Onko sulla yksin asuva päiviä, jolloin ruoka ei maistu?

Voi olla, jos on tapahtunut jotain kamalaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on. Ihan kenelle tahansa voi tulla sellaisia päiviä tai aikoja, voi tulla lapselle tai aikuiselle, yksinäiselle tai perheelliselle.

Niin mullakin, ja sitten on päiviä ku söis ihan kaikkea, vaikka sen jääkaapin keittiöstä!

Kun asuin yksin, niin tein suunnilleen joka toinen päivä ruokaa. Välillä söin, välillä en. Baarissa kävin varmaan 4 kertaa viikossa.

Miksi juuri yksinasuvalla olisi? Kun kumppani ei ole laittamassa ruokaa?

On joskus harvoin. Sitten en syö. Jos ei ole nälkä niin miksi suotta ahtamaan ruokaa vatsaansa.

Vierailija kirjoitti:

Oliskin.

Ei se ole kiva juttu, jos ruoka ei maistu. Siitä tulee herkästi kierre kun järki pakottaa syömään edes jotain ja sitten melkein mikä tahansa iljettää. Tulee sellainen kuvottava olo kun syö edes vähän. Siitä on vaikeaa taas totuttautua syömään useammin ja pikkuhiljaa myös normaaleja määriä. Huonolaatuinen syöminen heikentää vastustuskykyä ja terveyttä eikä ole edes jaksamistakaan.

Ei ole päiviä, että mikään ruoka ei maistuisi koko päivänä. Aamiainen (puuroa ja kahvi) maistuu minulle käytännössä aina.

Mutta joskus ehkä pari kertaa kuukaudessa ei vain jaksaisi valmistaa mitään lounaaksi ja jätän sen väliin kun ei ole edes nälkä. Illemalla sitten kyhään jotain nopeasti pientä päivälliseksi eli paljon kevyempi kun mikään lounas olisi ollut.

Yleensä edes syö päivällistä vaan skippaan ja noin tuntia ennen nukkumaan käyntiä otan jotain pientä iltapalaksi, leipää pari viipaletta ja kupin teetä.

Normaalisti kyllä teen ja syön ihan OK lounaan. En osta valmisaterioita, valmistan siitä osan raaka-aineista ja osin käytän puolivalmisteita. Ruoan laitto on yleensä ihan kivaa, paitsi just ehkä sen pari kertaa kuukaudessa kun vain laiskotttaa ja väsyttää, niin että aloittaminen on EVVK, niin silloin on parempi vain skipata ja odottaa että nälkä ajaa porsaan kotiin ja päivällisen tekeminen ns. kiinnostaa jo enemmän.

Yksin eläessä on oma vapaus tehdä niin kuin huvittaa, eikä tarvitse murehtia toisten mielipiteistä käykö se heille vai ei.