Pitkään yhdessä olleet, vieläkö kiihotutte kumppanistanne?
Mulla ja miehellä yhteistä eloa takana yli 20 vuotta.
Mieheni on mulle rakas, ja hän on myöskin komea edelleen, mutta suureksi harmikseni en kiihotu hänestä enää. Hän on jotenkin jo niin "tuttu".
Kyllä me harrastetaan edelleen seksiä, mutta joudun ihan hirveällä vaivalla ja intensiivisesti miettimään koko ajan mieheni tilalle jonkun muun, eli fantasioimaan, että saan jotenkin itseni kiihottuneeseen tilaan. Tykkään kyllä halailla ja pussailla miestäni arjessa, mutta se tuntuu lähinnä samalta kuin hellisi lemmikkiä tai lapsiaan tai sukulaisiaan (toki en siis pussaile heitä, mutta ymmärtänette mitä yritän selittää), eli ei mitään erotiikkaa eikä seksuaalista vetovoimaa. Vaan tutun, läheisen ja rakkaan ihmisen huomioimista vain.
Enkä tietenkään miehelleni tätä ole kertonut enkä kerro, en halua loukata.
Kiinnostaa vaan, että onko teillä muilla näin? Ja jos, niin miten sopeudutte asiaan? Itse ikävöin valtavasti välillä sitä tunnetta, että saisi koskea ihmiseen, josta oikeasti kiihottuu ja jota HALUAA. Tämä tietenkin on kauhean väärä ajatus ja tuskin fiksua edes kirjoittaa sitä nimettömästi keskustelufoorumille... Mutta tulipa nyt kirjoitettua.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa nyt helvetissä jotain vaihtelua siihen arkeen! Jotain ihan poikkeavaa missä kummastakin löytyy joku ihan uusi piirre! Mielikuvitus kehiin! Kaikissa on jotakin tyystin erilaista särmää se vaan pitää houkutella esiin! Sitten taas pärjää sen Turunkin kanssa muutaman vuoden. Se on sitä tosi rakkautta. Nyt vaan tekemään ihan hullulta tuntuvia asioita!
Kiitos nyt vain, mutta miten ihmeessä kuvittelit ettei tuo ole tullut mieleen tästä ongelmasta kärsivälle itselleen? Kyllä on kokeiltu kaikenlaista uutta niin seksin saralla kuin muussakin elämässä. Extremejuttujakin.
Onnea niille jotka saavat niistä avun. Piristäähän ne suhdetta ja omaa elämää ja mieltä, mutta seksiin ei ole tuonut mitään muutosta ainakaan meillä. Miestä kohtaan vetovoima ei enää syty, hän ei läpikotaisin tutusta enää "uudeksi ja haluttavaksi" muutu vaikka hypättäisiin laskuvarjolla (joka sekin on siis jo kokeiltu).
Aloituksellani en siis varsinaisesti hae vinkkejä asian korjaamiseen, koska ne olen uskoakseni kaikki kuullut ja kokeillut ja luopunut toivosta. Olenhan lukenut, googlannut, miettinyt jne kaikki mahdolliset asiasta viimeisen n. 10-15 vuoden aikana kun ongelma vaivannut.
Kiinnostaa vaan, miten muilla asian kanssa menee, onko samaa "vaivaa" ja miten pärjäävät tämän kanssa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa nyt helvetissä jotain vaihtelua siihen arkeen! Jotain ihan poikkeavaa missä kummastakin löytyy joku ihan uusi piirre! Mielikuvitus kehiin! Kaikissa on jotakin tyystin erilaista särmää se vaan pitää houkutella esiin! Sitten taas pärjää sen Turunkin kanssa muutaman vuoden. Se on sitä tosi rakkautta. Nyt vaan tekemään ihan hullulta tuntuvia asioita!
Juuri näin me ollaan oltu yhdessä 12v ja me olemme molemmat todella kiihottuneita toisistamme. Ihan ensimmäiseksi teimme sopimuksen että kumpikaannei kieltäydy toisen pyynnöstä, eli seksiä saa kumpikin AINA kun pyytää. Ja se joka pyytää saa päättää tyylin. Eli vaikka "pikapano" keittiön pöytää vasten (vaimon suosikki etäpäivinä 🥰) tai sitten vaikka mojen tunnin sessio seksihepeneisiin pukeutumisessa ja sidontaleikeissä (minun viikonloppu suosikki)
Tämä asetelma aiheuttaa varsinkin viikonloppuisin pientä kilpailua siitä kumpi ehtii pyytää ensin 😁 ja toinen ei voi pyytää ennen kuin edellinen pyyntö on toteutettu.
ts. olemme edelleen ihan super kiihottuneita toisistamme ja lisäksi ei ole ollut yhtään riitaa seksiin liittyen koko seurustelumme aikana.
