi huonompaa tai parempaa. Joka niin ajattelee, on täys ääliö, ja sellaisten kanssa en halua muutenkaan olla tekemisissä. Sivistystä ei mitata rahassa.
Minäkään en juuri siksi haluaisi kuin tällaiselle tavisalueelle. Täällä asuu keskiluokkaista väkeä eivätkä lapset ole kilpavarustelun kohteena.
kaikki on huippulaatua ja kallista. pleikkoja monta...meilläkin on hyllyt täynnä kirjoja ja tavan pelejä, lapset tykkää niistä enemmän ku istua tuntitolkulla telkan edessä. meillä mennään ulos leikkimään jos on tylsää tai otetaan paperi ja kynä sit piirrellään.
oletteko miettineet sitä et kun sinä ja perheenne kuolette mitään ette ota mukaan täältä, ette sitä hienoa pleikkaa,mönkijää taikka merkkivaatteita.
ei meidän tokaluokkalaiselle mitään mönkijöitä ostettaisi.
Me ollaan ekologinen perhe, jonka arvot on jossain muualla kuin kuluttamisessa..
Muutettiin ihan toiselta paikkakunnalta tänne eikä tajuttu ollenkaan että täällä asuu lähes pelkästään " rikkaampia" perheitä. Toki hienoja taloja löytyy katukuvasta mutta löytyyhän niitä muualtakin. Mutta nyt kun on asuttu pari vuotta täällä niin ihan selvästi huomaa sen että miten tämä alue on muka jotenkin hienompaa seutua kuin viereiset paikat ja tänne muuttaa vaan lisää väkeä ja alkaa rakentaa linnojaan :( Yhtään kerrostaloa ei löydy eikä vuokrataloja. Olisi pitänyt tajuta aikoinaan että sekin saattaa kertoa jotain asuinalueesta... Ei missään " slummissakaan" olisi mukava asustella mutta ei tämäkään ole mikään hyvä vaihtoehto jos ei itse välitä mistään juppeilusta! Toki asiat voisivat olla paljon huonomminkin. Tavallaan valitan ihan turhasta. Alue on kuitenkin tosi kaunis ja tuntuu turvalliselta paikalta kasvattaa lapsia mutta siinä se sitten onkin...
ap kiittää kommenteista!
Vaimo halus tontin ja talon hienolta alueelta. Talo saatiin rakennetua ja velkaa on aikas paljon.
Nyt on ongelma kun kaikilla on hienot autot, lapsille pelit ja vehkeet ja kalliit vaatteet yms.
Kaverini perheineen on tosi tiukoilla. Joutuivat esikoiselle ostamaan kouluun uudet sukset kun kaverit kiusas kirpputorisuksista. Meinas talous kaatua.
Me asumme vaatimattomammalla seudulla. Täällä on helpompaa. Täällä asuu vain pari rikasta perhettä, missä ainokaiset saa kaikki. Toki lapset kadehtii, mutta toisaalta kun suurin osa ostaa halvat prisman sukset ja kulkee merkittömissä toppatakeissa, ei 2 rikasta mukulaa paljon hetkauta.
Noo, meillä toisaalta asumiskustannukset on halvemmat kuin kaverillani niin on varaa ostaakin lapsille aina silloin tällöin jotain. Mutta pidämme periaatteena, että kaikkea ei tarvitse saada, vaikka olisi varaakin.
Eli he ovat rikkaita tai sitten heillä on kamalasti velkaa.