Miksi anoppi arvostelee meitä koko ajan? Ei ole mitenkään kovaääninen tai suulas, mutta hänen asenteensa tulee ilmi

pikkujutuissa. Mikä ihme siinä on,e ttä hänen pitää ääneen mumisten kommentoida ja taivastella asioita? En minäkään kummastele heidän tapojaan, jotka taas minun mielestäni ovat vähintäänkin junttimaisia. Tässä esimerkkejä:



-kun kerroin, että otan siivojan, kun menen pian töihin takaisin ja meillä tosiaan on varaa siihen. Se ei ole anopin mieleen, vaan heti alkaa mmista, että ei hänellä kyllä ollut eikä siihen aikaan kellään muullakaan yms



-kun koristelen kotiamme pääsiäistä, joulua yms varten, ni olen turha stressaaja ja hienostelija



-kun lähdimme yhdessä heidän kanssaan erään sukulaisen häihin ja meikkasin ennen lähtöämme ja rullasin tukkaa anoppilassa sinä aamuna, ni anoppi naureskeli muka huvittuneena ja ohimennen, että jotkut ne tällää itteään, hän on tämmönen luonnonlapsi ja ronski tyyppi ( rivien välistä lukien tarkoitti, etttä hän on niin reipas ja hyvä ja syvällinen ihminen, ettei hänen tartte tällätä itteään niin mihinkään juhliinkaan.)



-kun tarjosin paremman aterian eräänä juhlapyhänä, ni anoppi hihitteli, että voi ku jotkut on niin tarkkoja kaikesta ja hihihihi ku jotkut stressaa ja laittaa ja eihän hän nyt näin hienoja osaa edes syödä plää plää.



-anoppi kävi meillä eräs kerta ja tarkasteli ostamiamme huonekaluja yms. Kovin oli hiljanen ja sitten aloitti muminan, että pikkasen pitäis saada lämpöä tänne, voisit vähän laittaa sitä ja tätä. Hitto kun en tykkää niistä ristipistokäsitöistä seinillä ( kuten miehen veljen perhe), ni meillä on sitten niin epämukavaa anopin mielestä. Ne ristipistohommat ei oo edes anopin tekemiä, että sen takia haluisin niitä pitää seinillä. Anoppi vaan ostanut joltain tutultaan ja en voi sietää niitä, ei kertakaikkiaan sovi yksiin minun makuni kanssa.