Wanharouva Tyhjäpää on tänään erityisen toimelias miesviha-avaustensa lähettämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Miehes kyllä aistii sen takulla.
Meillä vaimo kiinnostui uudestaan, kun aluksi pihtaili epäsäännöllisesti, niin aloin paneman muita.
Huomasi että on vientiä ja kiinnostui uudestaan.
Tätä tosin pitää valitettavasti tehdä aika usein, koska vaimon kiinnostus lopahtaa jos alkaa kuvitella ettei minussa ole markkina-arvoa.
Hän on hyvin pinnallinen nainen sen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa nyt helvetissä jotain vaihtelua siihen arkeen! Jotain ihan poikkeavaa missä kummastakin löytyy joku ihan uusi piirre! Mielikuvitus kehiin! Kaikissa on jotakin tyystin erilaista särmää se vaan pitää houkutella esiin! Sitten taas pärjää sen Turunkin kanssa muutaman vuoden. Se on sitä tosi rakkautta. Nyt vaan tekemään ihan hullulta tuntuvia asioita!
Kysykää Salelta. Varmasti on kokemusta. Sauli Thö Määän.
Ei auta, kun erota, ja laittaa kaikki paskaksi. Jakaa toosaa aikansa, kunnes löydät uuden suhteen. Mutta muutama vuosi, ja uusi onkin jo tuttu. No sittempä iskee katumus, miksi edes alunperin jätit miehesi. Nyt se taas kelpaisi, hetkeksi. Mutta etpä kelpaa hänelle. Sitten taas uusi suhde, ja kyllästyminen. Ja pyörä pyörii, kunnes huomaat, että et enää kelpaa kuin eronneille papoille.
Onneksi meillä vaimon kanssa on erilailla, ja pidempi suhdekin.
Me ollaan 50 ylittänyt pari ja oltu yhdessä lähes lapsesta asti. Tilanne on hyvin samanlainen kuin aloittajalla. Asian laita tosin yhdessä silloin tällöin on todettu. Suhdetta nyt ei varsinaisesti huvita avaamaan lähteä, kun tuntuu että siihen liittyy liikaa riskejä. Toisinaan ajattelee, että menköön tämä elämä sitten näin. Kuitenkin jos rehellinen on niin sitä jotain kiihkoa, jännitystä, uutta vain kaipaa. Luonnollisia elämän ja parisuhteen vaiheitahan nämä kaikki tällaiset. Kai se on niin, että ihan kaikkea ei voi saada ja pitää keskittyä siihen hyvään mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehes kyllä aistii sen takulla.
Meillä vaimo kiinnostui uudestaan, kun aluksi pihtaili epäsäännöllisesti, niin aloin paneman muita.
Huomasi että on vientiä ja kiinnostui uudestaan.
Tätä tosin pitää valitettavasti tehdä aika usein, koska vaimon kiinnostus lopahtaa jos alkaa kuvitella ettei minussa ole markkina-arvoa.
Hän on hyvin pinnallinen nainen sen suhteen.
Minähän siis en pihtaa. Meillä on säännöllistä seksiä, mutta jos haluan kokea kiihotusta itse/saada jotain seksuaalista tyydystystä, mun pitää intensiivisesti fantasioida mieheni tilalle joku muu.
Aina tämä ei onnistu. Silloin puuha on, no, ei epämiellyttävää, mutta intohimotonta jumppaa ja mekaanista suoritusta, josta en mitään nautintoa saa. Ei se toki sinänsä haittaa minua, mutta olisihan se siis hirveän kiva oikeasti vielä joskus kokea seksiä ihmisen kanssa, jota aidosti ja yrittämättä himoitsee. Ei taida tulla enää tapahtumaan, ellen petä miestäni. Enkä sitä aio siis kuitenkaan tehdä kuin ajatuksen tasolla fantasioinneissani.
Ap
Ollaan oltu yhdessä teineistä asti ja ajattelen, että tuo auttaa asiassa kun voi kuvitella toisen nuorena ja todella hyvännäköisenä.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan 50 ylittänyt pari ja oltu yhdessä lähes lapsesta asti. Tilanne on hyvin samanlainen kuin aloittajalla. Asian laita tosin yhdessä silloin tällöin on todettu. Suhdetta nyt ei varsinaisesti huvita avaamaan lähteä, kun tuntuu että siihen liittyy liikaa riskejä. Toisinaan ajattelee, että menköön tämä elämä sitten näin. Kuitenkin jos rehellinen on niin sitä jotain kiihkoa, jännitystä, uutta vain kaipaa. Luonnollisia elämän ja parisuhteen vaiheitahan nämä kaikki tällaiset. Kai se on niin, että ihan kaikkea ei voi saada ja pitää keskittyä siihen hyvään mitä on.
Näin se vissiin on. Lohdullista kuitenkin lukea että on muitakin kohtalotovereita. Ehkä se menee juuri noin, kaikkea ei voi valitettavasti saada, ja pitänee keskittyä siihen hyvään mitä on. Kiitos muistutuksesta.
Ap
Ollaan oltu melkein 30 vuotta yhdessä ja edelleen kiihotun vaimostani. Hän ei valitettavasti enää minusta. Syitä tuntuu löytyvän todella pitkä lista (jotka eivät johdu minusta) Jos lapset on kotona ei käy tai jos ne ulkona, ne voivat tulla sisään. Jos on just käynyt suihkussa tai vaihdettu lakanat, ei viitsi sotkea niitä ja suihkussa käymättömänä ei ainakaan käy. Sänky natisee tai makuuhuonetta ei voi laittaa lukkoon, kun se on epäilyttävää, jos lapsi yrittää sisään.
Pikkuhiljaa olen ymmärtänyt, että syy taitaa olla minussa ja ap:lla vähän sama tilanne kuin vaimolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehes kyllä aistii sen takulla.
Meillä vaimo kiinnostui uudestaan, kun aluksi pihtaili epäsäännöllisesti, niin aloin paneman muita.
Huomasi että on vientiä ja kiinnostui uudestaan.
Tätä tosin pitää valitettavasti tehdä aika usein, koska vaimon kiinnostus lopahtaa jos alkaa kuvitella ettei minussa ole markkina-arvoa.
Hän on hyvin pinnallinen nainen sen suhteen.
Minähän siis en pihtaa. Meillä on säännöllistä seksiä, mutta jos haluan kokea kiihotusta itse/saada jotain seksuaalista tyydystystä, mun pitää intensiivisesti fantasioida mieheni tilalle joku muu.
Aina tämä ei onnistu. Silloin puuha on, no, ei epämiellyttävää, mutta intohimotonta jumppaa ja mekaanista suoritusta, josta en mitään nautintoa saa. Ei se toki sinänsä haittaa minua, mutta
Nii. Miehethän tekee tuota aina seurustelussakin vaikka olisi tapailtu pari viikkoa.
Jännää että tajusit tuon 20 vuoden päästä vasta. Kaikki tekee noin.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan oltu melkein 30 vuotta yhdessä ja edelleen kiihotun vaimostani. Hän ei valitettavasti enää minusta. Syitä tuntuu löytyvän todella pitkä lista (jotka eivät johdu minusta) Jos lapset on kotona ei käy tai jos ne ulkona, ne voivat tulla sisään. Jos on just käynyt suihkussa tai vaihdettu lakanat, ei viitsi sotkea niitä ja suihkussa käymättömänä ei ainakaan käy. Sänky natisee tai makuuhuonetta ei voi laittaa lukkoon, kun se on epäilyttävää, jos lapsi yrittää sisään.
Pikkuhiljaa olen ymmärtänyt, että syy taitaa olla minussa ja ap:lla vähän sama tilanne kuin vaimolla.
Jos onkin näin, että vaimollasi sama syy kuin minulla, niin voin lohduttaa sen verran että vika ei siis sinänsä ole miehessä(sinussakaan) tai tunteissa häntä kohtaan. Minunkin meheni on minulle oikeasti rakas, hän on lisäksi komea edelleen ja miellyttää silmääni, ja on hyvä teknisesti ja innokas seksipuuhissakin. Luultavasti sinunkin vaimosi ajattelee näin sinusta?
Jostain syystä vaan tämä liika tuttuus vie himot. Aika paska tilanne, kun ei tälle oikein voi tehdä yhtään mitään, kumpikaan osapuoli.
Täytyy kai vaan tosiaan muistuttaa itseään suhteen tuomista muista isoista positiivisista puolista elämään. Niitä on kuitenkin pitkä liuta, todella arvokkaita asioita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ollaan oltu melkein 30 vuotta yhdessä ja edelleen kiihotun vaimostani. Hän ei valitettavasti enää minusta. Syitä tuntuu löytyvän todella pitkä lista (jotka eivät johdu minusta) Jos lapset on kotona ei käy tai jos ne ulkona, ne voivat tulla sisään. Jos on just käynyt suihkussa tai vaihdettu lakanat, ei viitsi sotkea niitä ja suihkussa käymättömänä ei ainakaan käy. Sänky natisee tai makuuhuonetta ei voi laittaa lukkoon, kun se on epäilyttävää, jos lapsi yrittää sisään.
Pikkuhiljaa olen ymmärtänyt, että syy taitaa olla minussa ja ap:lla vähän sama tilanne kuin vaimolla.
Tuskin sinussa sinänsä vikaa on. Vaimolla varmaan (esi)vaihdevuosia ja muuta hormonaalista. En sitten tiedä mikä auttaisi, stressittömyyttä ja jonkinlaista rentoa leikkimielistä menoa? Hormonikorvaushoitoa jos tuntuu ettei kroppa vaan toimi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa nyt helvetissä jotain vaihtelua siihen arkeen! Jotain ihan poikkeavaa missä kummastakin löytyy joku ihan uusi piirre! Mielikuvitus kehiin! Kaikissa on jotakin tyystin erilaista särmää se vaan pitää houkutella esiin! Sitten taas pärjää sen Turunkin kanssa muutaman vuoden. Se on sitä tosi rakkautta. Nyt vaan tekemään ihan hullulta tuntuvia asioita!
Juuri näin me ollaan oltu yhdessä 12v ja me olemme molemmat todella kiihottuneita toisistamme. Ihan ensimmäiseksi teimme sopimuksen että kumpikaannei kieltäydy toisen pyynnöstä, eli seksiä saa kumpikin AINA kun pyytää. Ja se joka pyytää saa päättää tyylin. Eli vaikka "pikapano" keittiön pöytää vasten (vaimon suosikki etäpäivinä 🥰) tai sitten vaikka mojen tunnin sessio seksihepeneisiin pukeutumisessa ja sidontaleikeissä (minun viikonloppu suosikki)
Tämä asetelma aiheuttaa varsinkin viikonloppuisin pi
Mies:
- "no eii nyt"
- "räjähtäisin naurusta"
Kulli oli vuoteeseen tullessa kuin lyijykynä eli taas vetänyt haedcoret käteen hampupesulla. Irrotin käteni. Vitutti niin. Irrotin käteni löysästä tikkumunasta, käänsin selkäni nopeasti enkä sanonut mitään. Sika. Jätin sitten kokonaan lähentymisen. En sen koommin ilennyt. Hjyihhh.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan oltu melkein 30 vuotta yhdessä ja edelleen kiihotun vaimostani. Hän ei valitettavasti enää minusta. Syitä tuntuu löytyvän todella pitkä lista (jotka eivät johdu minusta) Jos lapset on kotona ei käy tai jos ne ulkona, ne voivat tulla sisään. Jos on just käynyt suihkussa tai vaihdettu lakanat, ei viitsi sotkea niitä ja suihkussa käymättömänä ei ainakaan käy. Sänky natisee tai makuuhuonetta ei voi laittaa lukkoon, kun se on epäilyttävää, jos lapsi yrittää sisään.
Pikkuhiljaa olen ymmärtänyt, että syy taitaa olla minussa ja ap:lla vähän sama tilanne kuin vaimolla.
Näin se on. Miehen pitää saada naisensa rakastumaan itseensä uudestaan ja saada tuntea itsensä rakastetuksi ja halutuksi. Tämä ylläpitää ja sytyttää naisen halut uudestaan. Eli miehen pitää olla naisensa mielestä korvaamaton ja naisen pelätä että joku toinen mies vie hyvän miehen. Kokemuksesta voin sanoa, että vaimoon kannattaa panostaa vaivannäköä, kun tuntee, että seksihalut vaimolla vähän hiipuu. Pitää siten vaikuttaa naisen omaehtoiseen haluamiseen. Paraiten onnistuu jos saa rakastumaan uudestaan. Parisuhde ja parisuhde seksi vaativat töitä mieheltäkin. Näin olen itse tehnyt ja vaimonia halut pysyneet yllä ja vaimoni tekee aloitukset seksiin vieläkin enimmäkseen. Joskus vaatii tai kaipaa selvästi,että osoitan himoni vähän vaativammin. Himot laskee heti jos vähänkään pitää toista tai seksiä itsestään selvyytenä. Siiihen sortunut välillä itsekin ja pitänyt oikein muistaa huomioida vaimoa ja näyttää himojaan.
Kyllä kiihotun ihan kuten ensimmäisten vuosiemmekin aikana. 20 vuotta liitossa, mies.
42 vuotta yhdessä ja ihan jkapäivä on jonkinlaista seksiä. Eli rakkautta ja intohimoa riittääyhä vaan.
Hakekaa nyt helvetissä jotain vaihtelua siihen arkeen! Jotain ihan poikkeavaa missä kummastakin löytyy joku ihan uusi piirre! Mielikuvitus kehiin! Kaikissa on jotakin tyystin erilaista särmää se vaan pitää houkutella esiin! Sitten taas pärjää sen Turunkin kanssa muutaman vuoden. Se on sitä tosi rakkautta. Nyt vaan tekemään ihan hullulta tuntuvia asioita!